Itophiyu daganna dagooma hanqaffino gobbaati. Addi addi amma’no, babbaxxino coyi’nanni Afoonna mittu mittunku daganna dagoomi umisi bude,balchoomanna woga afi’rinoho. Kore duucha akata mitto assatenni “Itophiya” yaanno qansichimmanke malaate buuxisannohu kayinni baandeernkeeti.
Gobba gobbate gede, dagano dagate gede kalqete xawira riqibbannonna xawissannohu kuni malaati baandeeraho.
Baandeeru xawishshi su’mu aleenni; gobbate bayirroonye, ayirrinye, bareende, jireenyanna bayirroonye xawinsanni; sannate harinsho giddo mitte gobbanna daga noose gotiimmanna wolapho; lophonna jawiidimma ;… dhaggete halaale duqqe riqiwamatenni luphi yee wirsamanno ayimmate xawishshaati.
Itophiyunna Itophiyu dagano konni garinni riqiwantannoha calla ikkikkinni; dirra soorritannokki, ilama deantukkinni dudubbanno, kalqe xawino kuulinni dhaggete borro aana malaatisse wortinota duuchu handaarinni gumultino sharro duduwino baandeeri ayiddeeti. Konninnino Itophiyunna Itophiyu daga bero barrinni techo geeshsha sannate harinsho gido ilama sayissanni bayirroonyu gottimma aana wortino malaatinni xawisantanni heedhinonna heedhanno dagaati.
Caabbichu caakko noosi malaati (Taalloonyunni biiffinota Itophiyu duuchimma leellishannoha ikke) haanju kuuli (latishsha), baqqalu (hexxo), duumu qole (kakkalamooshshunni kaajjatino jawimma), xawissanno sasente kuullanni biife xawisamannohu Itophiyu baandeeri; Itophiya gobbate gede, Itophiyu dagano dagete gede kalqete xawira luphi asse xawisanno hegere malaatensanna danansaati.
Kuni malaati gobbate bayirroonyinna wolaphote daafira yine waaga baantoonniho; latishshunna jireenyu, mittimmatenna taalloonyu, keerunna dimokiraasete,… yine albaanni fushshine leellinshanni ayimmate gurdaasincho, tii”u xawishshaati. Itophiyu daga mittimmansara mittimmatenni waaga baattinoha, bayirroonyinsa daafira mittimma sharrantinota kakkalamooshshu sharro borreesse amadinoho.
Kuni ayirrinyunna wolaphote, mittimmatenna jireenyu daafira yite albansaanni balaxissanno; baxillunni agartannohu baandeerinsa; wodaninni burqitino annimmate macciishshammenni baca bareedda sharrote kakkalamooshshu dhaggenni techo barra iillino; gobba baxatenna balaxisatenni burqanno dagoomu ayimmanni kawa iillino.
Itophiyu daga baandeeransa faarsotenni dukkisse luphi assitanno woyte hindiiddo gubbitannoti; kalqete barerano baca gobbuwa baandeeri mereerinni uminsa baandeera hasse afidhanno woyte hagiirrunni albinsa xaweeti leellannohu; ilamate reekkonni baca waaga baantoonnihu ayimmansa malaate ikkino baandeeri wodaninsa giddo sumudaminohuraati.
Kuni meessihanna gobbate baandeera ikkino malaati bacu kakkalamooshshinni ayirrinyunni luphi yee techora iillino.Techono gobbate bayirroonyira baantanni waaginni luphi yee leellanni no. Ga’ano konni ayirrinyinninna gottimmatenni sufanno gede assa hasiissanno. Kuni ikkanno gede qole baandeeru ayirrinye, baandeeru bayirroonye, baandeeru riqiwo,… ilamate garunni huwachisha hasiissanno.
Baandeeru barra ayirrinsanni illachino ilama baandeeru daafira egentanno gede dandiisate; illachuno baandeera garunni huwattenna egennite gari ayirrinye uytannota; baandeerinsara baata hasiissannonsa waaga baatate qixxaabbino ilama kalaqate.
Baandeerinke gutu malaatenke ikki eega; “Ani riqiwameemmohu baandeeri’yanniiti; gobba’yano xawinsannihu baandeerisenniiti” yitanno ilama kalaqama mitte gobbara duuchi handaarinni leellanno jireenyinna bayirroonyu adda ikkanno gede assanno. Konninni kainohunnino baandeerase egentinotanna ayirrissanno ilamano kalaqa; baandeerise gottimma daafira umose sayisse uyitanno ilama kalaqa gadachaho.
Baandeeru barra gobbate gede ayirrinsanni woyte; gobbate malaate ikkino baandeera baxatenninna ayirrisate gobbaanni ayirrinyisiranna tii”isira baantanni waaga baatate umonke qixxeessatenni ikka hasiissanno.
Bakkalcho Birra 8, 2016 M.D
