Wodiidi qoqqowi wolayittu zoone Sooddote quchumira shiimaaddanna manaadda interpirayizenni tantanante mittu barri caacurre adhite 45 barri caacurre horonsiraanote shiqishshanno. Lukkuwu maalanna quuphe latissanno. Adote jiro latishshi aanano bobbakkinoti uurrinsha mittu barrinni 150 nni 200 liitire geeshsha ado laashshitanno; adote laalcho qooxeessu dagaranna uurrinshuwate shiqishshanno. Gibrinnu handaari aana loossannota rosu uurrinsha fante dippiloomu deerrinni rosonna qajeelsha uyitanno.
Tini uurrinsha “Exodus Farm” yaamantanno. Tenne uurrinsha annuwi Onte ikkiturono uurrinsha safantanno gede ajuujaano ikkatenni 2002 M.D Wolayittu Zoone babbaxxitino woraddanni Jigjigu Yuniversitera saadate xaginaati rosu gola karsantinori 24 rosaano afantanno. Rosaano Yunivesrite karsantu yannanni hanaffe rosonsa jeefisse fulturo loossanno loosi daafira lowohunni maltanno. Hatte yannara seeru harinsho agadha hooggurono maamara safatenni tenne hajo aana illachishshe amaaltino.
Egzoodes Faarmi uurrinsha qaru loosu harisaanchinna safaanotenni mitto ikkinohu Teshaale Argawuhu(Dr) coyi’ranni; rosaano rosaanchimmate yannansara kageeshshire heddanno gede assinonsari yannate mootimmate mine looso afira lowo geeshsha waaddannohuranna loosu hoongi batirasinniiti.
Rosaano maassante qaensa higguro mittu woradira hasiisara dandaannohu saadate xagisaanchi mitto calla ikkinoti leeltunsa. Wolayittu zoonera noo woradda qolte 12 calla ikkansa heddanno woyte coyi baalu gooro ikkannonsa. Insa maassanta geeshsha saadate xaginaatinni maassantanno rosaano haammata ikkitara dandiitannota heddu woyte noo base amadantannota wodanchitu.
Kuni baalu illete leellanno akati rosaano maassante mootimmate looso afidhara dandiitannokkita balaxxe huwattanno gede assinonsa. Hexxo dimudhitino, rosu hala’lado ikkasinna ogimmansanni lowore loosa dandiitannota heda hanaffu woyte fullanni doogo aana amaala hanaffu. Hajote aana sase diro wo’ma maltuhu gedensaanni looso kalaqe loosate sumuu yite baxxitanno. Sayikki dirinni hanaffe mittu mittunku rosaanchi babbaxxitino hajora maatensa sokkannonsa woxi aananni gama aganu aganunkunni fushsha hanaffanno. Fooliishshote yannansannino e’’o abbanno looso annu annunkunna gaamotenni loosse woxe codha suffu. Hawado fooliishshote yannara gereewo hidhite misiisse hirtanni e’’onsa lossira suffu. Sasu diri giddo codhitino woxi maassante fultu woyte 60 kume iillino.
Umi uminsanni looso kalaqqe loosate wo’naaltanni keeshshitinori kuri ajuujaano kiironsa babbaxxino korkaatinni ajjeenna lamu calla gattino. hedonsa kayinni noonte gedeenni keeshshitu. Gattinori lamunku rosaano maassantanni heedhenni rosu mininni afidhinota saadate xaginaati egenno, looso kalanqe loosate hedonna codhitino woxe irko assidhe ajuujansa guma gansiisate qodhite ka’u.
Shiimaaddanna manaaddatenni tantanante maassantino ogimmanni loosate hasidhannota hajo la’annonsa Sooddote quchumi mootimmate bissara xawissu. Lamunku keeshshitinori maamaru miilla sase miilla amadde Interpirayizensa ‘Egzoodesi faarme’ safidhu.
