Diilallote akati soorro kalqoomu bidhatto ikkitannokki gede assannohu manchi beettooti. Diilallote soorro seeda dirrara baalante kalqete qooxeessuwara dano kalaqqanni jawa bidhatto ikkite keeshshitino. Hedeweelcho dano, moolle, hudenna labbinori jiffanni keeshshitino. Gobbankeno, tenne... Read more »
Seeda dirrara miqichunna mundeete waaga baantoonni meessaneeto meessinni gashshate assinoonni shigiggissanno sharro guma laala hanaffunkunni Ella 27/2015 MD sayikki dirooti. Tini jawa polotiku xa’mo ikkite keeshshitinoti soorrote gashshootinni dawaro afidhino. Sayikki diro... Read more »
Techo albi akatubbanke soorrantanni afantanno. Baxxinohunni sa’u Onte dirra giddo kalaqamu jiro agarate haanju sumudi widoonni gobbate gede loonsanni heenoonni loossa balaxxino dhagge soorritanni no. Gobbanketi dubbu jiro dhagge leellishshanno garinni, balaxxitino... Read more »
Qarrubba sufino garinni tiratenna keeru diilallo noosi dagooma kalaqate sumuu assitinokki hajubba bande hasaawunni tira qara hajo ikkitinota ammannanni. Konni albaanni kalaqantinota sumuu yaa hoogate qarrubba mimmito gatona yaatenni albillicho dancha yanna... Read more »
Kalqenke kaajjado diilallote gade soorrama qarri giddo afantanno; moollenna moolle harunsite kalaqantannoti dolu giira, hudenna amadantino qarrubba, du’ma xeenanna isono harunse kalaqamanno lolahi, dambalunna tige toa labbino mitiimmubba kalqenke fooliishsho ho’litino. Kalqe... Read more »
Gobboomu giddo qarranke ofolline hasaawa argetenni afi’noommoha dikkino. Afuu babbaxxo ikkinniina Sidaamu daga giddo “Affini” balchoomi mitto coye woleho sayinse uyinikkinni hanqanfe amande qarra tirranninna araarsinanni garaati. Kuni amaalamate giddo mittoho. Coy... Read more »
Mitte gobba sufino keere afidhanno gede kaajjado gargarooshshunna ga’labbote uurrinshuwa addaxxinanni deerrira iillituro callaati. Mitte gobba utuwimmase buuxisate duuchurinni balaxxe ga’labbote bissa kaajjishidhanno. Ga’labbotenna gargarooshshu uurrinshuwa duuchurinni roore balaxo uyinanni hajooti. Sufino... Read more »
“Xeena gane kaeenna xee’no…”yitanno yaatto sammi yine maammaankannita dikkitino. Halaaleho; dano iillitu gedensaanni odeessa calla ditirtanno. Balanxe bidhatto ikkannore tira hasiissanno. Hawadu hexxonna bidhatto sinqisi’re daanno. Hexxo laalchonna laalchimma leddannota ikkitanna;bidhatto hawadu... Read more »
Danchumma meessiraati. Manchi beetti loosinoha mixxanno. Konne ikkina danchumma winxe danchumme mixxate gobbaanni may nooyya? Addaho Itophiyu daga mimmito kaa’lamate kullannisnsare di afidhino. Techo baga ciircho ikkkino mimmito huluullamate akati godowa xeertisanna... Read more »
Giwirrinnu tenne pilaaneette yaano baattote dugugguru miqichooti. Kaaliiqi manchi beettira eltino pilaaneette baatto elinonke. Kayinnilla baattote aana duuchankare winxe horoonsi’rate qeechi manchi beettiho. Manchi beetti laashshatenna latisate huwatto noosiho. Ninke Itophiyu 85%... Read more »