Iteege Xaytu ayti? Oli qeelletenni goofara massitino?
Olu qeelletenni goofanno gede assa mitte seyoote doogooti. “Birhaan Ze Itophiya” yaanno guwishshu su’minni egennantinoti Iteege Xaytu, annise Dejjazimaachi Bixuli Haylemariyaaminna amase Baabba Yewubdaarinni Woxawaajje 12/1832M.D Debretaaboor quchumira ilantino. Qaaqqimmase yannara harunsitanno amma`note mini giddo Daawiti huuccattote maxaafa qolte qolte nabbabbino. Hakkiinnino hattenne yannara uynanni wolootta amma’note rosubba jajjabba dargubba doytanni gumultino gede dhaggete afaaleeyye odeessitanno.
Rossino maxaaffano borreessantinohu Gi”iizete Afiinni ikkinohura Gi”iizete Afoo seekkite egentino. Amase Baabba Yewubdaar, gashshaannise Dejjaazimaach Bixul Haylemariyaamihu rey gedensaanni Bejiroond Meyyu yaamamanno Atse Tewodiroosi soqqamaanchira assidhu. Iseno Xaytu Bixul roso rossanno gede assate baxxino rosiisaancho qaxartinose. Iteege Xaytu Mahdere Maariyam heedhanni rossanni fano yannasera amma`note mini maggaarraja gombanni fuutta loosse uytanno. Kiraarete hummeessa qineessatenna ganate widoonnino egennantino ogeette ikkitinota kullanni.
Xaytunna Miniliki adhamme
Shawu mootichi Minilik, Shawu Atse Tewodiroos Inderaase ikkinohu Kalaa Bezzaabbihi ledo Woxawaajje 17/1857M.D Gaadilo qooxeessira assinoonni olinni qeele Ankoberri ei. Woxawaajje 24ni mootoo’mi. Mootoo’minkunni 12ki diro Faasiku ayyaana Bahrdaarete mule Sulultaho Waalunna Debire Mey Xaytu Bixuli ama Baabba Yewubidaari mine Xaytu ledo huuccame adhammensa daafira hasaabbu. Hakkonni gedensaannino qara quchuma ikkino Debirebirhaani higgu.
Huuccantuhunni 2 diri gedensaanni Aadda Xaytu abbisiisate mootichu mine malloonni mali kaiminni murrichu Tekilemaariyam Woldemikaeelihura borrote sokka uyne sonki. Hakkonninni hasiisannore baala ollonke wonshineenna Goojjaamete widoonni hige biinfillinsanni so’risiisnno seennenna borojje harunsi’re doogo hanafi. Debrebirhaaneno iillitu yannara mootichu Miniliki, iibbadu garinni ‘’dayooe bushshu’’ yee haa’rinsa. Hakkonni gedensaannino Xaytu rodiise Raas Wole Bixuliwa boode dirrara keeshshituhu gedensaanni adhammete amuraatinsa Faasiku barra Dotteessa 25/1875M.D Ankoberri Medihaanialemi amma`note mini giddo Qullaawa qurbaana adhite adhantu.
Afeworqi Gebire Giyoorgiis “Layinki Atse Minilik” yaanno maxaafisira qoola 39-41 geeshsha “Xaytu, qaaqqimmasenni hanaffe halchitanninna haaqiidhanni keeshshinoseta Debrebirhaan 1875M.D e’u. Faasiku barra Ankoberri Medihaanialemi shiqqe adhantu. Shawu mootitte ikkitu. ……Tsahaytu yaate Xaytu yaamantu. Kayinnilla, Xaytunni Ixaytu yaamamate hasiisannose” yaanno.
“Birihaan Ze Itophiya”
Mootichu “Atse Miniliki, Itophiyaho mootoollu mooticha” yaanno su’ma baraari soodo birra 27/1882M.D Aadda Xaytu Bixul, Iteege yaamante su’mantu. Ba’lattote amuraati gumulo luphiima qixxaawonni gumulantinoha ikkasenni lowo geeshsha iibbado ikkitino gede borreessantino borrubbanni buuxate dandiinanni. Iteege Xaytuno, Phaaphaasichu Abune Maatiwoos, mootoollete mootichi anganni adhitino ba’latto wortusi. Hattenne yannanni hanaffe afantino “Iteege Xaytu Birhaan Ze Itophiya” yaanno ayirrinyu su’minni maattama loonsise. Kuri dhaggete harinshubba Iteege Xaytu Itophiyaho olu hayyonna dagoomitte heeshsho giddo luphiimanna dancha qeecha godo’litanno assinose.
