Haaru diri hexxonke gumulleemoha ikkanno gede!

 Haaru diri haaro ikkasinni aleenni haa`re daanno yine agarranni haaru coyira batinyu jawa illacha uyitanno. Konninni kainohunnino mitu mitu heeshshonsa soorrate hadhanno doogo assite adhatenni umonsa duucha ragaanni qixxeessitanno akata wodanchinanni. Konninnino gumaamma ikka dandiitinoti kiirotenni shiima dikkitino.

Tini beroo barrubba meessi ledo xaadate noonke hasatto garunni keenne adhatenniiti hanaffannohu; haaru diri mannootu wolqa fajjitunsa bikkinni halchosa guma laaltanno dhuka kalqatenninna hakkonneno uminsa ledo qineessatenni hexxonsa haaroonsitannoho.

Tini haaru diri feeffato aana meessaneeto hexxote giddo haaroonsate gumullannite; tennera ikkitanno ayyaanaame, buqqeetenna bisu qixxaambe kalaqate harinsho balaxxino ilamanni tareessitanni dagginote, albillitteno sufannota jawa mannihimmate balchooma ikkitinotano ammannanni.

Dagoomu gedeno; mittu dagoomu mittu garinni; haaru diri feeffato aana haaro diro hexxotenni adha dandiissanno ayyaanaame, buqqeetenna bisu qixxaambe uddisiissanno loossa gumulanno. Konnira ikkitanno ayyaanaame, dagoomittenna budu balchoomma heedhannosi.

Tini balchoomma beroo barrubba dagoomu ledo ikkate hasatto gumunni keentannota; jawaatanna laafa midaadda badde; jawaata kaajjitannota; laaffinota qole taashshinanni doogo leellishshannote. Konninni saeno bunshete assoote, bunshete badheenni noo laooshshu shokkimma efidhannote.

Kuni halaali gobbate gede ninke dagoomi /dagate/ giddono sanna kiirsiisinoho; techono hala`ladunni wodanchinanniho. Haaru diri Adalu daraaronni biife daanno woyte; mittu mittunku Itophiyu qansichi beroo hasattosira haaro hexxo cu`mire millisate umisi ledo amaalamanno, amaalesirano umose ammansiise uurrannote.

Konnirano ayyaanaamitte, budillittenna dagoomittete balchoomma giddo noo hexxo ciirsanno balchoomma noonsa qeechi luphi yiinoho. Tini balchoomma beroo so’ronni rosicho adhine uurra, qaafa, meessi ledo assinanni araarinni /haaro ayimmmate gatamaarshinni/ ga`a barrubba hexxo gumullannitanna fooliishshi`nannita assa dandiinannita seekkite maltannote.

Kuni haaru diri umisinni tuge sa“annoti haaroo`mitino ayimmanna baqqeenyu hallanyunni sae gobbate gede buxima qeelle sa“ate hananfoommo haaro dhaggete harinshora qara dhuka ikkara dandaannotano ammannanni.

Baxxinohunnino konni haaru diri feeffatora beroo barrubbanke garunninna ammanamooshshunni keena dandiinummoro; haaru diri haa`re daannoti ga`a barrubba hexxonke gumulleemmonna dudumbeemmota ikkasi lowo geeshsha huluullisannoha dikkanno.

Konne leellanno garinni adda assate tenne barrubba giddo hunote rakkino dooggankenni taxxi yine; hexxonke wonshate qaanfannii hee`noommo doogo amaddinota jawaatanna laafa midaadda garunni keena agartannonke.

Doogonke aana guficho ikkitinoti bunshenke mageeshshi waaga baatisiissanninke nooro wodaninni buunxammora, bunshenke mageeshshi geeshsha ayyaanaame, dagoomittenna budillitte balchoommanke jiffanni nootano wodancha hasiissanno.

Baxxinohunni dagatenna gobbate daafira, buximanna qajeellete hoonge qeelle jiroo`mitino gobba safate daafira hurgummanni, xaa yanna hodhinanni hee`noommoti hunote doogonna tini doogo hallanyu gedeno ikko gobbate gede baatisiissannonketa hasiissannokki baatooshshe yawote wodaninni hendammora hasiisanno.

Techoti kiphotenninna cancunni iibbabbitinoti dhaggete harinshonke ninkennino sa`e dagganno ilamara tugge sa`ara dandiitanno bassa; bassa aantanno ilama sufote keeri aana kalaqqara dandiitanno hi`naancho xiiwo; ooso ilte oosonsa daafira yaaddanno maate gede hende millisa hasiissanno. Konninnino haaru diri haaro barrubbate gambooshshe ikkasinni aleenni hexxonke gumulleemmohanna dudumbeemmoha assa dandiineemmo.

Bakkalcho Fooqa 2, 2015 M.D

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *