Bara 1879 kan hundoofte Finfinneen (Shaggar) Magaalaa guddittii Oromiyaa, Itoophiyaafi teessoo Gamtaa Afrikaa ta’uun tajaajilaa jirti. Eddii hundooftee waggaa 132 kan lakkoofsiste Shaggar, gama qulqullinaa, misoomaafi guddina waliigalaatiin sadarkaa ishee giturra hinjirtu.... Read more »
Bara 1935 Oromiyaa, Lixaa Dambi Doollootti dhalatanii barumsa hanga digrii sadaffaatti hordofuun biyyasaanii haqummaafi alloogummaan ministirummaafi pirezidaantummaan kan tajaajilan Doktar Nagaasoon Ebla 19 bara 2011 addunyaa kanarraa du’aan boqochuun sirni awwaalchaasaanii Dilbata... Read more »
Jireenya keenya keessatti haalonni hedduun akka nu mudatan beekamaadha. Gaddaafi gammachuu, argachuufi dhabuu, fayyaan buluufi dhukkubsachuu, jaalatamuufi dhiibamuu, jajamuufi arrabsamuu, hammatamuufi dhiibamuun nu madata. Garuu baay’een keenya yommuu waan gaariin nuuf ta’u... Read more »
Yaadni gaazexeessummaa nageenyaa duraan dursee kan madde ALA bara 1965 qorataa dhimma nageenyaa lammii Norweey, Johan Gaaltuungi jedhamuuni. Namni kun haalatti oduun alaafi walitti bu’iinsaa gabaasamurratti qorannoo yoo geggeessellee waa’een gaazexeessummaa nageenyaa... Read more »
/Dhaloonni kun labata gama hundaan badhaadheedha jechuun ni danda’ama. Dhaloonni kun barumsa idilees ta’e al idilee barachuuf akka warra durii dhamaatii guddaa isa hinbarbaachisu. Ga’umsasaa mirkaneeffachuufi sammuusaa beekumsaan guutuuf akka idileetti dhaabbilee... Read more »
Daa’imman aadaa dubbisuu horatanii akka guddatan taasisuu keessatti gaheen maatiifi barsiisotaa olaanaadha. Barattoonni kitaaba irraa barataniin ala barreeffamootaafi kitaabota adda addaa akka dubbisaniif jajjabeessuufi kakaasuutu irraa eegama. Ofii isaaniitiifis dubbisuudhaan barattootaaf fakkeenya... Read more »
Ayyaanni hundeeffama ODP waggaa 29fafi adeemsi injifannoo waggaa tokkoffaa torban achi aanu Magaalaa Jimmaatti jiraattonni magaalattiifi naannawashee, hoggantoonni mootummaa, maanguddoonni, barattoonniifi artistoonni adda addaa argamanitti kan geggeeffame. Sirnicharratti kan dubbisne jiraataan Magaalaa... Read more »
Itoophiyaan biyya sabaafi sablammiin 75 ol keessa jiraatu yoo taatu, baroota dheeraaf hacuuccaa bulchiinsa olaantummaa saba tokkoon ijaarameen eenyummaan saboota biraa akka awwaalamu ta’aa tureera Turtii baroota kanneenii keessattis sabaafi sablammiileen aadaa,... Read more »
Finfinneen Magaalaa guddittii Oromiyaa, Itoophiyaafi teessoo Gamtaa Afrikaati. Magaalattiin kan hundoofte bara 1879 ta’us, qulqullinni, misoomniifi guddinni magaalattii sadarkaa barbaadamurra hingeenye. Lageen magaalattii keessa yaa’an balfa dhangala’aafi goggoga guuranii yaa’u. Daangaan lageeniis... Read more »
Oromoo saba bal’aa ta’e kana walirratti kakaaftee diina walii taasifte. Tokkummaasaa diiguudhaan irratti of tuultee gadi qabdee mataarra teesse. Kabaja namummaa uumamaan argate dhorkatte, kumaatama ajjeeftee, kumaatama qaama hir’uu gootee beektota ija... Read more »