Wedellimmate yanna batinyootu hiittoonni gummaa’mitara dandiitannoro heddanno diru deerraati. Mitootu gummaa’mate doogo aana heeshshi gotti yitanno heeshshote fooliishshooti. Gamu kayinni wedellimmansanni seyoote ledo jawa egennama heedhannonsa. Togoo mannooti mittu mittunku heeshshote tunceenyinni rosicho adhitanninna widanchatenni gumultannore, haaro looso cincatenna qorophotenni wo’naaltannori hattono kaimansa de’annokki seyoote lawishshaati. “Bessufiqaad Ril Isteete” anninna loosu harisaanchi Bessufiqaad Tesfayehu haaru loosinninna jawaata sharronni dukkisante seyoote doogo aana afantanno gummaamma mannooti mereerinni mittoho.
Bessufiqaadi ilaminohu 1983 M.D Amaaru qoqqowi Aliyye Shewa zoone Berehet yinanni woradi giddooti. Umi dirimi rososino ilamino qooxeessira, layinki dirimi roso kayinni Arerti quchumira rosino. 12 kifile gobboomu fonqoli gumisi hedino gede ikkikkinni gatasi heeshsho wolu raginni la’’anno gede assiteennasi maatesiwinni afi’rino kaimu womaashshinni daddalu loosi giddora e’anno. Gibrinnu loosi giddo afantanno maatenni fulinohu Bessufiqaadi; daddalo hanafino umikki maatete miilaati.
2006 M.D hanafe Debre birhaani quchumira Motore, Baajaajenna Elektirooniksete uduunni daddali aana bobbahe loosanni keeshshino. Bessufiqaadi haaruudde loosu handaarra wo’naalate hasatto noosi daafira minna mine hirate loosi widira reekkami. Konninnino 2010 M.D hanafe Addis Ababaho, Debrebirhaanira, Minjaarinna Bereheti qooxeessubbara shiima minna minanni hiranno. Hatte yannara Arerti quchumira calla 48 ali minna islanchimmatenni mine hirara dandiino.
Gummaa’masi la’inori jaallasi looso roorenkanni halashshatenni Riil Isteetete handaara karsamanno gede amaaltusi; jawaachishshusi. Isino minu gatamarshinna hirate aana gumulino loossa, borreessiisino gumanna xaaddinosi mitiimma qaaga hanafi. Minu gatamarshinna hirate loossa halashshe loosa hasiissannosita mudhi. Togo assi woyte dikkote aana afantanno minna minte hirtanno uurrinshuwanni woyyaawino garinni dagooma horonsi’raano assitanno harinsho haa’re losu giddora e’’a noosita seekke ammananno.
Riil Isteetete latishshi handaarinni egenno noonsa mannootinna uurrinshuwa amaalenna rosicho adha hasiissannosita ammanino daafira handaarunni ikkado rosicho adhino bissa wo’naalsha umisi rosichinna illachi ledo xaadisatenni Riil Isteetete latishshi handaara karsami. Mittu mittunku loosu deerrisinni “Wolootu Riili Isteetete kubbaaniyubbanni baxxino garinni, dagooma roorenkanni horonsi’raano assannohanna daganniwano ammana tunganni looso kalaqate” illacha luphiima qorophonna jawaantenni agarannonkanni.
“Yannate loosu dikkote aana lowo geeshsha hasamannoho. Konni alba mine hiroommo minna islanchimma noonsare ikkitinohura luphiima minu hasatto noonkanni. Loosu aana bobbakkino mannootinna uurrinshuwanni afi’roommo rosichino danchaho. Minna mine hiranni keeshsha’ya jaalla’ya jawaachishanna ogeeyyete amaale Riil Isteetete latishshi handaari giddora e’’eemmo gede dandiissinoe” yaatenni Riil Isteetete latishshi harinsho hanafo gara kayisanno.
Bessufiqaadi looso hanafate ledonnita dikkote xiinxallo assa hasiissinosita ammanino daafira looso hanafate hedino Arerteti quchumira heedhanno daganna minu hasatto aana xiinxallo assi; Dagano hasaawisi. Xiinxallotennino luphiima minu hasatto noota buuxi. Jajjabba quchummara rosaminoha Riil Isteetete latishsha shiimu quchumira gumula lowo hekko heedhannoti xawoho. Bessufiqaadi tenne mitiimma balaxe huwatino. Ikkeennano konne jawa illacha amade xaaddannosi mitiimma cincatenni dandee sa’’a hasiissannosita ammanatenni loosu giddora e’’ino.
