Umikki bocu dirira uynoonnihu 170 biliyoone birri giddonni 83% hallanyu handaarira liqiissinoonni

Addis Ababa:- Itophiyu 2011M.D hanafe onte dirrara 9.9 biliyoone doolaare asale baattinotanna daddalu liqoo wo’munni wo’ma uurrisatenni jawa seyoo maareekkisiissinota Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) xawisi.

Xaphoomu ministirchi Abiy; Dagate riqiwamaano amaale mini miilla miinju hajo lainohunni kayissino xa’mubbara dawaronna xawishsha uyno. Xaphoomu ministirchi xawishshinni; soorrote mootimma sa’u onte dirrara maareekkisiissino jajjabba seyoo mereerinni qaru asale qolate aana amaddino uurrinshaati.

Itophiyu konni albaanni liqiidhanni keeshshitinohu daddalu liqoo qallotenniiti yee; kunino, latishshu tolikkinni jironke qolle aatenna asaleho tuginoha ikkasi kayisino. Soorrote mootimmano konne huwatatenni daddalu liqoo wo’munni wo’ma uurrisatenni noo asale baatatenni gummamma loossa loossino. Konninni, 2011M.D-2015M.D geeshsha 9.9 miliyoone doolaare asale baata dandiinoonni yiino.

Soorrote albaanni gobboomu xaphoomu laalchinni xibbuunni 32% noohu gobbaydi asali xaa yannara 17% widira dirrinota qummeesse; aanteteno 10% woro ikkanno gede loonsanni hee’noonnita kaysino.

Asalu reekko assinanni gede Itophiyu woloottu gobbuwanni ledo ikkite sa’u shoole dirrara xa’mitanni keeshshitinoha ikkanna; olloha dawaro qoloonnikkitano qummeessino. Ikkeennano, anganke miicce amada hasidhanno bissa Itophiyu 33 miliyoone doolaare yuurote boonde baata didandiitino yitanni kaphunni dudubbanni afantannota coyi’rino.

Itophiyu 33 miliyoone doolaare baatate dhuki dinose yinara agurina sa’u onte agannara calla 7.5 biliyoone doolaare fulo assite gobbaydinni laalcho eessitino gobbaati yiino.

Itophiyu Diilallote doogo lamu barri eo ikkinoha 33 miliyoone doolaare ikkanna; gobba konne noose yinanni asale baata hooggannori dino yaanniiti xawisinohu. Wolu garinni, amandoonnihu baajeettete dirinni umikki bocu dirira uynoonnihu 170 biliyoone birri giddonni 83% ikkannoha hallanyu handaarira liqiissinoonnita xawisino.

Konninni, jajjabba miinju handaarra luphiima woyyaambe leellishshinoha ikasi kayse; Fiskaale poolise widoonni xaara calla ikkikkinni albillichono mootimmarano ikkitanno loossa gumulantinota xawisino.

Womaashshu handaarinni baajeettete dirinni 100 biliyoone birri suuqote woxi lexxinotano kaysino. Xaphooma suuqote woxi bikki 1.2 Tiriliyoone birri ale iillinotano qummeesse saino.

Baajeettete dirinni sa’u lee agannara 170 biliyoone birra liqoo uynoonnita kayse; konni giddonni 83% hallanyu handaarira liqiissinoonniho yiino. Albi yannara 70% mootimmate uynanni keeshshinoonni liqoo ikkasenna xaa yannara kayinni kageeshshi liqii hallanyu handaarira uynanni hee’noonnita qummeessino.

Miinju handaari lopho deerrinnino gibrinnu handaarinni sai dirira ikko tayxeno luphiima soorro dagginota coyi’rino. Industirete handaarinni “Itophiyu laashshito” yitanno millimillonni luphiima soorro dagginotano kayisino.

Hodhishshunna madaabbaru shiqqo; ICT, hattono wolootta handaarinni gummamma loossa gumulantinota xawisinohu xaphoomu ministirichi;tayxe dirinni xaphoomunni 7.9% lopho agarrannita qummeesse; Itophiyu olloha miinju lopho aana afantanno gobbaati yiino.

Amsaalu Felleqe

Bakkalcho Arfaasa 30 / 2016

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *