Bakkalcho gaazeexi Itophiyu pireesete uurrinsha hundaanni attamame mitte mashalaqqete bue ikke owaatanni dhagge maareekkanni afamanno gaazeexaati. Gaazeexu lamalatenni mitte hige hamuse hamuse attamame gobboomu mashalaqqe Sidaamu afiinni ki’ne nabbawaanonniwa iillisha hanafinkunni techo... Read more »
Gobbankera haammata budu, hee`nanni hayyubba, massagotenna gashshootunniti addi hayyubba xaphooma haammata maala`lisanno assootubba mitteenni heedhanno. Kuri addi ayimma giddonni Gaamote daga ayimma xawisanno babbaxxino bude kullanni. Baxxinohunni, muli yanna kawa tenne daga... Read more »
Lamu dirira albaanni zoonete gashshooti, amaalete mini, daganna fullahaano qooxeessaho noota cibbantino jiro co`o assine horoonsi`ranna meessi dhukinnni uurrate gaabbo galtunsa. Qoqqowu mootimmanni gaammanni baajeettenni calla millisate hajo, ledote miinju buicho aana... Read more »
Daa”atto (Turizime) batinye bissa beeqqo hasidhanno handaaraati. Kalqenkera noo jajjabba Industirra giddonni loosu kaayyo kalaqate widoonni balaxaanchote. Kalqete loosaasinenni 10% ikkitannori daa”attote handaarira bobbakkinoreeti. Konni kaiminni mootimma hallanyu handaarinni hallanyootu sufo noo... Read more »
Daa”atto (Turizimete) handaari miinju aana hee`rannosi qeecha lossate albirenna haaruudde iillote latishshuwa harisa, iillote jiro egensiisa, yannaasincho tekinoloje horoonsira hasiissannota handaaru ogeeyye coyidhanno. Handaaraho uynoonni illachira injiitanno tantanonna hajo la`annonsa bissanni qinaawino... Read more »
Gobbuwa daa”attote (turizimete) handaarinni luphiima guma borreessiissannohu noonsa goshooshote batinyinni calla dikkino. Turizimetenni afi`nanni jirote bikkinsa lophannohu, daa”atate dooramaano ikkitannohu iillo latisansanni, ikkadu garinni egensiisansanni callano dikkino. Luphiima daa”ataanote du`namme dukkissannori kalqenke... Read more »
Itophiyu haammata balchoomma afantannose gobbaati. Kalqete doninni borreessantino donna giddo 16 balchoomma UNESCOte borreessiisatenni adda assitino gobbuwa giddo qara ikkite leellitanno Itophiyu. Kuri jiro manchi beettita birqiiqi busulle, heeshshote gara, daganniha budu... Read more »
Wocawaaru agani gobbanke qooxeessubbara haammata maala’lissanno budunna amma’note hornyuwanna balchoomma luphi yite afantanno aganaati. Haammatu budinsanna gadensa garinni haaro diro adhitanno, mimmitoho maaro assitanno, bushsha qulleesse baatto shaqqishe gobba ragisiisinonsa kaaliiqa galattanno,... Read more »
Masqalu ayyaani Itophiyaho kiristinnu amma`no harunsaano ragaanni baxxinohunnino qole ortodokisete amma`no harunsaano jawa darga uytanno ayyaanaati. Ayyaanu feeffatotenni kayse xawoho iibbadu garinni ayirrinsanni ayyaannanni mittoho. Gobbankera jawa darga uyne ayirrinsannihu kuni masaqalu... Read more »
Itophiyu daga Wocawaaru aganira qaccetenni qaccete geeshsha biiffanno. Aganu haaro diro hexxotenni adhate dandiisiissanno hexxo sinqisidhannoho. Dirunniha umi agana ikkino Wocawaaru agani giddo mittu mittunku dagoomi balchooma luphi assite leellishanno haammata ayyaanna... Read more »