Hedeweelcho wodanu daafura yaa mayyaate? Wodaninke kalaqamunni Ontenna hakkuyi ale ikkitinota irkisaano mundeete nigga afi’rino. Kuri mundeete migganni mitte woyi hakkuyi ale ikkitannotera mundeete du’nama amanyooti gufisameenna bocunni woyi wo’munni wo’ma cufantanno... Read more »

Mulu xisso kalqenkera haammatu reyoora korkaata ikkitino xissooti. Bacu manni tenne xissonni amadamanno ikkinnina tini xisso nooe yee huluullamannohu no yaate qarrisanno. Leeltanno malaattano wole xissuwa malaati gede kiirte agurtanno. Konninni kainohunni... Read more »

Goggoxxote kaansere hiittoonni kalaqantanno? Goggoxxote kaansere kalaqantannohu goggoxxote giddo noo uurrinshu seelubba rosantinokki seelubba widoogge soorrantanno woytenna qorqorshu gobbaanni ikkino garinni/ bikku aleenni lophitanno woyteeti. Kalqenke aana batinye kiiro noonsa manni tenne... Read more »

Michete xisso bisu aana kalaqantanno infekishiinubba/daafammme/ mereerinni qara ikkitanna; baxxinohunnino aliidi woyi woriidi suumete qacce albinke gogi ledo xaaddanno qooxeessi aana fultanno waa gurditino shiimmaadda madanni egennantino. Michete xisso malaatta maati? Michete... Read more »

Kalqenkera noo meento batinyunni gawajjitanno kaanserete xissuwanni shoolki deerra amaddinoti otoottote birxichi kaansere yinanni kaanserete danaati. Tenne xisso baxxitinota assannohu 80% ale gawajjitannohu mereerimanna haffayidi eo noonsa gobbuwara heedhanno meento ikkasenniti. Ikkollana,... Read more »

Sukkaarete xisso heeshshote diro wo`ma mitteenni heedhannota ikkitanna; kalqete gaangaawira diru tuqa mitte miliyoone ale manna reyoote tugganno kaajjado xissooti. Xisso kalaqantannohu bisu niggate giddo noo sukkaare /gulukoose/ garunni woyi bikkunni burqisa... Read more »

Batinyu amuwi ilate gedensaanni shombu nigga giddo kalaqantanno mundeete ge’’a (Pulmonary Embolism) korkaatinni lubbonsa hooganno. Konni qarrira korkaatu maati? Keeraanchu manchi aana hedeweelcho kalaqantanno rahe rahe foo’latenna fugate akatubba qarunninna batinyunni leeltanno... Read more »

Mannimmanke giddo doyitanno mundee addi addi reqecceessitanno korkaattanni kainohunni mundee massite qoltanno nigganke giddo ge’ara dandiitanno. Kuni mundee ge’’ate akati mundee sayissanno nigga giddo kalaqamanno yannara goginkera mule ikkitinore mundeete nigga woyi... Read more »

Sanote fugama, sammotenna kicene miqichi aana xissonna umu damuume macciishshantanno`ne? Hedeweelcho tini macciishshamme sayinesete infekishiine malaate ikkitara dandiitannohura fayyimmate ogeeyye amaa`la hasiissanno`ne. Sanote giddoydi bisi darshanno gede assitanno coyibba giddonni mittu sayinesete... Read more »