Addis Ababa: Itophiyu daga Kaarramaarra Ilaalira borreessantino qeelle babbadooshshimmantenni roore Itophiyiimma balaxisiisanna gobbate wolambinaate balaxisiisa hasiissannota Kaarramaarra oli wari olaamaanchi Birgaadeer Jeneraal Waasihun Nigaatu, xawisi.
Itophiyu daga Ammajje aganira ayirrissanno qeelle mereerinni mitte ikkitinoti Kaarramaarra qeelle 46ki diri qeellete qaaggo ayyaana Ammajje 26ni ayirrinsoonni.
Birgaadeer Jeneraal Waasihun, qeellete ayyaana laise Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisino garinni; Kaarramaarra qeelle duuchu lubbo waaginni borreessantinote. Itophiyu danni ayirrara baalunku xuxxa ikke uurrinote yiino.
Ola olammoonnihu danna sa’e e’ino horraancho Soomaaliyu urde gobbatenni fushshatenni Itophiyu wolambinaate ayirrisiisate ikkanna; olammoonni olinni Birgaadeer Jeneraal Waasihun, lame doycho olamasi xawisino.
Xaa ilama Kaarramaarrate qeellenni gobbate baxilli macciishshammenna mittimma rosa hasiissanno. Olu diigaancho, hunaanchonna kisaarsannoha ikkinota huwatanna keeru waaga hegersa hasiissanno yiino.
Olammoonni olubba haammatu manni lubbo kakkalsiissino, mannimmate xe’ne iillishshinonna jajja gawajjitino gedeno qummi assino.
“Olunni horonsi’nannirichi dino; olu ikkanno” yiinohu Birgaadeer Jeneraal Waasihun; keeru waaga huwatanna Itophiyaho keeru buuxamanno gede halama hasiissanno gede coy’rino.
Olu tirfannoha di-ikkino. Babbadooshshenke keeraancho doogonni tira noonke yiinohu Birgaadeer Jenaraal Waasihun; hasaawate bude boowirsi’ra hasiissanno yaatennino coy’rino.
Birgaadeer Jeneraal Waasihun, xawishshi garinni; seeru aliidimma ayirra, xa’mamaanchimma hee’ranna keeraano gawajjantannokki gede agarooshshe assate baalunku qeechasi fula agarranni.
Itophiyu gargarooshshu olanto Alshebaabi qasatenni qooxeessu keera agarsiisatenni luphiima qeecha godo’litanni afantanno gedeno qummi assino.
Daga halansiisatenni ‘Taaxeq’ yinanni qajeelshu mereershira 300 kume milisha sasu agani giddo qajeelshatenni Ammajje 26/1970 M.D Kubahonna Yemenete olu beeqqo assitinoha ikkanna Itophiyaahono baala Itophiyu olanto kakkachu Ziyaad Baare olanto Kaarramaarrate qeelle assatenni Itophiyu qeelaanchimma xawoho lallawisiisa dandiitino.
Xaaliyaanunna Ingilizete kadote gashshaanonni keerese 1952 M.D afidhino Soomaaliy wolaphose soodo Soomaaliya 21 dirira gashshinohu Ziyaadi Baare, bayriidi Soomaaliya kalaqate yaatenni “danninke Awaash geeshsha iillanno” yaanni waajjishiishatenni olu lallawa lallawasi qaangannite.
1953 M.D dannu kiso hanafe 1956 M.D xaphoomu ministirchi Abdireshii Al Shermarke hattono 1969, 1972nna 1973 M.D qole pirezidaant Ziyaad Baare Soomaaliyu olanto Itophiyu danna sa’e e’annonna horritanno gede olantosi hajajasi dhaggetenni borreessantino.
Addisu Adoola
Bakkalcho Ammajje 28, 2016 M.D