Poletiku Loossa
Iteege Xaytu, gashshootu ragaanni noose dandoonna leeltino millimillo dhaggete afaaleeyye giddo maala`lisiissinose. Yanna baala ka’anni keeshshitino gobbate hajubba aana amaddanno uurrinsha, uytanno gumulonna sayissanno hajajo macciishshammenna adhamooshshe afidhanni ha’rasenni yanna yannantenni lexxitanni hadhino billoonyisera qara korkaataati.
Iteege Xaytu Itophiyaho maccata ikkitinonna gobbate massago giddono luphiima qeecha godo’la hanaffinohu, Itophiyu Dotteessa 25/1881M.D Wucaale Xaaliyaanu ledo malaatisino sumimme giddo Xaaliyaanu Afiinni Itophiyu wolaphitinokki irki’raancho gobba gede lawisiisate saffino meenxe hee’rase afantu kawaati.
Konni Adiwu olira korkaatanna qara kaima ikkitino hajo afa dandiinoonnihu Iteege Xaytu, Wucaale sumimme gufo 17 aana Haleqa Atsime Giyorgiis, yinanni Afuu afaaleessira Atse Minilik uynosi hajajo kaiminniiti. Hakkawaro sumimmete sanade buuxatenni sumimmennita 17ki gufo amaddinota tirote soramme noota ikkase xawisi. Hedo tini Itophiya gawajjitannota ikkitino gedeno huwachishatenni uyno qaalinni Iteege Xaytu, qorophotenni la’u.
Atse Minilik, umo hajo huwatikkinni Haleqa Atsime Giyorgiis usuramanno gede assirono Iteege Xaytu, kayinni kuni manchi halaalaancho Itophiyu baxillaancho ikkasi Atse Minilikira huwachishatenni sasu diri usuri gedensaanni tirsiisase qaanganni. Konninni la’nanni woyte Iteege Xaytu, Atse Minilikira muli amaalaancho ikkatenni poletiku beeqqonni mageeshshi geeshshi qeecha fultinoro huwatate dandiinanni. Iteege, coydhino gedeno “Atsime Giyorgiis usuramirono tidhamirono gobbasira hasiisannore looseeti. Ikkitu guma Itophiyu qansichaati yaannohu Yooseef, Xaaliyaanootu sharretenni e’e meexatenni togoo looso loossanna afe hee’renni hiitto qorophisiisikkinni gati?” yaatenni Iteege Xaytu hanqu giira Yooseefi widira doytu.
Hakkunni gedensaanni “konni ka’a Itophiyu horo kissannori, safo diiggannonna rumushsho buqqissanno haja ani laummakkinni sa’annokki gede fajjie” yite mooticha xa’mitino garinni mootichuno “ati laittakkinninna buuxittakkinni disa”anno” yee fajjise. Kuni leellishannohuno Iteege Xaytu Itophiyu poletiki giddo noose baychi mageeshshi jawaatirooti. Sheemaateno taashshate Atse Minilik, loosino diploomaasete loosi gumaamo ikkara dandaa hoogasinni ministirootu, urdete roorrootinna mootoollu noo songo woshshantanno gede assi.
Mittu mittunku manchi kaino qarri daafira noosi hedo gobbate baxillinni wo’mino wodaninninna kashi’lino kakkaooshshinni xawisanni keeshshi. Iteege Xaytu, “ani meyaate, ola dibaxeemma. Ikkolla, konne Itophiya Xaaliyaanu borojjicho woy irki’raancho assanno sheemaate adhammantenni ola doodheemma” yitanno uurrinshase dhaggete donimmanni ilamate tugge sa’inoti sannate kiiro kullannita ikkitino. Konni daafira Iteege Xaytu bareendenna mudhaanchimma Itophiyu beetto ikkase wole naqaashshe shiqisha dihasiissanno. Iteege Xaytu rodoose Ras Wole geeqqe la”atenni afidhino bareendenni afamino afiisenni gamba yitino daga macciishshamme kakkaysate huurose gotti assite macciishshiishshanno gede assase kullanni.
