Gobboomu deerrinni hude hunate “Maatete jireenya” yaanno su’minni addi addi gibirrinnu laalchi aana illacha tunge loosa hananfinkunni dirra kiirantino. Mitte maate, maatete jireenya buuxisiisidhuro intannirinna anganniri hattono qaamatto gatinna mininniiti. Geexi’rate gadachammanniri... Read more »

Gashshootu soorro lophonna latishsha woy baonna huno abbitanno. Soorrote hedo amandi amandi garinni seekkanno;amadooshshu bushiro soorro gufidhanno. Gobbankera yanna yannatenni buximatenni fulate,wolaphote hasatto,miicconna kado giwatenni addi addi yannara millimillo kalaqante sa’ino. Mite... Read more »

Fichee Cambalaalla amammandannikki donna mereero “UNESCO”te borreessantanno gede assino balchoomi giddo mittu araara dirrisatenna gobbate keerira giddose amaddinonna hanqaffino ha’nura balchoomaati. Kalaqama agarate widoonni luphiimu qeechi noo ayyaanaati. Fichee cambalaalla iillitanno woyte... Read more »

Danchare assinnoha galatanna maassi’ra jawaachishshanno maashiineeti. Noosiha tuqqinohu ajo bati’ro honqooqicha dikkino. Itophiyu daga angansa hala’lado,godowinsa shooshaqa ikkinota addi addi yannara assinanni gobboomitte woshshattora assitanno irkonna diriirtanno angansa naqqassanno. 2003 MD Itophiyu... Read more »

Mitte dagara lophote kaima ikkannohu keereho; guficho ikkannohu keeru boo’raambeeti. Keeru hee’riro loosi’ne cibbi’nanni ille ciirranni; kuni halaaleho. Keere abbitannori kayinni mootimma calla ikkitukkinni daga mootimmate qote uurriturooti. Kuni halaali kayinni Sidaamu... Read more »

Mootimma jawaatte loose daga kassi assitino uurrinshuwa filatenni baraarsha uyitanni jawaachisha hanaffunkunni luphiima soorro dagganni no. ani ayenni ajeenna? Yitanno qullaabbino heewonna hinaasi kalaqamanni daanno gedeno bilchaata hayyooti. Baraarshunna afanshu jawaachishanno. Hala’lado... Read more »

Meyaa beetto kalaqamunni massagaanchote. Minese amadde massagaanchote;gobba gashshiteno hattonni bareeddanna luphiima base amadde massagaanchimmatenni ammanante loossannote. Konniraati gobba nafa meyeetenni lawinsannihu Kalqoomu deerrinni 1975 hanafe babbaxxitino massagote hedubbanni ayirrisamanna daynohu Meentu Barri... Read more »

Ninke Itophiyu daga sanna sannantenni luphi yiino kakkalooshshe xa`mitano sharro assatenni wolaphote ayidde ikkatenni kalqete deerrinni jawa dhagge noose daga ikka dandiinoommo. Tini sharronniti dhaggenke ninkennino sa`e Afrikahonna Arabete afantannori koliddu roduuwinke... Read more »

Itophiyu daga bayirreenyisera hinaassannote. Sanu sanunni giddoyidinninna gobbayidinni ka`annota wolambinatenna gashshootu mittimma jiffanno assootubba kaajjite sharrante gobbate ayirrinyi xe“ikkinni xaa ilamara tareessitino. Hundinni kayse techo geeshsha mulitinna xeertote diinna gobba giddo baarigaarra... Read more »