Seeda dirra kiirsiissino wolaphote sharro gedensaanni Sidaamu daga umo gashshate xa’mo dawaro afidhino. Kunino Sidaamu Daga qoqqowunni tantamnamate xa’mo dawaro afidhinohu soorrote mootimmanni ikkinoti addaho.
Sidaamu daga qoqqowunni tantanantuhu gedensaanni babbaxxino handaarinni soorro dagginotanna dagate horonsiraanchimmano hakko bikkinni lexxitinota duucha hinge kullanna macciishshinanni. Sa’u soorrote dirra giddo qoqqowoho handaaru handaarunkunni dayino gumanna afi’noonni seyoo addi addi bu’’enni afi’noommo mashalaqqe kaima assatenni haranchunni shiqishate wo’naalleemmo.
kalaa Tegeny Woldehu Sidaamu qoqqowi mixotenna latishshu biiro xaadooshshu handaari sooreessa ikkanna Sidaamu daga qoqqowunni tantanama tantanotenni hanaffe duucha horonna kaayyo haadhe dagginota kule, afi’noonni tantanote horo mereerinni mixotenna pilaanete biiro umose dandiite uurritinohu soorrote gedensaanni ikkinota xawisanno. Mixotenna latishshu biiro konni alba womaashshu biiro hundaanni noota ikkase xawise, kunino meessinni mixo fushshine massagamate kaayyo kalaqinota buuxisino.
Afuu lopho lainohunni
Soorrote gedensaanni afi’noonni gumi mereerinni Bakkalcho gaazeexi gobboomu uurrinshara attamama mitto soorrote guma assine adhinanni. Bakkalcho gaazeexi Itophiyu pireesete uurrinsha hundaanni attamama hanafinkunni 4 diro guuta ikkeenna techo 5ki dirira reekkammoommo. Tenne yanna giddo addi addi amado afidhino borro qixxeessine lamalatenni mitte hinge gaazeexunni dagate mashshalaqqinsanni keeshshinoommotino addaho. Hattono dijitaale miidiyinni woyi FB qoolira barru barrunku mashalaqqe harunsaanote iillinshanni keeshshinoommo. Sidaamu afiinni gobboomu mashalaqqe gaazeexunnino ikko dijitaale miidiyinni nabbawaanote iillisha dandaa mitte daga gede jawa kaayyo assine adhinara dandiinanni hajooti.
Gazeexu gobboomu mashalaqqete bue ikke gobboomu uurrinshara attamamasi baxxinohunni afuu lophora assanno kaa’lo luphiima ikkase Hawaasi Yuniversitera Sidaamu afii rosu goli rosiisaanchi kaa’laanchu pirofeesere rosiisaanchu Maatewoos W/Giyorgisihu Itophiyu pireesete uurrinsha ledo assino hasaawinni coyi’rinno.
Bakkalcho gaazeexi Sidaamu afii lophora assanni noo kaa’lo shotinse la’nannita di ikkitino yaannohu kaa’laanchu pirofeeserchi; Gaazeexu batinye tuqu xaadooshshuwa giddonni mitto ikkasinni afuu lophora lowo kaa’lo noosita lede huwachishanno. Qaru coyi afuunna wogate aana qinaabbino mashalaqqe sayisannoha calla ikkikkinni babbaxxitino qaalla qareessine shiqishanna dhaggete borreessine amadate ragaanni noosi qeechi addintanni luphiimaho yaatenni hedosi worino.
Konni gobbaanni Sidaamu afoo konni aleenni lossatenna bowirsate Hawaasi Yuniversite ledo qinaambe luphiima looso loonsoonniha ikkanna baxxinohunni umi yannara Sidaamu afiinni loosantino filme filmete industire karsantinoti muli yanna ikkitooti. Filme afoo lossatenni sa’e Sidaamu dagaha ha’nura ikkinoha affini bude gobbatenna kalqete dagara egensiisate widoonni luphiima qeecha fultannoti addaho. Kunino soorrotenni afi’noonni kaayyo horonsi’ne gumulloonni loosooti.
Sa’u soorrote dirra giddo aleenni xawinsi hajubbanni ledote qoqqowoho baalante handaarranni batinye loossa gumulantinoha ikkanna baxxinohunnino, safote latishshi, dagoomittete, keerunna ga’labbote, miinjunna gibrinnu handaarranni gumulantino loossanna daggino soorro qoqqowu xaadooshshu biiro fushshitino mashalaqqe kaima assatenni haranchunni aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Keerenna ga’labbo lainohunni
Qoqqowoho sa’e sa’e dannu qooxeessira kalaqanteenna harancho yanna giddo hasaawunni tirranni qarrubba gobbaanni qoqqowu kiphotenni co’icha ikkasi woloottu qoqqowubbara ga’labbote lawishsha ikkanno gede dandiisinota fultino mashalaqqe kultanno. Xaphoomunni qoqqowu daga keere booreessitanno seeriweelo wolquwa aana seeru qaafo adhinoonniha ikkanna konninni keere halashshate widoonni leellinshoonni murciraanchimmanni keeru hala’lara dandiinota kulloonni.