Riil Isteetete latishshinni bandoonnitanna haaro loosu harinsho egensiisatenni qooxeessu daga horonsi’raano assate illacha amade handaaraho bobbahate 2012 M.D hajo la’annonsa mootimmate bissara xa’mo shiqishanno. 2013 M.D “Bessufiqaad Riil Isteet” safanno. 2012 M.D xa’mo shiqishe Onkoleessa 2013 M.D qoqqowu mootimmanni xa’monke adhamooshshe afidheenna loosoho 23 kume kaare meetire baatto fajjininke. Loosidhe galtinorira baatooshshe baatatenni bayicho adha hasiissinohura 120 Miliyoone birri ale Liizete baatooshshe baatatenni loosu giddora e’noommohu Arfaasa 2014 M.D nnii ti” yaatenni uurrinshu safonna loosu hanafo gara xawisanno.
“Looso hananfoommohu haaro coye leellishatenna dagoomu taalo horonsi’raano ikkanno gede assateeti. Addis Ababu gobbaanni noo quchummara Riil Isteetete latishshi handaarira bobbaha lowo geeshsha mitiinsitanno;huwanyootu soorro heedhanno gede addi addi doogga horonsi’ne lowo daafurinni dukkisantinota luphiima sharro assinoommo” yaatenni huwanyootu qarri soodotenni loosoho hekko ikke sa’inota xawisanno.
Addi addi hayyo horonsi’ratenni dagoomaho Riil Isteetete daafira huwanyo kalaqa hasiissannotanna Bessufiqaadinna loosu miillasi Riil isteetete mayimmanna loonsanni hayyo daafira dagoomaho huwanyo kalaqqu. Suutunni sharronsa loosu ledo ledante guma laalteenna “Bessufiqaad Riil Isteete” ikkate hasatto leellishshanno mannooti kiiro lexxitanni daggino.
Xaa yannara qorqorro saayisate iillitinorinna konni agani giddo jeefantannori 75 minna no. 200 minna kayinni safote gatamarshi aana afantannore ikkitanna wole minna gatamarshino harancho yanna giddo hanafamanno. Xaphoomunni 2016 M.D goofimarchira 570 minna mine jeefisate mixo amandoonni. Uurrinshunni 570 hajamaano mereerinni 117 ikkitannori diyasporootaho.
“Bessufiqaad Riil Isteete” wolootu minnate latishshi kubbaaniyuwanni baxxitanno harinsho noota uurrinshu anninna loosu harisaanchi Bessufiqaad Tesfayehu xawisanno. “Ninke Riil Isteete wolootu Riil Isteetuwanni baxxitanno harinsho noose. Haa’ne shinqoommohu dagoomu dhukanna hasatto kaima assitinnota suwashsho harinshooti. Loosu dagoomunni tantanantino komite beeqqisiisanno. Mitto mittonka mine gatamarrannihu dagoomunni doorantino komite beeqqonna massago widoonniiti.
“Bessufiqaad Riil Isteete” batinyu dagoomi gambooshshi minu latishshi ba’reeti. 230 kume kaare meetire aana fooliishshidhinoti jawu mini latishshi pirojekte, owaante uyinanni uurrinshuwa ( Rosu minna, hospitaalla, amma’notenna daddalu uurrinshuwa…) hanqaffe gatamarantanni afantanno. Minu latishshi qooxeessi caabbicho lainohu safote latishsha balanxe diriirsinoonni.
“Bessufiqaad Riil Isteete” jawaantetenni loose leellisha dandaansanni, dagoomu bero Riil Isteetete aana noonsati ‘woxe gamba assine hunate’ hedo techo soorrantino. Riil Isteetete latishshi Bessufiqaad Riil Isteete labbino latisaanonni massagantannoha ikkiro dagooma bati’rinokki waaginna tirfenni minu ayidde assanno minu latishshi handaara ikkinota loosunni la’noonni.
