“Songo” yooaanchimmate amuraati Sidaami giddo

Gobbankera haammata budillaacho balchoomma no. Araarunniti, adhammete, amma`notenna bidillaancho wosincho adhinanni gari, dadillunniti…dagatenna qooxeessu garinni qarransa tidhitannoti, hagiirrensa beeqqitannonna dadillensa xawissanno dagoomittenna miinjitte balchoomma no. Techo la`neemmoti budillaancho kipho tirranni hayyubba ikkitinori... Read more »

Shewaaliid-Hararete

Mitto kume 445ki Iid Alfexiri ayyaana ayyirrinsihunni leekki barri gedensaanni Hararete qoqqowira “Shuwaaliid” amma`notenna budilaancho amanyoote harinsanni. Shewaaliidi /Shewaal Iid/ Hararete heedhanno daga calla ikkikkinni gobba giddonna gobbaydi gobbuwara heedhanno Hararete ilamaano... Read more »

Fichee – Cambalaalla Sidaamu daga diru kiiro shallago

Itophiyu angate kinsannikki donna giddonni mittu Sidaamu daga diru soorro Fichee- Cambalaallate ayyaanaati. Kuni ayyaani diru dirunkunni Dotteessu agani hanafora Sidaamu daga iibbadu garinni ayirrissanno. “Fichee” Fiixaari hawarro woyi haaru diri feeffato... Read more »

Cambalaallate barri iillara balanxe gumullanni addi addi amuraate

Fichee Cambalaalla Sidaamu daga diru soorronna daga baxxino garinni agadhite ayirrissanno jawiidi budillaancho ayyaanaati. Kuni ayyaani giddosi haammata budillaancho hornyubba hanqafe amadinoha ikkanna;kalqoomu deerrinni xawoho /Gudumaaleho/ fulle ayirrinsanni ayyaanaati. Ayyaanto murtino barrinni... Read more »

Itophiyunnita Daa’’attote Dipilomaase Lossate Wo’naalsha

Daa’’atto (Turizime) kalqete miinji lophanno gede jawa qeecha afidhinori mereerinni mitt industireeti. Gobbate giddo xaphooma eonni sayikki deerra amaddinotano kalqete daa’’attote uurrinsha (UNWTO) faajje assitino. Xibbuunni 10% ikkannohu loosu kaayyonna 30% ikkannohu... Read more »

Miinenna jilu Sidaamu budi giddo noonsa tironna yannate ikkitubba

Sidaamu daga Onte adhammete bude afidhino. Kurino, huuccatto, addawaana, aduulsha, dii’ronna raggete. Huuccatto yaa, beettu ayiddi beettote ayidde beetto’ne beettinkera uytinanninke gede yee xa’mi’ranno bude ikkanna; kunino budunni beettunna beettote maate sumiimmenni... Read more »

Dubbu Saada Agarooshshe Kaajjisha Kalaqamu Daa’’atto Lophora Noose Qeecha

Kalaqamu daa’’atto kalqenkera duuchanta maala’lissanno kalaqamu qooxeessubba daa’’atate rosicho ikkasi handaaru ogeeyye xawissanno. Mitu mitu baadiyyete afantanno kalaqamu daa’’attonni ledo xaaddanno hedo ikkaseno kultanno. Kalaqamu daa’’atto kaimu hedo daa’’antanniwa Baaru gameena, dubbo,... Read more »

“Baalli” reekko – Guji Oromo daga

Itophiyu budu, dhaggete, kalaqamunna donu jiro hala’ladunni afantanno balaxaano gobbuwa qotira gaamantanno. Ikkollana tenne jiro hasi’nanni bikkinni egensiisate, latisatenna jirotenni miinju horonsi’raanchimma buuxisiisate dhuki xaa geeshsha bowirinokkita ammannanni. Gobba kalqete seesimurgotenni, budunni,... Read more »

“Itophiyu olanto hodhitanna seekke la“oommo; Gaara fultanna, wororrite dirritanna, xe“a wonshite hadhanno woyte bayira bareendenni cancitanninna qeenfattanniiti” – Awuropu borreessaanchi Pawulooti

Dhaggete borrote qaaggonkenni 1 xibbii dirira albaanni tenne lamalara tenne bayira gobba Itophiyaho gumulantino coyibba mereerinni mitto doorrummo. Dhaggete illachinke birra 2/1888 M.D aana iillishenke hakka waro ikkinore leellishannonke. Hakka waro Itophiyu... Read more »

Turizime – Adiwu qeelle qaaggo maareekko wole suude

Xaaliyu horro korkaatinni harinsoonniha Adiwu ola Itophiyu jannooti qeelaanchimmanni harinsinkunni 128 dirra kiirantino. Mittu saninni sa’inoti tini qeelle ilamate tareessonni dhaggete kullannanna worbimmate lawishsha assine adhinanna heedhanno. Itophiyu daga worbimmanni sa’e kolidda... Read more »