Shewaroobiiti qooxeessira ilame lophinohu techoohu seyoote wosinchinke rosunna loosu korkaatinni ilamino qooxeessinni xeerti`re hodhatenni babbaxxitino heeshshote wo`naalshubba afirino. Basetenni base millisasi bacu manni ledo egennamanno gede, insawiinnino bacare rosanno gede dandiisiisinosi.
Rosate, soorramatenna lophate noosi hasatto kaiminni daddalu hedubba burqisatenni haammata umisi loossa loosate wo’naalshubba assino. Baca wo`naalshubba gedensaannino haaro daddalu hedo loosu aana hosiisatenni techo gummaamo ikka dandiino.
Techoohu seyoote wosinchinke kalaa Belay Morde yaamamanno; Belayi gati mu’ronna laalonna woloottano mini giddo horoonsi`nanni sagalla mereershi safaanchonna ha’nuraati. Isi yaatto garinni; 11 daddalu hedubba hanafe tonaamittunkunni gumaa`mikkinni itame gatino. Baalanti daddalu loossasi seekkinokkihu Isi so’ronni ikkinota ammananno. Konnirano, qaru korkaati yannate mixotenni ikkikkinni macciishshammetenni, xiinxallotenni ikkikkinni hasattotenni, garimalu manniwinni hasiissannokki gadubba adhatenninna hasiissanno xiinxallubba gari doogonninna yannantenni gumula hoogasiiti. Kunino, daddalu hedubbasinni gumaa`mannokki gedenna itamanno gede assinosi.
Ikkollana kalaa Belayi tonaamitte daddalu hedubbasi aana kalaqino so’ro taashshiratenni tonaalayinki daddalo gumaamo assa dandiino. Konnirano qarunni hasiissannota daddalu loossa xiinxallo yanna adhe harisino. Xiinxallono mitto dironna boco yanna adhitinotanna taxxeessiweelo hashshanna barra daafurroonnita ikkitanna; xiinxallote garinni Belay atikiltenna minira horoonsi`nanni sagalla mereershi lamalu diri kawa adda ikka dandiino. Tonne dirra mixo loonsoonnitinna onte pirojekitubba giddose amaddinoti atikiltetenna minira horoonsi`nanni sagalla mereershi xaa yannara seyoote doogo aana afamanno.
“Hiikkonni loosi gumaamimmanna seyoora onte daddalu wodho qaraho”; yaannohu kalaa Belayi; Isi tenne wodhubba horoonsi`rinota coyi`ranno. Wodhubba hasira, hanafa, ammana, kaajjanna gumula ikkansa kule; kuri gobbaanni noo waaco woxe lede daddalo irkissaranna ollahissara dandiitanno ikkinnina kaima ikkitara didandiitanno yaanno. Isi yaatto garinni; mudditanno hedo noosi manchi techo ga`a yiikkinni hanafa noosi. Hananfoonninna hasi`noonni hajora qole xiinxallinoonnita daddalu mixo qixxeessanna ajuujatenni kaajjine uurra hasiissanno.
“Xaa yannara leellannohu miinju qarri umisi looso kalanqe loosate gadachishannoho” yaannohu kalaa Belay; daddalu giddora e”anno gede assitinosi haammata korkaattanni mittu mannu barru baala hasi`rannota sagalete waaco shotunni afira hoogansa ikkinota huwachishino. Atikiltenna babbaxxitino sagale shiqishate ka”a’ya garaho yaanno.
Kalaa Belay yaanno garinni; duuchu qarri heerirono hakko bikkinni qarra sa”ate assinanni dodansho no. Tenne dodansho giddo qole qara hasatto sagalete. Ikkinohura, sagalete shaqaxo hooffaydi heeshshote deerrira noo dagoomu bissara shotu garinni iillishate loosi doorshasi ikkeennano Belayi atikiltenna minira horoonsi`nanni sagale aana illachishatenni loosu giddora eino.
Kuni loosi kisaminokkihanna bacu daafuri noosiha ikkanna; baxxinohunni hoffaydi heeshshote deerrira noo dagoomu kifile hattono baadiyyete baatto loosidhe galtinori ledo xaadisate kaayyo hala`ladote. Ikkinohurano baatto loosidhe galtinori arro bukotenni hawado kayinni xeenunna sabbunni ba`e latissinohu gibrinnu laalchi baikkinni wiinamunni dikko fulanno gede injaanno akata kalaqanni afamanno. Belayi atikiltenna minira horoonsi`nanni sagale qarunni geexaanonna laashshaano hattono baatto loosidhe galtinore iilla dandiino mereershaati.