Jajjabba quchummara leellannoha Riil Isteetete latishsha shiimu quchumira egensiisatenni gummaamo looso gumulinohu “Bessufiqaad Riil Isteete”; seyoo borreessiisinohu shotunni dikkino. Dagoomaho Riil Isteetete latishshi handaari daafira noota ajjino huwanyo soorratenni techo seyoo aana iillate batinye hekko sa”ino. Xaano ikkiro hekko shiima di ikkitino. Waayinna ga’labbote qarri korkaatinni kalaqantanno uduunnu shiqisho anje uurrinshu gumulanno loosi aana luphiima xiiwo kalaqqino. Konni daafira xiiwo xawisanni; “yannannihu ga’labbote qarri lowohunni mitiinsinonke. Simintonna siwiilla afi’rate ijaaru baatooshshe baantummorono uduunne hasi’nanni yannanni diafi’neemmo” loosisu jifamannokki gede bidhattosi kulanno.
Looso hanafi yannara lowo qarri xaadara dandaannota balaxe huwatinohu Bessufiqaadi; xaadinosi qarrira anga uyikkinni hedosi guma gansiisate sharrosi sufino. Baalante gobbate qooxeessubbara dagoomu hasatto kaima asse minu looso halashshate xa’mo shiqishanni afamanno. Bessufiqaadi Riil Isteetete latishshi handaarinni ledote “Akufada” Mayikrofayinaanse uurrinshara gutamaancho ikkatenni womaashshu handaarinni beeqqo assanni afamanno.
Ammanamanna hajamaanote hasatto ayirrinse loosa gummaamo ikkate hasiissanno hajubba ikkansa coyi’rannohu Bessufiqaadi; qooxeessaho noo akatanna dagoomu hasatto afate assino sharro gummaa’masira jawa qeecha fultinota xawisanno. Mitto mittonka looso gumulleemmohu qajeelshunni afi’noommo rosinna egennonniiti; amaalaanonke amaaleno adhineemmo. Yannanna woxe hendoonni illachira hosiinseemmo yaatenni uurrinshasi loosu harinshonna seyoote fojo daafira xawisanno.
12 Miliyoone birrinni looso hanafinohu “Bessufiqaad Riil Isteete’ techo 700 Miliyoone birri ale woxu dhuki afi’rino uurrinsha ikkino. 23 qansootira uurrinshunna 250 nni 300 geeshsha ikkitannorira kayinni yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqino. 33 dirisinni konne deerra iillara dandiinohu wedellichu Bessufiqaad Tesfayehu; wedellimmasi yannanni woxu dureessa calla ikkikkinni anjenni wodancha aamantinosiho. Wodanaamoho yaamamate dandiissinosi jiro kalaqi’rara dandiinohu haaro coye jawantetenni gumulanno kalaqosi calla ikkikkinni noosi jiro wolootaho beehate akatasiiti.
Dagoomittete yawo fulate widoonni haammata looso gumulino. Lawishshaho; Amaaru qoqqowira luphiima guma borreessiissino rosaanora 1Miliyoone birri ali irko assino. Hattono Berehet, Minjaarinna Hagere maariyaami quchummara diru dirunkunni 200 – 300 kumi geeshsha ikkanno woxe fushshatenni 100- 150 geeshsha iillitanno rosaanora rosu mini uddanonna daftara hiranno. 1.2 Miliyoone birra fushshatenni Arerti quchumira doogo loosino. Hospitaaletenna giddo doogo gatamarshano loosiisino. Amma’note minnaranna masgiiddate yanna yannatenni addi addi kaa’looshshe assanno. Quchumu latanno gede 2 Miliyoone ali birra fulo asse Investimentete foreme qixxeessatenni dureeyye goshooshate sharro assino. Tuqu xaadooshshi ogeeyye ledo halamatenni ‘Ganna Minjaarira” yitannota televizhiinete qixxaawo qixxeessatenni qooxeessa egensiisate looso gumulino. Konni gobbaanni addi addi danchummate lossa aana beeqqatenni dagoomittete yawo fulanni afamanno.
“Baalunku manchi illachu hee’rasira hasiisanno; manchu beetti looso loosikkinni hee’rara didandaannona dandaanno handaarinni bobbaha noosi yee ammaneemmo” yaannohu Bessufiqaadi; manchi beetti kalaqamunni aamantinosi dandoo illachunna jawaantete ledo mittoonse; iilleemmo yee hedanno e’’owa iilla hasiissannosita amaalanno.
Konninni ledote ‘Mitteenni loosa rosa hasiissanno. mannootu noonsata addi addi jiro xaadisa danchate. Egenno noosihu egennotenni, woxe afi’rinohu woxunni, hattono dhuku noosihu dhukisinni waaxame dagoomaho ammanamate loosara hasiisanno” yaatenni amaalesi beehanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Ammajje 14, 2016 M.D
