Batinyu amuwi ilate gedensaanni shombu nigga giddo kalaqantanno mundeete ge’’a (Pulmonary Embolism) korkaatinni lubbonsa hooganno.
Konni qarrira korkaatu maati?
Keeraanchu manchi aana hedeweelcho kalaqantanno rahe rahe foo’latenna fugate akatubba qarunninna batinyunni leeltanno malaattaati (96%)
- Wodanu gana mudda
- Buusanonna gagasu xisso
- Iibbabbanna hunkiishsha
- Aakko noo buusano
- Hedeweelcho meessaneete hawa
- Sarawate qooxeessira xisso afidhino darshe qarunni kullanni malaattaati.
Aleenni xawinsoonni malaatta wo’munni wo’ma kalaqama hooggara dandiitannota wodancha hasiissanno. Konni daafira qarunni hedeweelcho ranke ranke foo’la woyi fuga kalaqantanno woyte balanxe konne qarra heda danchate.
Konni qarri malaatta shombu miche malaatta ledo lowo geeshsha labbanno daafira malaattate hedeweelchimmanna reqecceessitanno coyubba huwante buuxo assiranna gumu daara albaanni hananfe rahotenni xaginaate hanafa hoongiro lubbo shitanno kaajjado xissooti.
Tenne xissora reqeceessitanno coyubba maati?
Reqecceessitanno malaatta baxxinohunni gobbanke buuxote deerri garinni afama hooggara dandiitanno; ikkollana konni woroonni noori roorsine kullannireeti.
- Babbaxxino korkaatinni seeda yannara millimmo assinikkinni daallasaho goxa;
- Sa’u sase aganna giddo dadhine xagisinoonniha ikkiro woyi kalaqantino dano baxxinohunni lekkatenna luqqeettote miqichi aana ikkiro;
- Sa’i agani giddo shoole sa’’aatenna hakkuyi ale adhino hodhishsha assinoonniha ikkiro;
- Godowinni hee’ra woyi ila;
- Afuunni egemminannihu ilate damboowishshi;
- Kaansere wodanu dhibbi baxxinohunni wodanu gana soorrama (Atrial fibrillation) Istirookenna labbeemmeri seeda yanna keeshshitanno dhibbuwa (Chronic disease);
- Infekshiine;
- Mundee garunninna shaallinyu bikkase agadhite doyitanno gede assitanno makmaano anje;
- Konni alba lekkate woyi shombu giddo mundeete ge’’a xaaddinoha ikkiro;
- Sijaara wiliishshanna w.k.l…
Hiittoonni gargadha dandiinanni?
- Ilate woyi dadhine xagisi’nihu woyi xissote gedensaanni rahotenni millimmo hanafa;
- Ma’na goxissannotinna millimmo co’ontanni hooltanno xisso kalaqanturo xagisaanote hajajonni mundee shaashshanno xagicho adha;
- bedeedantanno kaalse wodha; korkaatuno xiiwo kalaqatenni mundee doyitanno gede kaa’litanno daafira;
- Ikkado waa aga;
- Seeda doogo hodhishshi aana hee’ne mule mulenni millimillo assa;
- Ma’na hee’ne lekka gotti assine sutate;
Xaginaatu maati?
- Aleenni xawinsinte gede malaatta lowo geeshsha sorisiissannore ikkansanni malaatta seekkine wodanchine kuni qarri hee’rara dandaannota huluullama qara hajooti. Korkaatuno yanna kiirantu bikkinni gumu busha ikkanno. Konni daafira dandaami bikkinni xagisaanonna buuxote uduunni noo hospitaale hara hasiissanno;
- Qarru hee’rannota huluullammiro rahotenni mundee shaashshanno xagicho aanna xagisiraanchu mannimmate akati garinni quuxxote xissamaano harunso goli geeshsha hasiissanno harunsonna irko assate;
- Qarraho reqecceessanno korkaata anfiro xagisiraanchu woyyaawe hospitaaletenni fulanno woyte 3 nni 6 agani geeshsha mundee shaashshanno xagicho sunfe aa hasiissanno. Reqecceessanno korkaata afa hoongiro woyi korkaata xaginse woyyeessa dandiinannikkiha ikkiro bikkantinokki yannara woyi heeshshote diro wo’ma xagicho sufa hasiissannoha ikkanno.
Bue:- Dr Aberra Ittana
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Bocaasa 5, 2017 M.D
