Addis Ababa:- Meentu dagoomu giddo noonsata miinjunna dagoomittete beeqqo buuxisiisate baalanti hajo la’annonsa bissa jawaata sharro hasiissannota Sidaamu Qoqqowi Meentu, Qaaqquullunna Dagoomitte Hajubba Biiro xawissu.
Kalqoomu meentu barra ga’a kalqete deerrinni 113ki hattono gobboomu deerrinni 48ki yannara ayirrinsanni.
Hajote ledo amadisiisaminohunni Itophiyu Pireesete uurrinsha ledo bilbilunni hasaawa assitinoti Biirote Sooreette dukko Emmebeet Isayyaasi xawissanni; kalqoomu meentu barra (March-8) Biirote garinni meento irkisate aana illachishshinota addi addi mixo amande qoqqowoho baalante woraddara aganu albaanni hananfe gumullanni keeshshinoonnita kulte; qarunnino dhuku ajinonsarira mine minatenna hurbaate itisate hattono fayyimmate buuxonna mundee aate loossa gumullanni keeshshinoonni yitino. Konni albaanni togoore dagooma irkisate loossa gumullannihu hawadi wedellu dancha fajjo loossanni ikkirono; tayxe kayinni meentu barra korkaata assatenni baxxino garinni baalante woraddara aganu albaanni hananfe millimillote illacha assine gumullanni keeshshinoonnita xawissino.
Tayxehu kalqoomu meentu barri ledo amadisiisaminohunni mixotenni amande gumullanni keeshshinoonni qara qara hajubba mereerinni dhukiweeloota irkisatenna mine minate, fayyimmate irko assate, gawajjanno rosichi aana roso aatenna harunso assate hattono meentu miinju dhuka lossate aana illachishshino loossa gumullanninna harunso assinanni sa’noonnita kayissino.
Konni garinni qoqqowoho baalante woraddara dirrine assinoonni towanyonni Biiro qoqqowu Fayyimmate Biiro ledo halamatenni unuununna otoottote furcho kaansere balaxote buuxo assi’rate aana amuwaho huwanyo kalaqate looso loossino.
Rosu widoonnino loosunni irkisaminoha gaamaareeyyete roso uyinanni hee’noonnita kultinoti dukko Emmebeeti; kunino qajeeltinotanna maatese garunni massaga dandiitanno ama kalaqate ikkinota coyidhino.
Konni gobbaanni meentu miinjunni dhuka afi’rinorenna horonsi’raano ikkanno gede dandiisiisate suuqote bude lossate jawa sharro assinanni hee’noonni yite; meentu gibrinnunna saadate ceatto loosinni gummaamma ikkanno hayyo kalanqe loonsanni hee’noonnita Sooreette ledde kultino.
Qoqqowi gede ikko Hawaasi quchumi garinni konni albaanni luphi yino garinni gaaramanna loonse hendoonni garinni guma la’’ate dandiinoonnikki hajo Hawaasi quchumi giddo la’nannihu meentu doogimaro fule huucci’rate ikkitooti; tenne aana luphiima sharro assa agarantannonke yitino sooreette. Kaa’lamate budinkenni ledote doogimaro fulanno meenti laooshshe soorrate aana loosa hasiissannonke yitannino huwachishshanno.
Baadiyyete qaensa agurte fulte doogimaroho huuccidhanno maate qaensa qolate ragaanni dagoomuno kaa’lama hasiissannota qummeessite; tenne maate mininsara qolate haaro Istiraateeje kalanqe loosa hasiissanno hajo ikkase xawissino.
Gawajjanno rosicho lainohunnino baxxinohunni dii’runna seenne ofoshshiishate aana luphiima soorro dagginoha ikkirono; xaano konne gawajjanno rosicho dagoomu giddonni co’o assine hunate assinanni sharro kaajjite suffannota huwachishshino.
Meento wo’munku handaarinni beeqqaanonna horonsiraano assate loosi hanafannohu maatetenni hanafe ikkasinni baalanti dagoomu bissa mootimma meento irkisate assitanno sharro irkisatenni qeechansa fultanno gede dukko Emmebeeti ledde sokkase sayissino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Ammajje 28, 2016 M.D