Ku’laatonsa adhamooshshe afidhu. Kuni baalu dhukinsa, kaajjado hasattonsanna kakkaooshshinsa, batinyu wedelli looso hasidhanni tootayyaabbanno yannara insa konni deerrinni qixxaabbinore ikkite afamansa mootimmate bissano lowohunni xaggeeffachishshinota uurrinshunnihu loosu harisaanchi kayisanno. Mittu agani giddo seeru maamara ikkite liqoonna base injeessineennansa looso hanaffinota Teshaale(Dr) coyi’ranno.
Teshaaleoo(Dr) umi yannara saada misiisate aana mixo fushshite shiqishshurono konne looso hanafate hasiisanno woxi 1.4 miliyoone birra ikkanno; mootimma kayinni kageeshshi woxe injeessate didandiitino. “Ninke maamaraho uyineemmohu 50 nni 100 kumi birri geeshsha callaati; bati’riro 150 kume birraati” yitanno dawaro uyinoonninsa. Konninnino saada misiisate pirojekte soorrate gadachantanno; quchumu kantiibi mittu barri caacurri latishsha loossanno gede shiqishinonsa hedo adhite 300 kumi birri liqoo injeessineennansa baseno uyineennansa mittu barri caacurri looso hanaffanno.
Konne looso mite yite hanaffinohu 4 kume caacurre eessatenni ikkinota xawisannohu Teshaale(Dr); “harinshotenni konninni roorino caacurre dagoomaho shiqinshanni quuphe qalanno lukkuwanna maalu lukkuwa lossa hananfummo” yaanno.
Adhitannore mittu barri caacurre 45ki barrini hirtanno; 4 kumi cacurrinni hanafamino loosi xaa yannara mitte doychonni 18 kume caacurri geeshsha eessate geeshsha iillinota xawisanno.
Caacurrunni, Quuphunna maalu lukkuwi latishshinni afi’nanni laalcho qooxeessinsanni sa’e babbaxxitino qoqqowubbara halashshite shiqishshanni afantannota qummeesse, qoqqowu deerrinni uurrinshansa 45 barri lukkuwa shiqishatenni afantannota xawisino.
“Egzoodes Faarm” latishshi kowiicho calla diuurrino; lukkuwu Kusino wole uurrinshate e’’ote bue ikke owaatanni afamannota huwachishanno. Mole widoonni loossanno base hala’lado ikkase adote saada ce’’anonna adote latishshi giddora e’anno gede assannonsa. Lame saadanni hanafinohu uurrinshu xaa yannara saadate kiiro 30 iillishino. konninnino hala’lado adote laalcho afidhanno; laalchono qooxeessu dagara shiqishshanni afantanno.
Saadate sagalenna horonsi’nanni uduunne qooxeessu saadatenna lukkuwu ce’’aanora tuqissanni afantannota kayisannohu loosu harisaanchi; “Ninkeno lukkuwu ce’’atto hananfummoro sagalete shiqisho korkaatinni lowo geeshsha mitii’mineemmonkanni yaanni qaaganno. Xaa yannara ijaarrate ledo xaadooshshe kalaqatenni Bishoftunna Addis Ababunni saadate sagale hogobbe qacha qachanka massitannota xawisino,
Qinaawino loosi loosama noosita ammanatenni uurrinshu afi’rino jironna ogimmansa akatinni kainohunni 2014 M.D qoqqowu rosu handaara massagganno bissa fajjo xa’mite gibrinnu handaari aana bobbakkanno uurrinsha uurrisidhino. uurrinsha sette ikkitanno rosu golla afidhinoha ikkanna xaa yannara hala’lado rosunna qajeelshu looso dippiloomu deerrinni deerra 1 nni 4 geeshsha aanni afamanno. 2016 M.D 312 ikkitanno rosaano maassiissino.
xaano rosaano haadhe roso loosu ledo qineessite rosaano egennonna dandoo amaddanno gede assate lossannotaati Teshaale(Dr) qummeessino.
Maatete jireenyi ledo amadamino looso loosansanni lowo geeshsha horonsidhinota kulannohu maamaru loosu harisaanchi; maatete jireenyinni mootimma wortino loosu harinsho garinni dagoomuno lukkuwa ce’’a hasiissannosi. Kunino lukkuwu laalchonke hirate roore injoo kalaqinonke yaanno.
