Dureettete yinanni Itophiyi giddo noo daga; shaqqadu bushshi aana ofolte hudidhanni angansa huucci’rate diriirsitino diri haaqe ikkanni no. Way aana heedhanni xalala anganni waa nafa hooggino gobba yinanna heedhanno barri haaqe ikkasi digattanno. Caabbichu buicho ikkitannota haammata jirubba hanqafidhe tunsichu giddo harantino Itophiyi tinsichunni fultanno barri dixeertote. Qamadete laalchinni gummaamma ikkinanni hee’noonnita allaggu naqqasa hanafino.
Techo xoonnete dhagge,moollete odoo,tunsichu xi’mo baala dhegge ikkitara dancha harinsho hananfoonni. Mittu mittunkuno Itophiyunna dagase aaninni giggila hanafino qarru. Tunsinohu xawanni; hucci’rate diriirtino angano erantanni; goo’riitino kokkeno quffe gala hanaffino. Kuni qole gobba noose jiro egennatenninna latishshu widira soorramanno gede assatenni hanaffino massagaanote xeertisse la“atenna hedate jawimmanni burqinoho.
Lawishshaho, Itophiyu barru hurbaati gobbaanni leeltanno dhuki mittu giwirinnaho. Konni ragaanni gobbate gede arri qamade xaphoomunnino qamadete latishshi lowontanni dhaggeeffantanniho. Lawishshaho, gobboomu deerrinni niro 1.3 miliyoone hekitaare baatto wixunni diwantinoha ikkanna; tayxe kayinni 3 miliyoone hekitaare baatto latisate hendoonnita mashalaqqubba leellishshanno.
Kuni qole nirihu ledo heewinsanni woyte erotenni ale (1.7 miliyoone hekitaarenni) rooranno. Arritanna hawadita mitteenni lende la“a dandiinirono; baattote qixxaawonninna wixunni diwate harinsho 6 miliyoone hekitaarenni sa`ino. Kuni gumulshi soorrono, lophono la`noonni harinshooti.
Kuni baattotenni calla xawinsanniha dikkino; laalchu deerrinnino hatto agarranni. Lawishshaho, niri arrinni 47 miliyoone ikkanno kuntaala gamba assa dandiinoonniha ikkanna; tayxe qole arrihunni calla 100 miliyoone kuntaala ali laalcho gamba assinanni yine agarranni.
Kawiicho deama hasiissannokki hajo afi`nanni hee`noonni hanafote guminni kassi yaanna harinsho qiissa horontanni hendannikki hajo ikkitinotaati. Ikkinohurano, hawadi laalchi guma afisiisino yine deammikkinni; ranke arri looso hanafa hasiissanno. Konnira qole hawuurrannita hala`ladonna lattino baatto, diro wo`ma lolakkanno xawishshu ledo qineessatenni loosu giddora e“a hasiissanno.
Muli barri giddo xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) Affaarete qoqqowira arri qamadete latishshi loosi amuraate hanafisiisi yannara qummeessinohuno konneenti. Yannateno xawisino garinni; gobbate gede konni arri qamadete latishshinni 3 miliyoone hekitaare baatto latisate mixo amandoonnihu; konne assa dandiisannohu jawu dhuki noota ammanatenniiti.
Itophiyu baatto roore anga shama shaqqadooti,qoqqowubba hala`lada lattino baatto afidhino; hakko bikkinni way jiro no. Kuri lamenka loosoho hasiissanno dhukubba garunni xadiisanna loosu xa`mannoha assa dandiiniro hasi`nanni guma abba dandiinanni.
Konni garinni qole arri loosi guma afisiisanno woytenna hawado afi`noonni gumi ledo mitteenni; konni albaanni laashshinannihunni baca eronni roorannoha ikkannohura hendoonni garinni gobbaydi daddalira calla ikkikkinni wole hajorano hosiisa dandiinanni kaayyo aanno; dhukano kalaqanno.
Tayixe Amandoonni laalchu dirinni Sidaamu qoqqowi deerrinni 2750 hekitaare baatto arri gorsi qamadete wixinni diwate mixo amandoonnita qoqqowu gibirinnu biiro sooreessi Kalaa Memmiru Mokehu Bakkalcho Gaazeexi ledo assino keeshshonni buuxisino. Kuni hagiirru duduwooti.
Baalunku qooxeessira noota jiro xawo fushshanna horonsi’ra hasiissanno. Korkaatuno, Itophiyu lowo geeshsha lophate dhuki nooseta dureette gobbaati. Hawuura dandiinanni baatto; fultinokkitinna woxu widira soorrantinokki shiilo noose; hala`lado wolqanna rosanna loosa dandiitannoti mannu wolqa noose gobbaati. Konnira ikkitanno qixxaambe, konnira ikkanno dhuka, konnira ikkanno loosonna jawaante xa`manno.
Korkaatuno huucci’ra dhagge assanna sagaletenni umose dandiitino gobba kalaqa dandiinannihu; konninni saino dhukano kalanqe qamade gobbaydi dikkora shiqishate hananfoonni halaali gottimmate widira iillannohu; qaalunni kullannihu Itophiyu jireenyi buuxaminoha ikkannohu;… mitte yannara woy hawadu aana calla rarraino giwirinninni ikkikkinni; arrono waanna bushsha xaadisatenni gumullanni luphi yiino loosinniiti. Yaattotenni fulle laashshate widira iillate Gibirinni loosi ganyennihanna duuchunku yawo ikko!
BakkalchoBirra 22, 2016 M.D