Mereershu quchumu giddo nooha dikkote xe`ne wonsha qara illachasi ikkanna; geexaano atikilte lede mini giddo horoonsi`nanni sagale baxxinohunnino atikilte hidhate adhinanni yanna, wolqanna fulo ajishate dandiisanno. Wolu baatto loosidhe galtinori laashshitanno laalcho wiinamunni adhannohu hattono dikkote mashalaqqe aanno bisi heera hoogasinni dikko noowa baala doyatenni hiranno. Hattono daddalaano hasidhino waaginni garafidhe adhitanno. “Tenne yannara baatto loosidhe galtinori daafurinsa bikkinni afira didandiitanno” yaannohu kalaa Belayi; mereersha kalaqinohu konne qarra huwatatenni mala abbate ikkinota coyi`ranno.
Barru baala hasi`nanni sagalete shaqaxxubba mereerinni baxxinohunni lowo geeshsha qoropho hasiissannotinna luphiima ba“ate kaayyo nooseti atikilte “gatunni kokkete” ikka nooseta huwachishannohu kalaa Belayi; konnirano laalcho shotu garinni gatunni dikkote widira abbanna xiinxallinoonniha dikkote amanyoote diriirsa hasiissanno yaanno.
Isi yaatto garinni; Belayi atikiltenna minira horoonsi`nanni sagalla mereershi konne garunni xiinxalle loosu giddora e“a dandaasinni haammata geexaanote hasatto kassi assanni no. Xaa yannarano isilanchimma noonsa laalchubba danchu waaginni hala`ladunni shiqishanni afamannohu Belayi atikiltenna minira horoonsi`nanni sagalla mereershi 75 kume hajamaano kalaqira dandiino.
Uurrinsha loosose atikiltete laalchubba dagoomaho shiqishatenni hanaffinoha ikkanna; xaa yannara kayinni gibirinnu laalchubbanni ledote faabriku laalchubba, moola makimaano, co`ichimma agadhate horoonsi`nanni waacubbanna xaphooma manchi beettira hasiissannore 300-500 geeshsha iillitanno laalchu danubba shiqishshanni afantanno. Kunino biizinese wiinamunni lophitanno gedenna haammata hajamaano heedhanno gede assino. Laalchu bikki isilanchimmatenninna batinyunni lexxanno gedenna hajamaanote kiirono lawino garinni lophitanno gede baatto loosidhe galtinori aana loosa hasiissannotanna dooramaancho ikkitinota kalaa Belayi xawisanno.
Konnirano xiinxallonna buuxo assatenni baatto loosidhe galtinorira babbaxxitino irko assanno. Baatto loosidhe galtinorira ogimmate qajeelsha aatenni huwanyo lossate wo’naalanni no. Xiinxallotenna buuxote loosino baatto loosi`re galinohu umisi baattonni, dhukinninna boottatenni hala`lado laalcho laashsha dandaanno doogo leellisha dandiisiisanno. Konnirano, Gibrinnu ministere ledo halamatenni loosanni nooha ikkanna; aanteteno uurrinsha Ministeretenni afidhanno tajete woraqatinni irkisante ogimmate qajeelsha uytanno. Qajeelshuno baatto loosidhe galtinori laalchonsa ledatenni hayyotenni laashshanna gummaamma ikkitanno doogo leellisha dandiisiisannoho.
Xaa yannara babbaxxitino qooxeessubbara afantannonna mitto xibbe iillitanno baatto loosidhe galtinori ledo loosannohu Belayi atikiltenna minira horoonsi`nanni sagalla mereershi; baxxinohunni, mereershu illacha assino laalchubba laashshitanno baatto loosidhe galtinori ledo gutunni loosannota xawisanno. Lawishshahono timaatime Meqinna Awaashi qooxeessinni hattono Qooqunni, Awaashinni, Shewaroobiitinni, Gonderetenni, Affaaretenninna wolootta qooxeessubbanni qole tumu laalcho afi`nanni. Yannansa babbaxxiturono kuri qooxeessubbara tuma hala`ladunni laashshinanni. Dinnicha Holeta, Shaashemennete, Asellahonna gaangaawaho laashshinanniha ikkanna; sae sae Debirebirihaanetenna Gojjaameteno laashshamanno. Kuri qooxeessubbara afantanno baatto loosidhe galtinorira mereershu dhukisi fajjire baala assatenni baatto loosidhe galtinore irkisanno yee huwachishanno.
