Caffeen lafa bal’aa diriiraa margaafi bishaan ga’aa qabudha. Daran bal’aa waan ta’eefis bakka namoonni hedduu walitti itti qabaman akkasumas, namoonni kallattii maraan loowwan isaanii itti bobbaafatanidha. Caffeen bakkee mijataa Oromoon waltajjii siyaasaa... Read more »

Oromoon Ummata Eebbisuufi Eebba jalatuudha. Kanarraa ka’uunis eebbisaa ykn Mandabaayi, jechuun afaan gii’izin yaamaa turan. Akka odeeffannootti Oromoon beekumsa maatiifi hawasaa kan itti qaru, itti cimsuufi barumsa dabarsu iddoo eebbaafi jilaatti. Kanaafis... Read more »

Gosoota Oromoo Godina Booranaa keessa jiraatan keessaa Oromoon Gabraa isa tokko. Ummanni Gabraa harki caaluu horsiisee bultoota yoo ta’aan kaan immoo ciinan qote bulaa. Qabeenya gaalaas baay’inaan waan qabaniif aannan gaalaa achitti... Read more »

Waggoota muraasa dura Oromummaan walitti qabamuun akka yakkaatti ilaalama ture. Boodasaa ajjeefamuufi hidhamuutu ture. Akkanaan Oromoon gootota meeqa awwallatee, kaan ammoo eessa buuteesaanii wallaalee dhiise. Kana jechuun garuu Oromummaasaa dhoksee harka marate... Read more »

Odaan Hullee Godina Jimmaa Aanaa Oomoo Naaddaa daangaa gandoota Laaloo Beeyyamiifi Collee Beeyyamirratti Aalleerraa kiilomeetira shan, Bulbulirraa kiilomeetira 10 fagaatee argama. Odeeffannoon maddoota adda addaa irraa argame akka ibsutti, Odaan Hullee, Odaa... Read more »

Finfinnee: Sirni mootummoota darbanii qabsaa’ota siyaasaa,  artistootaafi hayyoota Oromoo hedduu cunqursaa waan tureef gariinsaanii lubbuusaanii dhabaniiru, gariin ammoo biyyasaanii jaalatan dhiisanii jireenya biyya ormaatiif saaxilaman baay’eedha. Erga siyaasni Itoophiyaa daandii sirrii qabachuu... Read more »

Bara 1974 erga biyyaa bahee baqatummaan biyyoota gargaraa jiraachuu kan dubbatu Elemoon, ka’uumsi biyyaa bahuu kootiis roorrifamuu ture jedha. Mootummaan bara sana ture nama ajjeessa, hidhe dararaa turee kanattiin baqadhe’ jedha. Hidhaa... Read more »

Ummannii Oromoo hundeen dhaloota isaa tokkuma. Yeroo booda baay’inaa maatiifi  barbaacha qabeenya jireenyaaf tolu sakkatta’uf iddoo adda addaatti faca’e. Gosaan  qodamuun  kun  aadaa yeroo iddoo tokko ture sana akka irraaffatu hingoone. Seeraa... Read more »

Anyuwaa, Nuweer, Majaang, Oppoofi  Koomoon Sabootaafi Sablammoota  shanan naannoo Gaambeellaa  keessa jiraniidha.  Saboonniifi sablammoonni Itoophiyaa biroonis naannicha keessa jiraachaa jiru. Barreeffama kanaan aadaan fuudhaafi heeruma saba Anyuwaa maal akka fakkaatu akka armaan... Read more »