Keere abbate,gibbo qiissate Sidaamaho ha’nurunna riqimbannikki budi noosi. Kunino “Affini” yinanni budeeti. Itophiyu giddo addi addi daganna dagoomi no. baalunkura umisi araaru budi noosi.
Soorrote gashshooti “Amaalammete komishiine” uurriseenna riqibbannore eeli geeshsha dirrine filloonni. Tenne yannara daga riqibbannori gobbate daga riqibbe gobba hursatenna keere dirrisate duhani noonsareeti. Konne duhano kayinni mittu mittunku budisi garinni araaru doogo fushshaato assite hasaawu umono kalaqatenni gobba geinsanni doogo maltanno yine agarranni.
Keereho amaalama busullete. Sa’u sanyo barra lamente amaale minnara riipoorte shiqishshinoti IFDR pirezidaantitte Sahileworqi Zewude “Keeru waalchi ayee woyteno fanoho. Hallanyunnino ikko gutunni keeru doogonni hiittenne daga ledono hasaawate mootimma ayee woyteno qixxaawate. Konnira qole gobboomitte amaalammenni baalanti daga hasattonsa shiqishshe hasaabbanno gede loonsanniha ikkanno” yaatenne mootimmate uurrinsha xawissino.
Ise yaatto garinni; Mereeronke keeshshitinnori hedote badooshshi araarsatenna mittoonsate hattono woyyaabbino sumimmera iillishshannonke gede gobboomu amaalammete komishiine uurrinsoonni. Balaxxino foonqenna shokkitino coyubba taashshi’ratenni, albillitte kaayyonke amaalamme taashshi’ratenni, woyyaabbino Itophiya kalaqate kaayyo angankera no. Marro marro dhaggenke giddo sa’inonke kaayyo gede tini kaayyo sa’ankera dihasiisanno. Amaalamme hunnoommore taashshi’rate, sumuu yinoommokkiwa sumuu yaate, hiiqqaminoha dhaawate, shokkinoha taashshate, xeerti’rinoha shiqqi assate, qacce qaccete nooha mereerira abbatenna baalunkura ikkitanno gobba gatamarate, baalunku sumuu yinenna ammanamme safo tungeemmo dhaggete hedeweelchooti.
Komishiine sayissino sokka garinni xaa yannara eeli geeshsha dirrine daga riqibbannore filloonni. Kuni jawaachishannoreeti. Xa hedote fushshaato assanna may aana amaalama hasiissannoro duuchunku qansichi hedote fushshaatonna hasaawa hasiissannore gawalo nookkiha shiqishanno yanna albankeenni no. kuni baalu keere abbateeti.
Ninke amma`ninoommo dagaati; ninke keere hasi`neemo dagaati; ninke keeru magani noonke yineemmo dagaati; ninke baxillunna keeru daafira baca ronsoommo yineemmo dagaati;… keeru mayra xeertirinke? Mayrano mimmitu ledo sumuu yine baxillunni uurrate qarrammanni dangummo? Mayraatikka bagado kayinse olammanni qarri giddonni fula hoongoommohu?… yitannota qara hajubba kayinse dawaronsara giddaasincho ikkino keerinna ninke mereero noo halaali daafira huwatate kaayyo kalaqanno hasaawu. Hasaambe tirranni coyi huwata hoogatenni urde goshoonshanni gede assanno. Konnira lawishshaho kayisate mitte qaafo baattora bisetenni doddolaminohu me’’eho? Shiimu coyinni maatesi billaallitinohano minu kiiro. Affini gedee budi hee’reenna togoori ikka dihasiissannonkanni
Olu diigaanchoho;Jiro billaallisanno; manchi beetto badooshshiweelo itanno. Gobba madidhanno gede, qansootu qarrantanno gede assanno. Wedellu latishshaho ikkikkinni olaho; geerra, seenne, oosonna bisu xe`ne noonsare luphi yino mannihimmate, bisunna tii“u qarri aana tuganno.
Xaphoomunni olu gobbate umbe; qansootaho shetto hanqafisiisanno busha assooteeti. Wole ragaanni qole keeru gobbate bayirroonyenna ayirrinye; qansootaho fooliishshonna loonse jiroo`ma; xaphooma Itophiyahonna Itophiyu dagara duucha doogonni jireenya guggushshanno wolqaati. Tenne wolqanna dhuka duqqitinoi keeru lemboolcho qole xiyyitu huuronni bararraaqqe fooliishshidhannowa hoogge buubbanna wodanchinoonni.
Ikkinohurano tini keeru lemboolcho mereeronke yaaddo nookkiha fooliishshidhanno gede assa ninke Itophiyu dagawiinni agarranni loosooti. Konne adda assate qole keeru daafira calla hasaawa dikkitanno; keere halcha calla keere diabbitanno; keeru daafira magano huucci’ra calla keere fulle keerunni e“ate wowe dikkanno. Halchono, huuccattono wodanu keeraanchimma; hasi`nanni bikkinni qole ikkine leellanna gumula xa`mitanno. Ikkinohurano techo wodaninni halchineemmo keeri daafira baalinke loonsammora, xa`manno waagano baata hasiissannonke. Konniraati Amaalamme keeru buee ikkitannohu;Keeru kayinniga’labbi yitino gobba kalaqate doorshu nookki hajooti. Konne ikkinohura baalinke budu budinkenni gobba hursannore fushshaato assine ga’labbi yite lattino gobba ilamate ragisiisate techo afi’noommo amaalammete kaayyo jeefo gantanno gede loons!
Bakkalcho Birra 1, 2016 M.D
