Sanote fugama, sammotenna kicene miqichi aana xissonna umu damuume macciishshantanno`ne? Hedeweelcho tini macciishshamme sayinesete infekishiine malaate ikkitara dandiitannohura fayyimmate ogeeyye amaa`la hasiissanno`ne.
Sanote giddoydi bisi darshanno gede assitanno coyibba giddonni mittu sayinesete infekishiineeti. Sayinesubba illete mereero, kicete miqichi badheenna sammote miqichi giddo afantanno fano baseeti. Sayinesubba sano`neti giddoydi kifilla shamme amaddanno gede assanno daadaancho burqissannoreeti. Daadaano qole bukotenni, alerjetenninna daafammetenni gargartannoreeti.
Keeraancho ikkitinori sayinesete dargubba diilallotenni wo`mitinoreeti. Ikkollana, tuanturonna daadaanotenni wo`mituro jermubba giddonsa lophatenni infekishiine kalaqantanno gede assitanno. Vayiresubba batinye sayinesete infekishiinubba iillishshanno; ikkollana, bakiteerubbano boode sayinesete infekishiinubba iillishshara dandiitanno.
Sayinesete infekishiinera reqecceessitanno coyibba
Haammata korkaatta sayinesete infekishiinenni amadamate kaayyo`ne leddara dandiitanno፡-
- Ganshu
- Yannate sayinesete ilerjubba
- Sigaara wiliishsha woy sigaaru wiliilera reqeccaawa (secondhand smoke)
- Sayinesete giddo noo kalaqamu qarrubba (Structural problems)
- Sanote woy sayinesete giddoydi kifilera lophinori heera
- Busunnihu dhibba gargadhate dhuki aja woy bisunniha dhibba gargadhate dhuka ajishshanno xagga adha
Xissote malaatta
- Sanote coqomoorra
- Sanote tuama
- Albu miqichi xisso
- Umu damuume
- Sanotenni kokkete widira daadaanchu dirra
- Kokkete aani xisso
- Buusano
- Busha afuu foole
Sayinesete xisso heedheenne`ne aantinno coyibba leeltu`nero woy xaaddu`nero fayyimmate ogeeyye amaa`le.
- Kaajjado woy luphiima xissote malaatta yaano luphiima umu damuume woy albu miqichi aana xisso heedhuro
- Xisso woyyitu`nehu gedensaanni xissote malaati wirro kaajje sufiro
- Xissote malaatta woyyitu`nekkinni tonne ale barrubba suffuro
- Iibbabbo sasunna shoolu barri ale suffuro
- Sayinesete infekishiine mittu diri giddo wirro higganni kalaqantu`nero
- Hattono hiittino luphiima xissonna huluullisannori xaadi`nero
Xaginaate
Batinye sayinesete infekishiinubbara bakiteera huntanno xagga adha dihasiissannonsa. Batinye sayinesete qarrubba woy xissuwa uminsa yannanni woyyaabbanno. Ikkolla ikkinnina boode sayinesete qarrubbara bakiteera huntanno xagga adha hasiissanno. Ikkinohura, fayyimmate ogeeyye amaa`latenni xagga hajajjanno`ne gede assidhe.
Mini giddo assa dandiitinanniri
- Iibbinore woy gammuutinore sammo`nenna sano`ne qooxeessira amadatenni xisso ga`labbisate wo`naalle
- Sanote tuama ajishate uyinanni “Nazaal dikonjestantinna sanote giddo kiinfanni xagga horonsidhe
- Way fooraro ga`ne (boode waa booso iibbinshe hufanno woyte fooraro u`la woy foorarunni gansiisira
- Hattono buusano heedhu`nero buusano ga`labbissanno shuroope adha:- baxxinohunni dirinsa 14 woro ikkino qaaqquullira buusanote shuroope fayyimmate ogeeyye amaa`litinikkinni uytinoonte.
Sayinesete qarra gargadha
Sayinesete xissonni amadamate kaayyo ajishate woy balaxxe dagginota sayinesete malaatta ga`labbisate assa dandiinanni hayyo no. Assa dandiinanniri giddonni:-
- Daadaancho ikkadu garinni aga:- daadaancho ikkadu bikkinni aga sanote giddonni fulanno daadaanchi shaalado ikkanno gede assannohura shotu garinni fulanno gede assanno.
- Fooraro u`la
- Sano`ne xulluwa barru baala hayishshanto:- bikku aleenni sanote daadaano co`isatenna sanote giddoydi kifile diwaano shanshate kaa`lanno`ne gede waa sanote giddora suutunni wortinanni co`isse. Kunino, soodonna hashsha ikkeemmero amaallanni.
- Goxxinanni woyte barkidhinannire gotti asse:- goxxinanni woyte umi`ne heeshshi yiiro daadaanchu sayinesubbate giddo kuusamanno. Konne ajishate barkidhinannire luphi assa hasiissanno.
- Fayyimmate ogeeyyenni hajanjoonnihu gobbaanni antayhistamiine xagga umi`ne fajjonni adhatenni qorophe.
- Sanote tuama ajishate kaa`litanno xagga (Dikonjestantoota) horoonsidhinanni woyteno qorophotenni ikko.
- Ganshidhinanni woyte qorophotenni ikka noosi:- gansho fushidhinanni woyte lamentanni sanote xulluwa aante aantetenni assa, wolqatenni ganshira sanote giddoydi kifile gawajjantanno gede assanno. Konni daafira jawa qoropho assa hasiissannota fayyimmate ogeeyye amaaltanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 21, 2017 M.D
