Addis Ababa:- Gobbate lophonna sufote latishsha buuxisiisate rosu qara qooda amadanno yee xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) xawisi.
37ki Afriku mittimma massagaanote songo “21ki sanira injiitanno Afrikunnita ikkitino rosiisa; kaajjadda rosu amanyootubba kalaqatenni Afrikaho duucha hanqafannoha, heeshshote diro, islanchimma noosi rosu tuqishsha halashsha” yaanno massagote hedonni harinsanni hee`noonni.
37ki Afriku mittimma massagaanote songo aana xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) assino hasaawinni xawisino garinni; gobbate lophonna sufote latishsha buuxisiisate rosu qara qooda amadanno.
Itophiyu sa`u onte dirrara rosu handaarinni luphiima lophonna soorro leellishase xawisinohu dokiter Abiy; 30 kume daaimu hattono umikkinna layinki dirimi rosu minna gatamaratenninna woyyeessatenni soorro abbitino yiino.
Mannu kalaqote loosi meessa rosiisate kaa`lannota buuxise; baxxinohunnino budunna afuu mitiimmubba sa“atenni qaaqquulle rosunni kaajjishate kaa`lannota xawisino.
Haaruudde tekinoloojenninna kalaqotenni irkisantino harinsho Afrika aantino lophote gafara tereessannose yiinohu xaphoomu ministirchi; tekinolooje rosu aamamishsha baalunkura tuqanno gede dandiissitino yiino.
Afriku injiitanno diilallote gade, hawuurranni baatto, way, dubbu, kalaqamu jironna luphiima kiiro noosi wedellu wolqa nooseta coyi`re; jiio poletikunni, miinjunni, diilallote gadi soorronna tekinoloojete yannoo`manni qeelantukkinni woyyitino lophote doogo aana qaaffanni afantannota xawisino.
Afriku kalqete wolqatenna miinju doogo giddo qara qoodase fultanno gede gutunni loosa noonke yiinohu dokiter Abiy; Afriku hala`lado baatto, kuusantino kalaqamu jironna haammata wedellu wolqa heedheennase hucciraancho ikka dihasiissanno yiino.
Afriku daga 2050nni 2.5 biliyoone ikkatenni dagate batinyinni umi gobba ikkitannota coyi`re; kalqoomu woxu amanyooti giddo noo taala hooga mitiimma ikkitinota xawisino.
Afrikaho safote latishsha gatamara, sagalete wowe buuxisiisa, fayyimma lede rosu amanyootenna loosu kaayyo kalaqo kaajjishsha hasiissannota xawisatenni; konne adda assate kalqoomu woxu uurrinshuwa illachunni la`ara hasiisannota coyi`rino.
Afrikaho haammata Afriku daga angate bilbili noonsare ikkasinni dijitaale miinji hasiisannota xawise; Itophiyu mannu kalaqo hasidhannota luphiima daatu mereersha gatamara hanaffinota xawisino.
PAN Afriku daatu mereersha gatamara hasiissannota xawise; gobbannihanna hallanyootu daatu doyicho ollahatenni heewisamaanchimma lossa dandiisannota buuxisino.
Gobbuwate doogote, diilallote, daddalu, baaru furcho, baaburunniha lede nadaaje sayinsannihanna komunikeeshiinete netiwoorke xaadooshshi horo noosi yiinohu xaphoomu ministirchi; miinju lophora xinta ikkinoha keerenna ge`ne dirrisa noonke yiino.
37ki Afriku mittimma massagaanote songo aana afaminohu Biraaziilete pirezidaantichi Luula Da Silva isi widoonni; kalqoomu fayinaansete uurrinshuwara nooti taaltinokkiti loosu hayyo wiinamunni tidhama hasiissannose.
Kalqoomu baankenna IMF liqoote loosu hayyo garinni liqiiraano gobbuwa soorranno garinni ikka noosita xawise; Afriku wolootta kalqoomu uurrinshuwarano noose riqiwo xiiwote giddora eessinoseho yiino.
Afrikaho hasiissannose horo afidhanno gede rakkino wo`naalshubba hasiissannota xawisatenni xawadonna mereersaano kalqoomu uurrinshuwa kalaqate ragaanni Biraaziili Afriku qotira uurritannota buuxisino. 37ki Afriku massagaanote songo jajjabba hajo aana torbineenna keerunni jeeffinotano Mootimmate kominikeeshiine owaante buuxissino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ammajje 14, 2016 M.D
