Kalaqe loosa manchu beettira aamantinosi eltooti. Manchi beetti surresi horonsi’re loosannokki coyi nookkiti maanxannita di ikkitino. Kalaqanna huna mannu oosora ammantinote. Surre danchummate horonsi’niro kalaqa, seekka, qineessa mannu oosora aamantinote. Gurchunnino aamantino surre danchummate hosiisa hoongiro kalaqa agurreenna kalanqe uyinoonnire gumula ayirritara dandiitanno. Konne calla ikkikkinni surre danchummate aana hosiisa hoongiro hunotenna ba’’ote kora ikkitanno.
Gobbate gede dirrate kawa mootimmano qansootu looso agadhantenni looso kalaqqanno gede jawaachishshanninna injeessitanni afantannoti addaho. Tenne woshshatto harunsitinori haammatu wedellino looso kalaqqe loossanninna loosiissanni afantanno. Kuni gobbate gede qansootu loosu hoonge ajishatenna miinju horonsiraanchimma luphi yino deerrinni buuxissanni afantanno istiraateeje ikkitinota huwantanni. Tenne lamala seyoote gafinkeno mitte loosu kalaqaancho wo’naalshi aana illachishanno.
Dukko Seble Maarqoositi ilante lophitinohu Hawaasi quchumiraati. Umi diriminni hanaffe layinkinna qixxaawote rosi geeshsha hakkonni Hawaasi quchumira afantanno addi addi rosi minnara rossino. Aanteteno Waachamo Yuniversite e’e dagitte sayinse woyi ‘Public Health’ rosu golinni 2013 M.Dnni umi digrenni maassantino.
Dukko Seble dagitte fayyimmanni maassantollana rossino handaarinni looso hasidhanni yanna diadhitino. Hakka woyintenni albinni hanaffe giddose keeshshitino hasatto harunsite hadhino. Kunino seesa loosate woyi yannate yaatto garinni Dikoorete looso hanaffinota hasaabbinonke. Togo assitara dandiitino gara kultanni “anjenni hanafe mini giddo mitoricho seesiisa baxeemma; konninni kainohunni tenne dandoo loosu widira soorra nooe yee hedumma; konni garinni anjenni hanaffe giddo’ya galtino hasatto ikkitinohuraati konne looso hanafoommahu” yitanni xawissanno.
Rosunnino kalaqote loosinnino ammantanno maatenni fultinoti techoonketi seyoote gafi wosincho dukko Seble; konne looso hanafate heddu yannara maatese qajeeltino rosinni loossara hasidhurono ise kayinni giddoyidi hasattose harunsa hasidhannota ammansiisse hanaffinota hasaabbinonke. Konni gedensaanni lamenna sase looso loosse leellishshino guma la’u woyte kayinni insano loosose baxxanninna irkissanni dagginota xawissanno.
Uurrinshu loosaasine qaxartinokki korkaata kultanni; “kuni loosi rosantino yanna agarre uurrinshunni loonsanniha ikkikkinni hasatto heedhuwa woshshamme (Jilu, ilamishshu, adhammete, kiifatto baxxitino qixxaawo) marranni loonsanniha ikkasinni uurrinshu loosasine qaxarate di injaanno. Layinkihunnino ani xaa yannara loosu mine fa’ne looseemmaha ikkikkinni dagoomittete qoolla horonsi’re (onlayinete) bilbilunni woshshiniewa maranni looseemmaha ikkinohura loosaasine uurrinshunni qaxarate didandaamanno” yitanno.
“Duucha woyte ninke dagoomi jawiidi rosu uurrinshanni ronse fullihu gedensaanni loosoho yaa biirote ofolline woraqatunna biirete ledo calla kikkisama lawannonsa. Ikkollana babbaxxitino kalaqonna addi addi angate ogimma horonsi’ne loonsiro roore horonsiraano ikkinannita di afino. Ani umi yannara looso hanafoommahu umi’ya dandoo calla horonsiratenniiti. Qajeelsha diadhoomma; kayinnilla ogeeyyete aleenniiti biifise looseemmahu. Ane ledo loossanno oosono loosoho haaruuddeho; ani umi’ya qajeelseennansaati loossanni afantannohu. Xa kayinni insanni ogeeyye ikkite anenni kaa’litanni afantanno. Konni daafira ani umi’ya gumaamete yee adheemma. Garanko maate ronsoonni ogimmanni calla loonsara hasidhanno; kayinnilla loosse leellishittansaro insanni galagalte ate qotira uurritannokki korkaati dino; loose leellisha’ya kaa’litinoe” yitanno.