“Danisi dananke lawannokkihu ledo lawannokki Maganu Baarunni huxxe uynonke gobba adhanno diini dayee hee’reenna hiitto sammi yineemmo? qasammeemmo ikkinnina!” yaatenni gobbate biinfille, lantenna laashshitanno gidenna saadate dana kultanni coydhu. Aanteno “ikkina, ilaalu, lagu, way, kofonna xawu ayti? yinisiro ayho yee qolaraati? olammeemmo ikkinnina!” yaatenni gamba yitino daga wodana kisannonna bareende kakkaysanno hasaawa assitu. Konninni dancha kakkayishshu dandoosennino afidhino barenna hedeweelcho horonsidhanno afoo busule ikkitino gede kullanni.
Iteege Xaytu, poletiku millimillo daafira lawishshunni shiqqara dandiitannoti wole dhagge noose. Iseno, Atse Yohaannis reyihunni mittu dirinni badheessa 1882 M.D Atse Minilik, gobbasi adawisate hedatenni Tigiraye toyaatara ha’ri. Kuni ikkinohu Xaytu Shewahono, Wolloteno, Begemidireteno, Yejumi mereersha ikkino Dese Quchumira heedhe gobba agartanno gede yaatenniiti. Hakko heedhe loossino loossa wodanaame, hegersanna ikkado diploomaatitte yiisiisinose. Baxxinohunnino lame olu Abegaazooti mereero kalaqantanno kipho tirate ragaanni heewisamannosehu dino.
Iteege Xaytu dagate ledo noose xaadooshshinni baxxinohunni leellishshanno shooshanqenna elle lowo geeshsha baxantannonna galatantanno assinose. Xawo ikkitino poletiku hedosenna kaajjado noose, hayyonna biilloonye hattono amaalenna wolqa mamootenna hiittoonni horonsi’ra noosero seekkite hedate dandoose la’niro kalqete afantino poletiku worbuulli giddo dhaggetenni qaagantara hasiissanno dhaggete baychi noose gede huluullisannoha di-ikkanno. Dancha su’ma afi’rate dandiissiissinnose hajubba mereerinni kaajjado ikkitino ayyaanaame heeshshosenni leeltanno elletenna amma`note mini loossase mittenna qarate. Kuni amma’note massagaano ledo baxxino xaadooshshe kalaqi’rate dandiissiisinoseha ikkasinnino aleenni poletiku biilloonyese kaajjishi’rate luphiima qeecha afi’rino gede woloottu macca poletiku manni dhaggete kaonni huwatate dandiinanni.
Konni widoonni Iteege Xaytu dagoomitte heeshshonni loossanno danchu loosi ayyaanaamitte heeshshosenni amma’note harunsaano giddo noose adhamooshshi jawaho. Kuri mereerinni Yekku Qullaawu Mikaeelira 30 kume hekitaare baatto, Hamer Noh Kidaane Mihiretira 16 kume hekitaare baatto uytinoha ikkasi lawishshu gede kullannireeti.
Iteege Xaytu Itophiyu poletiku, olantotenna miinju ikkitubba ge”a buuxantino gobba ijaarsate loossa loosate ragaanninna Addis Ababu safamara Iteege Xaytunni loosantino ijaarshu loossa mittete. Iteege Xaytu daafira qaanganni woyte Addis Ababaho Piyaassu qooxeessira afantannoti quchumaho umikki hoteele “Xaytu hoteele” ledo ka’anno. Maano nafa Iteege Xaytu loonsoonnise sumudinna ilamate sa”anno su’mase woshshiishannohu godowisenni fulino (iltino) beetti hoogiserono; Atse Minilik ooso ayirrinyu baxilli baxxisekinni maatete baxille afidhino gedeenni heedhino gede babbaxxitino maxaaffanni afi’nanni tajenni huwata dandiinanni.
