-2015/16 Badheessu loosinni 2.7 miliyoone kuntaala laacho afi’noonni
-Intepirayzootaho 122 miliyoone birra liqiissinoonni
Addis Ababa:- Sidaamu qoqqowira umikki boci dirinni 31 kumi ali wedellira hegeraamo loosu kaayyo kalanqoonnita Pirezidaantichu kalaa Desta Ledamo coyi’ri.
Qoqqowu amaale mini 6ki doycho 3ki loosu diri 6ki uurrinshu songo bero hananfe harinsanni hee’noonni.
Barraho songo hanafisiissinoti qoqqowu amaale mini qara songaafitte Faantaye Kebbede;amaalete mini onte babbaxxitino ajandubba kaajjishinnota xawissino.
Uurrinshu songo hanaffara albaanni qoqqowoho deerru deerrunkunni loosantinota babbaxxitino latishshu loossa noo deerra Amaalete mini miilla basete geeshsha iillite towaattinotanna konninni dagoomu beeqqaanchimmanna horonsi’ranchimma lossate dandiisiissanno loossa gumulantanni noota buunxoonni yitino songaafitte.
Beroo barra amandoonni 2016M.D umikki bocu diri loossate mixo gumulshi ripoorte Qoqqowu pirezidaantichi kalaa Desta Ledamo shiqisheenna torbinoonni.
Pirezidaaantichu Desta ripoortesinni; sa’u lee agannara qoqqowoho laalchonna laalchimma lossatenna heeshshote oolto shotisate baxxinohunni gibrinnu handaarinni jawaachishshanno loossa gumulloonnita kulino.
Gibrinnu handaari jawa hexxo aannoha ikkirono; xaano handaarunni agarranni guma maareekkisiisate jawu mini loosi agarannonkeno yiino.
Gibrinu handaarinni sai 2015/16 Badheessu loosinni 61 kume hekitaare ale baatto latisatenni 2.9 miliyoone kuntaala laalcho gamba assate mixi’ne 2.7 miliyoone kuntaala laalcho gamba assinoonnita Pirezidaantichu xawisino.
Goyirete loosinnino 91 kume hekitaare baatto latisate hende 95 kume hekitaare baatto latisa dandiinoonniha ikkanna; xaa geeshsha 942 kume kuntaali ale laalcho gamba assa dandiinoonnitano hattonni.
Lukkuwu jiro garunni horoonsi’ne buxima hunate diroho 8 miliyoone Lukkuwa mixo amandoonniha ikkanna; sai lewu aganira 4 miliyoone Lukkuwa tuqisate hende 3.4 miliyoone Lukkuwa tuqinsoonni. 9,734 toone Quuphu laalcho gamba assate mixi’ne 10 kume 251 toone mixotenni 105% gumulloonni.
8 kume 558 hekitaare baatto aana woyyaabbinota Saadate sagale latisate hende 10 kume hekitaare aana hayisso kaansoonni.
Saadate fayyimmma agarate 10 miliyoone 730 kume 145 Dooze babbaxxitino kittiwaate aate mixi’ne xibbuunni 97% gumulloonni. Wole widoonni, 740 kume 619 Saada xagisate owaante aate mixi’ne 96% gumulloonnita ripoorte faajje assitino.
Diidu jiro latishshi loossa ragaannino sasunku koshi daninni lewu agani giddo 28 kume 318 koshshara Diidu maate tareessate dandiinoonnita xawisino.
Baajeettete dirinni 61 kume ikkitanno wedellira loosu kaayyo kalaqate mixi’noonniha ikkanna; lewu agani giddo 30 kume 576 wedellira hegeraamo looso kalaqate hende 31 kume 497 qansootira loosu kaayyo kalanqoonnita qummeessino.
Interpirayizootu suuqidhanno gede 58 miliyoone birra suuqisiisate mixi’ne 56 miliyoone birra suuqisiinsoonni. 125 miliyoone liqoo shiqishate hende 122 miliyoone birra liqiissinoonni. Konni albaanni liqiissinoonnnihanna kuusamino asale qolsiinse tareessinanni woloottu aantete liqiidhanno gede assate 123 miliyoone birra liqoo qolsiisate hende 116 miliyoone birra qolsiisa dadiinoonnitano pirezidaantichu riipoortete aana kaysino.
Xalalu anganni way shiqqo, caabbichu, dooggate latishshi, gorsu latishshinna woloottano babbaxxitino latishshunna safote latishshi handaarranni woyyaawa loossa gumulantinota kayse; rosu isilanchimma agarsiisatenna rosu minna deerra woyyeessatenna dagoomu fayyimma buuxisiisateno qoqqowoho dagooma hala’ladunni beeqqaano assitino loossa gumulantinota ripoortesinni xawisino.
Farcote uurrinshuwa wirro haaroonsatennino farcote owaante handaarinni dagoomu kayisanni keeshshino koffeenya tirate illacha tunge loonsoonnitano hattonni.
Heeshshote oolto shotisateno laalchimma lossa qara hajo ikkitinota ripoortesinni kaysino. Beronni hananfe harinsanni hee’noonni songora amaalete mini miillanni ka’ino xa’mubbara baretenninna hajo la’annonsa bisanni dawaronna xawishsha uynoonniha ikkanna; techoo hoshshonni mootoonsa kaajjishano heedhanno yine agarranni.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ammajje 7, 2016 M.D