Uurrinshate dikkote xiinxallo gaamo assitanno xiinxallo garinni suwashshu garinni baatto loosidhe galtinoriwinni hidhite Addis Ababa hodhisa mitto ikkanna; Addis Ababa iillino laalchono daddalaanotewiinni hidhitanno. Korkaatuno quchumu daga luphiimu bikki noosi sagalete shaqaxo hasidhannota xiinxallotenni buuxa dandiitino. Belayi atikiltenna minira horoonsi`nanni sagalla mereershi baatto loosidhe galtinorinna daddalaanotewinni gamba assinoha xaphooma sagalete laalcho quchumu giddo afantanno onte hirranni suuqqa widoonni dagoomaho shiqishanni afamanno.
Quchumu daga owaatate, hasattonsa wonshate sharramanni noohu Belayi atikiltenna minira horoonsi`nanni sagale mereershi; aantete konne lawino dikkote mereersha halashsha noosita ammananno. Quchumu giddo noo hasatto mageeshshi geeshshaatiro xiinxallotenni buuxa dandiinoonni. Hasatto yannatenni babbaxxitinota ikkitanna; lawishshahono aganu damoozi fulanno yannaranna ayyaanu yannara luphiima hasatto heedhannoha ikkanna sa’’e sa’’e kalaqamanno ga`labbote hoonginni gobba keere ikkitanno woyte hasatto luphi yitanno. Konni gobbaanni noo yannubbara uurrinshunnita ikkitino hasatto no.
Belayi atikiltenna minira horoonsi`nanni sagale mereershi 40 ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqinoha ikkanna; wo`ma fulonsa dandaanno. 60 ikkitannori qole yannate geeshsha loossanno loosaasine no. Mittu loosaasinchi uurrinshate giddo owaata dandaannohu lamunni ontu diri geeshsha callaati yaannohu kalaa Belayi; mittu uurrinshate loosaasinchi ontu diri gedensaanni umisi daddalo fana dandaannotano xawisanno. Konnirano uurrinsha babbaxxitino daddalu doorshubbanni xiinxallo assitinota xawise; loosaasine hasidhino doogonni loosa dandiitanno gede amaalate looso loosannotano coyi`ranno. Hiikku loosaasinchino uurrinshate giddo lame diro owaata gadachosi ikkinotanna ontu diri ale keeshsha dandaannokkitano kalaa Belayi xawisanno.
Isi yaanno garinno; uurrinshunni loossanno loosaasine onte diro keeshshitanno woyte aganu damoozinsa baankete shallago kiironsa giddo coramanno assinanni. Ontu diri geeshsha fulo assa didandiitanno. Barru fulonsa yaano sagale, mine, hodhishsha, uddano, co`ichimma agadhinannire, ayyaanu fulo uurrinshatenni diwantanno. Loosu aana gawajjo xaaddunsarono xagisidhanno fulo uurrinshatenni diwantanno.
Kalaa Belayi loosaasine lainohunni huwachishino garinni; loosaasine barrunni shoole higge saga`litanno; shoolu agani giddo mitteegge boohaartanno. Konni garinni onte diro keeshshituhu gedensaanni corroonninsa woxenna afidhino ogimma, egennonna gade amadde fultanno gedenna uminsa uurrinsha fantanno gede assinanni. Xaa geeshsha tenne doogonni fultinori settu hallanyooti uminsa uurrinsha fa`na dandiitino.
Atikiltenna minira horoonsi`nanni sagalla dani daddali gobbate gede hala`ladunni hasiisanno yaannohu kalaa Belayi; konnira, uurrinshate giddo onte dirra kiirsiisse fultanno loosaasinewiinni bacare agarranni yaanno. Korkaatuno, uurrinshate ajuuja gobbate giddo calla huxxama dikkino. Iibbado ikkitinota gobbate giddo laalchubba baxxinohunnino atikiltubba gobbate giddo dikko duushshituhu gedensaanni gobbaydi gobbuwarano tuqqanno assate. Konnirano, uurrinsha callichose mamiichirano iillitannokkihura Belayi atikiltenna minira horoonsi`nanni sagalla mereersha labbinota loosu kalaqaano kalaqate. Konni daafira batinyu manni uurrinshate hedo harunsann gede assanni afamanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 21, 2017 M.D
