Mundee ge’’ate dhibba

Mannimmanke giddo doyitanno mundee addi addi reqecceessitanno korkaattanni kainohunni mundee massite qoltanno nigganke giddo ge’ara dandiitanno.

Kuni mundee ge’’ate akati mundee sayissanno nigga giddo kalaqamanno yannara goginkera mule ikkitinore mundeete nigga woyi lixxe afantannore mundeete nigga gawajjitara dandiitanno.

Duucha woyte mundee ge’’ate dhibbi lekkuwankenni wodanunniwanna shombu widira doyitanno mundee massitannori lixxinori mundee qoltanno seella gawajjitannoha ikkanna “Deep Venous Thurombosis (DVT)” yine woshshinanni.

Mundee lekkuwanke lixxino mundee qoltanno mundeete nigga giddo ge’anno yannara hasiissannota mundeete doycho gufisatenni aleenni ge’ino mundee murante wole mannimmate kifilla hadhe gawajjo iillishshara dandiitanno.

Mundee ge’’ate dhibbira reqeccaawa leddanno akatubba mereerinni:-

  • seeda yannara milli yaa hooga; lawishshaho, xissote woyi hiiqqammete korkaatinni daallasu aana 3 barri ale keeshsha;
  • Muli yannanni assinoonni luphiima darre xagisatenna seedu horophillu hodhishshi;
  • Babbaxxinohu kaanserete daninna ledote xissuwa;
  • godowinni hee’ra;
  • Addi addi xagga, lawishshaho; mite mite maatete damboowishshi kiniinna, hormoone riqiwate uyinanni xagganna w.k.l…
  • Sijaara wiliishsha;
  • luphiima mannimmate qelpheepho lexxanna diru xiiwa (65 dironna hakkuyi ale ikkinonsa manni)
  • Konni alba mundee ge’’ate xisso kalaqantinoha ikkiro woyi sirchunni dayinohu mundee ge’’ate xisso dani hee’ra qarunni kullannireeti.

Mundee ge’’ate dhibbi malaatta

Lekkuwanke lixxino mundeete nigga giddo mundeete ge’’a kalaqantanno yannara mundeete doyicho gufissanno daafira konni ledo amadantino malaatta kalaqantara dandiitanno. Lawishshaho; mundeete ge’’anni gawajjantino lekka aana luphi yite leeltanno darshe, gogu iibbanna kikkisamate yannara macciishshantanno xisso qara malaattaati.

Ge’ino mundee murante shombu niggawa hadhanno yannara foolu ta’’ate, gagasu giddo macciishshantannoti foo’late ledo amadantanno qasira, mundee karsino aakkonna wodanu gana ranke lexxa kalaqantara dandiitanno.

Mundee ge’’ate dhibbira xaginaatu

Aleenni xawinsoonnire mundeete ge’’a dhibbi malaatta la’neemmo woyte rahotenni fayyimmate mereersha ha’ne xaginaatu buuxo assira hasiissanno.

Mundee ge’’ate dhibbi hee’rasi buuxate babbaxxitino mundeetenna lekkate buuxo hattono hajanjanni buuxo assinihu gedensaanni rosamino su’minni mundee shaashshitanno yine woshshinanni xagga xagisaanotenni hajanjankera dandiinanni.

Tini xagga Marfetenna egemminanni kiniinnanni qixxaabbinota ikkitanna loosonsa loossannohu mannimmanke kalaqamu harinshonni ge’ino mundee maniissite hoolta geeshsha wole haaro mundee ge’annokki gede gargarateeti.

Mundeete ge’’ara xaginaateho hajanjanni xagga roore anga 3 nni 6 agana ikkitanno yannara uyinanniha ikkanna sufo noonsare mundeete ge’’ara reqecceessitannorenna ittinsara dandiinannikki akata buuxotenni anfanni yannara xagisaanote hajajonni heeshshote dirira adha gadacho ikkitara dandiitanno.

Tenne xagga xagisaanote hajajo garinni garunni adhanna hasiissanno harunso assa hasiissuro xagga adhinanni yannara babbaxxitino mannimmate kifillanni shotunni mundeete du’nama kalaqanturo rahotenni fayyimmate ogeeyyera egensiisa hasiissanno.

Mundee ge’’ate dhibba gargadhate assa hasissanno qoropho

  • Sijaara wiliishsha agura
  • Qelpheepho ajishanna mannimmate guunte assa

Hattono mundee ge’’ate dhibbira luphi yino deerrinni reqeccaabbino xagisiraano lawishshaho; kaanserete xissamaano woyi xissote korkaatinni hospitaalete goxxino xissamaanora mundeete ge’’a gargarate mundee ge’’ate dhibbira hajanjanni xagga shiimu bikkinni xagisaano hajajjara dandiitanno

Qiddist Gezzaheny

Bakkalcho  Birra 28, 2017 M.D

Recommended For You