Ilate gedensaanni shombu nigga giddo kalaqantanno mundeete ge’’a

Batinyu amuwi ilate gedensaanni shombu nigga giddo kalaqantanno mundeete ge’’a (Pulmonary Embolism) korkaatinni lubbonsa hooganno. Konni qarrira korkaatu maati? Keeraanchu manchi aana hedeweelcho kalaqantanno rahe rahe foo’latenna fugate akatubba qarunninna batinyunni leeltanno... Read more »

Mundee ge’’ate dhibba

Mannimmanke giddo doyitanno mundee addi addi reqecceessitanno korkaattanni kainohunni mundee massite qoltanno nigganke giddo ge’ara dandiitanno. Kuni mundee ge’’ate akati mundee sayissanno nigga giddo kalaqamanno yannara goginkera mule ikkitinore mundeete nigga woyi... Read more »

Sayinesete Infekishiine (Sinusitis)

Sanote fugama, sammotenna kicene miqichi aana xissonna umu damuume macciishshantanno`ne? Hedeweelcho tini macciishshamme sayinesete infekishiine malaate ikkitara dandiitannohura fayyimmate ogeeyye amaa`la hasiissanno`ne. Sanote giddoydi bisi darshanno gede assitanno coyibba giddonni mittu sayinesete... Read more »

Baatooshshiweelunni seeda yanna baatooshshi geeshsha suffino xagisate owaante

Gobbankera baxxinohunni Addis Ababu quchumira mannu lekka batidhanno yine hendanni doogga aana xiwamaanote baanere sutte, hattonni xiwamaancho kaameelu giddo worte xagisiranno saante huuccidhanna la”a haaro dikkitino. Tuqu xaadi aanano xagisi`nanni woxi ajinonkenna... Read more »

 Buna aga…

Buna aga budenkeeti. Baattonke aana daddallanninna horonsi`nanni agattubba mereerinni lowo geeshsha egennaminohonna banxanniho bunu! dirunni kalqete aana 400 biliyoone siine ale buna manchi beetti aganno.. Hiittenne gobbanke kifilerano buna aganno manni kiiro... Read more »

 Shekkeerete xisso xagga horonsi’rate hayyo

Shekkeerete xisso xaa yannara kalqete aana noo qaruudde dagoomu fayyimmate qarrubbanni mittete. Baxxinohunnino Sehara woroonni noo Afrikunna Wodiidi soojjaati Isiyu gobbuwara miliyoonetenni kiirranni manni xoqolamanni afamanno. Kalqete fayyimmate uurrinsha mashalaqqe leellishshanno garinni;... Read more »

Miqichu hiiqqammenna mikitate xaginaate woyyeessate

Itophiyaho yannaasincho miqichunna mikitate xaginaati dhagge harancho diro kiirsiissinote. Handaaraho qajeeltino xagisaano kiirono xaa yannara noo Itophiyu daga kiiro ledo heewisiinsanni dhibbi taaltinota dikkitino. Xaa yannara Itophiyaho 627 miqichunna mikitate xagisaano hee’ransa... Read more »

Afrikaho fayyimmate bidhatto ikkinota lallamboonnihu Galashshu maariyye maati?

Soojjaatinna mereerimu Afrikira wiinamunni hala’lanni noohu Galashshu maariyye (Mpox) dhibbi wo’munku Afrikira dagoomu fayyimmate bidhatto ikkinota Afriku dhibbu gargarooshshi mereershi (CDC) egensiisino. Galashshu maariyye (Mpox) dhibbi kalaqamannohu ‘Monkipox’ yinanni vayiresenni ikkanna; kunino... Read more »

Otoottote furcho birxichi kaansere

Otoottote furcho birxichi kaansere maati? yitanno xa’mo aana otoottotenna godowu gato xagisaanchi hattono dagoomu fayyimmate ogeessi dokter Hizqieel Pheexroosihu xawisanni; otoottote furcho birxichi kaansere yaa otoottote aana kalaqantanno rosantinokki mannimmate seella batiraati.... Read more »

Sanannoo

Sanannoo sanote giddoonni fultanno mundee ikkitanna hala`ladunni leeltanno mitiimmaati. Batinyunni yaachishshannokki coyibbanni kalaqantannoha ikkirono baxxinohunni qaaqquullu aana kalaqantanno woyte kayinni ila ayiddi lowontanni yaadanno. Baca yanna sanannoo shotanna umisenni uurritannota ikkitanna sa“e... Read more »