Tittiro
Gobboomu deerrinni daggino soorronni Sidaamu qoqqowunni tantanameenna Poletiku xa’mo dawaro afidhu gedensaanni miinjunna dagoomitte hajubba amaddino latishshu loossa widira kamballi yini kawa haammata illetenni la’nanni gumma maareekkantanni no.
Konni kaiminni, Sidaamu qoqqowira balaxo uyne doogga, xalala anganni way halashsho hattono caabbicho halashshinanni gede daga xa’mo kayissino garinni illacha tunge loonsoonni hee’noonni.
Sidaamu qoqqowi Pirezidaantichi sa’u yannara baxxinohunni Itophiyu pireesete uurrinshanni ledo assino keeshshonni,daagoomitte handaarrannino rosunna fayyimmate owaanteno aante aantetenni halashshinanni gede dagate hasatto ikkase huwante loonsanni dangoonnita kaysino.
Konninni, dagoomitte uurrinshuwa heedhurono; handaarunni uynanni owaantubba isilanchimma nooseta ikkitanno gede daga duucha yannara kayissino hedubba haa’ne owaantubba woyyaabbannota ikkitanno gede assinoonni yiino.
Daga laashshidhino laalcho kaameelunni harancho yanna giddo dikko iillishate doogga injiitinokki daafira seeda dirrara kotte saadara hogobbanni iillishshannota qummeesse; tenne dagate hasatto hedote giddo woratenni seedanna harancho yanna mixo qixxeessine daganketa dooggate xa’mora dawaro qolate wo’naalloonnita xawisino.
Kolishsho doogo (Asfaalte) halashsha hoongirono arro-hawado owaante aa dandiitannota deerrase agartinota carete doogga loosa dandiinoonni.
Caabbichu halashsho qoqqowu mootimmanni calla gumulantannota ikkitinokkihura Federaalete mootimmanni ledo qinaawatenni Federaalete gaantanno jirora ledote qoqqowu mootimmano jiro gaamatenni baalante qooxeessubbara iillishate wo’naallanni hee’noonni.
Noonke jiro hafanfartukkinni jawa illacha tunge doogga loonsoommo; xaa yannara Sidaami giddo dooggate hasatto xa’mote gede dika’anno; yiino Pirezidaantichu.
Daganniti latate hasatto jawate; latate xa’mora dawaro qollannihu kayinni jiro heedhurooti. Konni korkaatinni fulo ajishate looso loonsoommo. Jirote anje xaaddunkerono qara dagate xa’mo ikkitinore dooggatenna xalala anganni waa halashshinoommo yiino.
Pirezidaantichu xawishshi garinni; qoqqowu tantano kawa albaanni fanneenna garunni loosantinokki doogga sau shoole dirra giddo gatamarroonni. Xaphoomunni 2 kume 170km deerrase agartinoti carete doogo loosantino. Federaalete mootimmannino 210km kolishsho doogo Sidaami giddo loosantino. Tinino soorrote mootimma daggu kawa afi’noonni kaayyooti yiino.
Doogo heedhuro daga woyyaabbino doogo horoonsidhanno daafira hagiirraamma ikkitanno. Sa’u sajjoo dirrara loosantinokki doogga shoole dirra giddo loonsantinota kaysino.
Sa’u shoole dirrara way pirojektubba ijaarate 2 biliyoone birra gaammoonniha ikkanna; konni giddonni 1.3 biliyoone ale birra baantoonni. Sidaamu qoqqowo ikki yannara xalalu anganni way iillo 38% noowinni xaa yannara 60% iillisha dandiinoonni. Kunino way iillo harancho yanna giddo erotenni leda dandiinoonnita leellishannota buuxisino. Sidaamu qoqqowi polotiki xa’mo xa’mo dawarantu kawa qoqqowu gashshooti alba latishshu widira qole dagate xa’mo deerru deerrunkunni guutisate hashsha barra loosanni afamnno.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 12, 2017 M.D