Safote latishshuwa lainohunni
Qoqqowu safo harunsine illacha tungoonni safote latishshi mereerinni doogote latishshi mittoho. Konninnino mitto worada wolu woradinni, ollaa olluunni xaadissanno doogga hattono buusu gatamarsha loonsoonni. Doogote injoo harunsite loosidhe galtino daga laalchonsa dikkote shiqishshanno injoo kalaqantino.
Wolu illacha tungoonnihu xalalu anganni waayi tuqishshara ikkanna 2016 M.D waayi iillo 38% nowiinni 60 % iillisha dandiinoonni. Tuqishshunni ledote loosidhe galtino daga dirunni sasenna hakkuyi ale higge laashshate dandiisannonsaha batinye gorsu latishshi gatamarsha gatamarroonni.
Hattono baadiyyete olluubbara caabbichchu masmara diriirsinoonniha ikkanna konninnino baadiyyete daga caabbichu horonsiraano ikkitara dandiitino.
Babbaxxitino woraddara neetworkete murmurama kalaqantannokki gede Itiyo telekoomete ledo qinaambe yannaasincho jenereetere kaansoonnita fultino mashalaqqe leellishshanno.
Dagoomittete handaarinni
Dagoomittete handaarinni illacha tunge loonsoonni loossa mereerinni mittu rosu looso ikkanna rosu hiiqqamme sissine islancho roso aate baxxinohunni baadiyyetenna quchumu mereero noo badooshshe ruukkisate wo’naalloonni. Konninnino balaxote rosi aana loosa hasiissannota ammanne baalante tantanonni dureeyyetenna mootimmate loosaasine irkonni deerra agadhitino rosu minna minantino. Rosaano nabbawa, borreennanna shallaga dandiitanno pirojektuwa kalanqe loonsoonni loosinni luphiima soorro borreesiisa dandiinoonnita 2016 M.D qoqqowu safo barra lainse xaadooshshu biiro fushshitino mashshalaqqe buuxissanno.
Fayyimmate handaarinni
Tuqishshunni, amuwunna qaarruullu rewo ajishatenna dhibba gargarate assinoonni sharronni luphiima soorro dagginota xawinsoonni.
Miinjunni
Xaa geeshsha qoqqowu massagamanni keeshshinohu albi zoonete baajeetenni ikkanna tenne bikkantino jironni massagamanni keeshshino doogo xaggeeffachishshannota ikkase 2016 M.D qoqqowu xaadooshshu biironni fultino mashalaqqe leellishshanno. Mootimmate baajeete gobbaanni addi addi jiro abbisiisatenni loonsoonni loosinni hagiirsiisanno guma borreessiinsoonni.
Loosu kaayyo
Wedellaho loosu kaayyo kalaqate widoonni balanxe addi addi qajeelsha yanna yannatenni uyinanni keeshshinoonniha ikkanna deerru deerrunkunni luphiima sharro assine wedella babbaxxino handaarinni loosu giddora eessinoonni. Lawishshaho; baatto qixxeessine gorsunna badheessu loosinni, Konistiraakshiinetenni, owaantetenni, qajeelsine loosoho gobbara bobbaasate dandiinoonni. Loosu hoongi lophitino gobbuwarano nooha ikkasinni qoqqowohono baxxino illacha tunge loonsoonnita kulloonni.
Industirete waaco shiqishatenna laashshaano industirra jawaachishate widoonni haammata loossa gumulantino. Handaaraho illacha tugatenni qoqqowu mootimma uurrinsha umose dandiite uurritanno gede dandiissino; konninnino hagiirsiisanno gumi borreessamino.
Gibrinnunni
Laalchonna laalchimma lossate waaco shiqishatenni hananfe loonsoonni loosinni dayino guminni dikko ga’labbisa dandiinoonniha ikkanna qoqqowu xaano ikkiro illacha tuge gumulanni noo loosooti. Waacote ledo amadaminohunni mite mite qooxeessubbara kalaqaminoha baincho assootenna moora bande seeru qaafo adhinoonnita xawinsoonni.
Maatete jireenya
Sai diro xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedihu(Dr) worino faasho harunsine qoqqowoho baxxinohunni saadate latishshinni luphiima guma afi’noonniha ikkanna qoqqowu wo’naalshu mereErsha ikkara dandiinota fultino mashalaqqe leellishshanno. Ledoteno 8 latishshu Inisheetiivenna 71 paakeeje aana illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Aleenni xawinsi bixxilluwanni ledote qoqqowu mootimma tuqu xaadooshshi, Turizimetenna investimentete handaarinni, poletikunna gashshootu handaarranni batinye gumma borreessiisa dandiinoonnita addi addi buenni fultanno mashalaqquwa buuxissanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Bocaasa 12, 2017 M.D