Biilloonyise gumulo
Iteege Xaytu borojjichisenna lossidhino beettise beetti ledo Layinki Atse Minilik, rey gedensaanni Lij Iyyaasunna Dejjazimaach Teferi Mekkonnin mereero biilloonyu heewo kalaqantu. Olantote mereerono babbadamme leellasenni gobbate qarri jawa ikki. Lij Iyyaasu gashshooti yannarano Iteege Xaytu mootichu mininni shorrante wole mine mitto dironna boco agana 22 barra ofoltu. Ikkollana, ammanantino borojjisenna xaphooma olantose Iteege Xaytura mootimma dixeissinose. Mesaafintootu mekuyaantootunna meentu hasiisanno ayirrinye ho’litusekkinni barru baala xa’mitannose. Iyyaasuno ikkiro babbaxxino aamansha haa’re maratenni xa’mannose. Olu ministerchi Fiitawuraari Habte Giyorgiisino addi addi muishsha haa’re mare xa’mannose.
Lij Iyyaasu biilloonyi lowo geeshsha keeshshikkinni aleenni xwinsi ‘biilloonyu yekkeeronni’ qeelamasinni wocawaaro 17/1909 M.D ministirootu kaawine Dukko Zewuditu Minilikiti, mootoollu mootitte yaamante mootimma massagate riqibbanno gede ikkasi Iteege Xaytu jawa qeelle ikkitu. Ikkinohurano Iteegehuno usuru qambari sase agana wo’mitinokki yanna giddo uwara dandii. Mootitte Zewuditu biilloonyise laafeenna hajajose shokkitannokki gede yaatenni amaala diagurtinose.
Iteege Xaytu ammajje 04/1910 M.D Sanyote barra hashshu taalo xisso kaajjiteennase baxxannonna baxxannose dagawiinni reyootenni baxxitu. Reyoose duduwonna daddillu amuraate lallawate mootichu hoowe giddo medife 25 hinge ganni. Dadillu amuraati aanano Iteege Adiwu oli xawira leellishshino mudhaanchimmanna bareendete ogimmase qummeessinanni kiirotenni guwiinsanni geeraarroonnise.
Iteege Xaytu reyaasera albaanni balaxxe mootitte Zewuditura “Beetto’ya Maammite eeggo’ya eemmahe” yite dhaamase dhaggetenni kullanni. Konni garinni mootitte Zewuditu sadaasa 1920 M.D Atse Minilik miqicho mootichu hoowenni fushshite Taika Negeste Beata amma`note mine madaartu yannara Iteege Xaytu miqichino hakko mitteenni madaaramara hasidhurono Inxooxxo maariyaam Kahinaate Iteege Xaytu ninkerano amankeetina waammase hasi’neemmo yaatenni qawwantinoha ikkirono; dhaansu qaale xawisse kulansanni fajjiteennansa Iteege Xaytu Atse Minilikinna mootitte Zewuditu waamma Taika Negest Beata amma`note mine uulla mini giddo zuufaanete albaanni umme loonsoonni imine beredenni xaaxame keeshshano gede worante afantanno.
Iteege Xaytu reyootenni baxxinoseha heeshshose baxillaancho agurte hirammete keeshshitanno gede gadachantino Inxooxxo ilaali aana heedhe Addis Ababa yite su’mitino quchuma illesenni la’anni “kuu”u mini hiikkonne mineeti?” yite xa’mitinohu Minilik waamma illeesenni hassanni ikka? manchu lubbo sa’annote; dhagge kayinni loosose hegerera qaagganno. Konni lipheessinni Iteege Xaytu su’mase woshshiishannoha dhaggese qaagiissiisannoha mitto qaaqqo Minilikira ila hoogase huluullitusekkinni gattinokki gede heda dimitiinsitanno. Konne dadilleseno hirammetenni Inxooxxo fulasera shiima yannara albaanni geegiissitasera gamba yitino mekuaanintenna meentu alba kiirtino kiiro godowa ittannote. «Banxeenna hee’rantenni gimbe hee’neenna ila ay la“annoenkanni tenne baala beebba»
Addisu Adoola
Bakkalcho Ammajje 21, 2016 M.D