Konni alba lukuwa ce’ne 45 barrinni hirate lowo qooxeessubba milli yaa noonke yaannohu Teshaale(Dr); maatete jireenyi laalchonke hasidhonnosi ninke qoqqowo lendanna batinyu waalchinke geeshsha dagganno gede assanni afamannota egensiisino.
Lukkuwunna adote latishshinni mittu xaadanno yine hendanni qarri dikkote hoonge ikkinota xawinsanni. “Egzoodes Faarme” kayinni dikkote qarra horontanni diafidhino. xaa geeshsha caacurre darsiisa dihanaffino; darsissannoriwinni hidhitanni 45 barrubbara keeshshiishshe dikko shiqishshanni no. Caacurre xa’mi’ne afirate seeda yanna agadhineemmo. Ninke hasi’nummo yannara caacurre afi’neemmoha ikkoommero lowo xeertinye ha’noommonkanni yaanni xawisanno.
“Egzoodes Faarme” adote jiro latishshinni lowo geeshsha loonsanni hee’noonnita xawisanno. Xaano halashshate hende adote latishshi aana loossanno Neezerlaandetenni daggino uurrinsha ledo loossanni afantanno.
Uurrinsha mootimmatewinni fajjo afidhinanni akati hee’riro adote qineessora hasiissanno maashinnanna waaco xaaddotenni sonkeemmo’ne yitinonke. yinohu Teshaale Dr; togoo doogonni loossiniro dancha deerra iilla dandiitinanni yaanni uurrinshu ogeeyyera xawissinonke” yino.
Egziides Faarme saadate handaarinni hanaffino looso xiinxallote ledo amadisiisse jawa uurrinsha ikkate ajuuja noose yaanni qummeessanno. Gibrinnu handaarinni kalqe techo iillitino deerri aana iilla hasi’neemmo yino.
Gobbate deerrase agadhitinota gibrinnu uurrinsha gatamadhite gibrinnu handaari laalchimma teknoloojetenni irkisate dhukansa mucci assite loosate uurrinshu hedo amadinota qummeessino. Jawa laalcho laashshate dagoomu hasatto kassi assa ajuujansa ikkitinota egensiisino.
Uurrinshu dagoomitte yawo fulanni afamannota xawisannohu maamaru loosu harisaanchi; laalchinke dagooma mereersinoha ikkasi, kalanqoommore loosu kaayyuwa, kolleejete uyinannire harammaadda qajeelshuwa qansootu xaaddotenni adhite konni handaarinni bobbakkanno gede assate gumullanni hee’noonni loossa dagoomittete yawo fulate yine hendeemmo yaanni Tehshaale(Dr) egensiisino.
Konne baalankare loonsoonnihu haammata hekko sa’neeti yee, saada misiisate pirojektuwanke womaashshu anje ledo amadaminohunni gumulantinokkiti mitto qarra ikkitinota kule; qarru wole doorsha la’annokki gede assinonsata egensiisino.
Loosinkera hekko ikkinonkehu jawiidi qarri womaashshu anjeeti yaannohu uurrinshunnihu qaru loosu harisaanchi; konne qarra tirate liqoo anjeessa hasiissanno yino. Xa uurrinshu losanno base seerunnita ikkite su’minsanni borreessama hooga qarru gede kayse, haammata jiro dunnoommohu kuni baychi maamaru su’minni ikkoommero lowo woxe afi’ne jawa looso loosa dandiineemmonkanni yino.
Konnira mixo qixxeessine ninkewinni agarrannire baala assine 2014 M.D hananfe mootimmate ku’laato shiqinshoommo. Qarru tidhamanno gede marro marro mootimmano xa’minoommo yaanno. kuni qarri uurrinshu hala’lado investimentete ajuuja noosita egensiisino. 500 ali loosaasine qaxarate dhuki noonke yaanni yino.
Interpirayizete uyinoonni base marro adhinanni hayyo noota qummeesse, ninke kayinni togoo akati giddo dihee’noommo; jawa uurrinshaati; ninke tenne sheeduwa gashshinanni doogonni gala dinonke yaanni coyi’rino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Bocaasa 5, 2017 M.D