Tenne lame diro ale ikkitino yanna giddo loosu ledo noose keeshsho xawissanni; “kulummahente gede ani suuqeno difa’noomma, kageeshshi yanna dagoomittete qoolla horonsire, loosi’ya aana egensiishsha loosanni keeshshoomma. Addi addi qixxaawo heedhuwa woshshamanni loosanni afameemma. Ikkirono suuqe fa’ne loosanno manninni taalo loosanni noomma. Daganniwa noo adhamooshshino danchaho.
Tayxe diro mixote amadoomma hajubba mereerinni mitte Suuqe fane daga hasidhannowa afidhannoe gede injeessate. Konne calla ikkikkinni qajeelsha hasidhe bilbiltanno mannootino noo daafira qajeelshu uurrinshano mitteenni fanate hedo nooseta kultanno. Wo’manti daganke dagoomittete qoolla horonsiraano ikkitinokki daafira iillonke halashshate onlayinetenni ledote hasidhannonke hajamaanora afammeemmo uurrinsha fanate hedo nooe yitanno. Aantino yannara xaandeemmo woyte suuqeno qajeelshu uurrinshano faneenna xaandeemmo…. hahahahaha”
Dukko Seble techo lamu diri albaanni dikoorete looso hanaffu yannara angasera noohunni 30 kumi birrinni hanaffinota coyidhanno. “Anga’yara nooha 30 kume birra calla amaxxe Addis Ababa Merkaatote dikko harumma; mareno loosoho hasiisannoha shiimammaadda uduunne hidhe gatino uduunne kirunni adhanni looso hanafumma. Loosu hee’ranno woyte kirunni adhanni, daanno woxinni qole ledote uduunne hidhanni xa hasiisanno uduunne wonshiroomma. Xaa yannara 1.5 miliyoone hendannihu dikoorete uduunni noo’’e. Anga’yanni looseemma uduunnino hee’ranno. Lawishshaho; daraaro worranni uduunnicho horonsi’ne hunnoonniha Shampayinetenna woloota uduunnicho horonsire seesiise looseemma. Xaa yannara gobbayidi uduunneno eessine loonsanni afammeemmo. Konni daafira 30 kumi birrinni hanafoomma loosinni xaa yannara xaphoomunni 2 miliyoone cappitaale iilloomma” yitanni hanafose gara kultanno.
Rooru loosoho hasiisanno uduunni siwiila ikkinohura mitte hinge hirre worranni uduunneeti; gatinoha kayinni Merkaatotenni abbisiissanni loossannota coyidhanno.
Techoonketi seyoote gafi wosinchonke aantino yannanni babbaxxitino ajuuja nooseta xawisse umihunni konne amaddino loosose addi addi hayyonni iillose Hawaasi quchuminni sa’e wole qooxeessu qoqqowubba halashshite loosatenna konninnino 20 ikkanno qooxeessisera looso afidhinokki wedellira loosu kaayyo kalaqate heddannota hasaabbinonke. Hattono qajeelshu uurrinsha fante konni handaari aana bobbaha hasidhanno qansoota qajeelsate hasatto nooseta kultinonke.
Jeefoteno sokkasenni Baxxinohunni ane gedee wedelli hasattonke macciishsha noonke yitanno. Umihu lophote kaimi roso ikkirono hakko calla agawamme gata dinonke. Xaa yannara gobbankeno afantanno akati garinni heeshshi yine loosanna shiimurinni ka’ne lopha dandiinannita wodancha hasiissanno. Hattono giddonke noorichi maati? maa loonsummoro gummaa’manna lopha dandiineemmo yine meessaneeto macciishsha hasiissanno. Konni gobbaanni yanna teknoloojennita ikkase bikkinni tini ilama noonke injoo horonsira noonke. Togo yaa dagoomittete qoolla danchummate horonsira, loosu widira soorra dandiineemmo.
Lawishshaho; Ani techo loosanni afameemma loosi aana qajeelsha diadhoomma; hasatto’ya ikkino daafira dagoomittete qoollara xallinanni Viidiyo seekke la’’eemma; loosate lowo geeshsha kakkayissanno.
Konni gobbaanni giddonke galtino hasatto aana harammaadda qajeelshuwa adhatenni noonke dandoo bowirsira dandiineemmo. Konni daafira techo heeshshi yine shiimu coyinni ka’ne harancho yanna giddo jawa deerra iilla dandiineemmota qaagiissate baxeemma” yitanni sokkase sayissino.
Ninkeno togootanna labbeemme loosu kalaqaano lawishsha assine adhanna rosichonsa beeqqa wolootta duucha looso hooggino wedella kakkayissannonna jawaachishshanno yine hedatenni wedellitte sable loosu kalaqo wo’naalsha nabbawisiinsammo’nera dandiinoommo. Dancha roso adhitinoonni yine hexxo assineemmo; keerunni.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Birra 28, 2017 M.D
