“Daramme waaga baatantenni gobbankera loonse lophate waaga baata woyyitanno” Kalaa Abrihaam Gemu

Kalaa Abrahaam Gemu yaamamanno. Ilame lophinohu techoo woshshatto garinni Mereerimu Itophiyi qoqqowi Kambaatu Zoone Shinshicho yinanni quchumiraati. Umi diriminni hanafe rososi harunsinohuno hakkonni ilame lophino quchumi giddo afantanno rosi minnaraati. Gibrinnunni massagantanno... Read more »

 Jaalooma gutu halammenni kaajjishshino jawaata anguwa

Tonne ikkitanno uurrinshuwa hundasiinni amadino. Riil Isteetetenni, Konistiraakshiinetenni, Riil Isteet Maerkeetingetenni, Riil Isteetete seeru amaale owaantenna jajju gashshootinni, Manufakcheringetenni, 20 ale Riil Isteetete teknolooje gumulsha, daddalunna gobbate gede lowontanni illacha tungoonnikki minna... Read more »

“Heeshshote massago ikkitinoe yeemmori lame coyeeti; nooekkihu aaninni aatenna loosunni soorrama dandiinannita ammanate” -Kalaa Wosen Birraatu ‘Dirre Firewoch’ danchumma loossanno uurrinsha safaancho

Afi’rinore beehanna aa ikkinnina adha di-egennino. Maaatesinna jaallasi woxe diafimalsanno. Roorenkanni atootu beeqqaancho ikkitanno gede danchummate loosira hosiisatenni hagiirsiisannonsa. Techo kuni danchummatenni afamanno manchi mannu aannosi woxe lede 1500 ali rosaano uurrinshunni... Read more »

Loosidhe galtinori horonsiraanchimma buuxisinoha gummaamo ikkino maamara

Itophiyu miinjira luphiima kaa’lo assanohu Bunu latishshinni horonsiraano ikkate dandiisiissanno loossa gumulantanni afantanno. Bunu laalchonna laalchimma lossa hattono gobbara sonkanni daddalo woyyeessa gobba handaarunni afi’ra hasiissannose guma afidhanno gede dandiissanno. Konnira, eelinni... Read more »

Liqootenni hanaffino seyoote doogo

Addis Ababaho Rufaeel yinanni qachira 1986M.D ilantino. 6 diri qaaqqo heedheeti ile amase gortotenni hoogginohu. Amase baxille duubbukkinni hooggurono annise kayinni amano annano ikke mitturichi xeisekkinni lossinoseta kultanno. Anniseranna amasera mitticho ikkitinoti... Read more »

Haanju harumi, Qamadete laalchimmanna Abbayi kofo qaale assootunni leellishshino seyooti!

Itophiyu dagate batinyinni, ha’nura egennonni,bire hundinni kayisse mootimma safi’ratenninna woloottano babbaxxitino dhaggenni Soojjaati Afriki gobbuwanni balaxaanchote. Xaphi assine la’niro Itophiyu duuchu dani noose gobbaati. Hakko bikkinni duuchu gari poletiku amanyootubba harinsanni dangeenna... Read more »

Giddoyidi hasattonna aamamooshshu hee’riro xiimbannikki Ilaali dino

Taammiraat Hayilemaariyam yaamamanno. Addis Ababaho ‘’Kuwas meeda’’ yinanni qachira ilame lophino. Roore anga qaaqqimmasi yannano konni qooxeessira sayisino. Taammiraati 1ki- 9ki kifile geeshsha Addis Ababaho ‘‘Halleluya’’ yinanni rosi mine rosinoha ikkanna; hakkuy... Read more »

Manchi beetti loosino huwatate dandoonni bushshu amado anfanni tekinolooje kalaqino wedellicha

Haaru kalaqote loosi woy tekinolooje mannu ooso heeshsho lowo garinni soorritino. Rosu, fayyimmate, gibrinnunna woloottu handaarranni uyitanno horo lowo geeshsha xaggeeffachishanno deerra iillitanni afantanno. Horonsirate harinsho la’nanni woyte handaaru garinni horote aana... Read more »

Gobbanke afantannota duuchu dani mitiimma la’nanni loonso – EyãYen

Jaallateno; roduuwahono. Lamu roduuwi oosooti. Anjenni hanaffe mittu qachira ilante mitteenni lophitino. La’’annonsa mannira jaaloominsa roduuwimmatenni roore leellanno. Mitteenni itte, mitteenni agge, mittu daallasira goxxe, ledonni rosse, ledo xiinxallitanni ledonni godo’lite lophitino.... Read more »

Meyaatino ikkito labbaahu, ajuno akkaluno mannoomittete hajubba aana mitteenni loosa noonke

“Manchi dadillu korkaatinni hiiqqame gata dinosi” dukko Qiddisti Asaallifi tenne hedo xawishshaati. Hiitto yiniro harunsite noo dirra giddo lame roduuwasenna annase hedeweelcho reyonni hoogasenni dadillu wodanase hiiqqinonkanni. Ikkollana, uyinoonniseta sheshote amaale adhite... Read more »