Mulu care mulu giddo afantannoha ikkanna; shaafunni kayse jawu kinchi geeshshi bikki hee’rasira dandaannonna uurrinshunniha ikkinokki suudi noosiha kaajjado kuuso (crysal) ikkinota kullanni.
Mulu care maati?
Xagishshu ogeeyye xawishshi garinni; carubba miniraaletenni, asiidetenninna maxinetenni loosantino kaajjado carete kuusooti.
Mulu care shumate boombe giddora e`uro shuma du`nantanno harinsho cufatenni mulu darshanno gede assatenni shumate boombi foo`lannokki gede assitara dandiitannotano huwachishshanno. Kunino kaajjado xisso iillishannotaati xawissannohu.
Mulu care kaimi maati?
Keeraa`mitinokki saga`la, bikkunni sa`ino bisu qelpheepho, reqeccishshanno fayyimmate qarrubbanna mite mite xagga batinye mulu care kaimubba mereerinni kullanni.
Luphiimu bikki noose pirootiine hattono maxinenna sukkaare batidhino sagalla batinse horonsi`ra, ikkado waa aga hooga mulu care kalaqantanno gede korkaata ikkanno.
Mulu care hiittoonni gargadha dandiinanni?
Mulu care kalaqantannokki gede gargadhate saga`late soorro lede assa hasiissannoti haammata qoropho nootano ammannanni. Lawishshahono, sase liitire waa agatenni hunnannihu shumate bikki 2.5 liitire ikkanno gede assa hasiissannota amaalanni.
Ledoteno saga`late amanyoote biddi assi’ra (lawishshaho, maxinete bikkanna pirootiinete bikkinsa biti’rinonokki sagalla saga`la, ataakiltenna laalote gumma saga`la, maalu sagale ajisha, ikkado kaalshiyeme noonsa sagalla saga`la) yitannoti mulu care gargadhate kaa`litannori mereerinni gamaho.
Mulu carera reqeccaabbinori ayeooti?
Reqeccaawa lainohunni koo/tee kaiminni batinyunni labballu aana kalaqamannotaati ogeeyye huwachishshahu. Xaphooma gaamaarimmate diru dumera afamanno manna gawajjannotano xawinsanni.
Mulu care xisso malaati maati? Batinyunni mulu care malaate leellishshukkinni keeshsha dandiitanno xissote dana ikkinota xawissanno ogeeyye.
Care kalaqantuhu gedensaanni kayinni mulunni ka`e shuma fultanno boombe widoonni heedhanno harinshonni xisso kalaqannohura malaatta leella hanaffannota ogeeyye coyidhanno.
Xaphooma handaaru ogeeyye sumuu yitinno malaatta mereerinni; luphiima midaadunniti xissote macciishshamme hee’ra, midashshu miqichira woroonni badhete xisso, gagasunna eeliidi godowu kifilera luphiima xisso macciishshama, shuma shumaa`nanni yannara xissote macciishshamme hee’ra, shumate kuuli soorrama (duumo, buna lawannonna rooze ikka) yitannore kullanni.
Ledoteno booraabbinotinna bushu fooli noose shuma hee’ra, mudditanno shuma hee’ranna wole yannanni baxxino garinni shumate bati’ra labbinnori xissote malaatta ikkitinota xawinsanni. Mulu care korkaatinni kalaqantanno xisso carete millimillo harunse bayichose sorritara dandiitannotano ogeeyye coyidhanno.
Aleenni xawinsoonniri rosantino mulu care malaatta ikkitanna; baxxino garinni luphiima xissote macciishshamme heedhuro, luphiima qasi`rate macciishshemme heedhuro, looqqi assanna tushshiisha kalaqanturo, iibbabbonna qiijajjishate macciishshamme kalaqanturo, mundee karsantino shuma wodanchinanni woytenna shuma shumaarate qarramate akati kalaqamiro rahotenni xagissannoriwa hara hasiissannota amaallanni.
Culunqete erama
Angateno ikko lekkate culunqe biddi yitinotanna suwashsho ikkitanna babbaxxitino fayyimmate qarrubba xaaddanno yannara kayinni culunqete erama kalaqamatenni Worora eramate akati xaadara dandaanno.
Kaimu korkaata
– Sirchunni togoo qarri hee`riro
– Shombu kaansere
– Wodanu xisso
– Afalete durishama
– Tayiroodete hormoone batira
Malaate
– Culunqete kolishshira woy lowo geeshsha waajjira
– Culunqe Worora erama woy qunqumama
Malu hedo
Togoo qarrira konneeti yinanni xagishshi dino ikkolla ikkinnina abbinoha woy kaimu korkaata garunni xagisa culunqete akata biddi assate widoonni luphiima kaa`lo heedhannosita qaaga hasiissanno. Wole widoonni wodancha hasiissanno coy qole kuni qarri lowo geeshsha keeshshinohanna culunqete suudi woy eramino gari lexxanni daannoha ikkiro deama dihasiissanno; fayyimmate mereershira hara hasiissanno.
Bakkalcho Arfaasa 30 / 2016
