Addis Ababa:– Amaaru qoqqowira 15 quchummara Fedraaletenna qoqqowubbate hattono quchummate gashshootta massagaano leeltinowa dagate hasaawu bare sa’u muli barrubba giddo harinsoonni.
Babbaxxitino dagoomu bissa hasaawu bare; ‘’Duuchu dagoomi roduuwimma hegeraamu keerinna duuchu handaari Jireenyira’’ yaanno adawarishinniiti harinsoonnihu.
Qoqqowoho babbaxxitino quchummara dagate hasaawu bare harinsoonniha ikkanna; baxxinohunni Gondarete quchumira hasaawu bare beeqqate hawalle keerunni daggini yiinohu quchumu gashshooti balaxaanchu kantiiwi kalaa Baayyuh Abbuhay coyi’ranni; gutu hajonke daafira seekkine meessaneetenkeno layi’ranna mittimmatenni kaajjine keerenke agadhineemmore ikka hasiissannonke yiino.
Keeru hajo lainohunni hasaawaho shiqqanno hedubbarano waalchu fano ikkinota kantiiwichu xawisino. Ga’a heeshshonke daafira faasho wora dandiineemmohu techo mittimmanke kaajjishi’ra dandiinummorooti yiinohu kantiiwu kalaa Baayyuh;keeru geanno gede baalinke qeechanke fula noonke yaanni coyi’rino.
Barru wosincho ikke tenne dagate hasaawu bare massaginohu Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi kalaa Desta Ledamo coyi’ranni; ‘’baalinke keeru soqqamaasine ikka noonke’’ yee seera agarsiisate harinshonni xaaddino so’ro heedhuro hasaambe taashshi’nannita ikkitanno yiino.
Keeru daafira baalinke soqqamaasine ikka dandaa hasiissannonke yiinohu pirezidaantichu kalaa Desta; qarrubbanke gutunni hasaambe tidhatenni Itophiya gobbanke lossate sharrama hasiissannota coyi’rino.
Baxxinohunni amma’note annuwi, wedellu, deerru deerrunkunni noo massagaano qoqqowunna gobboomu keeri daafira gutunni halama hasiissannota huwachishino. Barete leeltinoti Addis Ababu quchumi kantiiwa Adaanech Abeebe ise widoonni; keeru hee’rara dandaannohu mootimmatenna dagate gutu halammenni loosa dandiiniro ikkasi coyidhe; keere baalinke duu’ne hasi’nammora hasiisannonke yitino.
Halaalaanchu keeri mittimmanke kaajjishanno; taalleenyanke ayirrisanno; taalo horaameeyye assannonkeno yitino. Itophiyu duuchu daganna dagoomi hee’ranno gobba ikkasenni gutu hajubbanke daafira gutunni hasaambe qarrubba tidhate budenke lossi’rateno wodaninni loosa hasiissannota kayissino.
Amadisiisseno, koffi assitino hajubbara mala kalaqate qodhine sharrama ikkikkinni keeru doogonni hasaawatenni calla ikkinota duudhe huwachishshino. Hasaawu bare beeqqaano ikkitinori dagate bissano mootimma dagate xa’mora olloha dawaro qola hoogasenni gaance kalaqantara dandiitinota kayissino.
Beeqqaano amadisiisseno, qansootu gobbate giddo babbaxxitino qooxeessubbara millisse loosi’ratenna hee’rate shettinota; latishshu xa’mubbara qolate yineenna Federaalete mootimmanni hanafantino pirojekitubba yannatenni gumulate ragaanni foonqubba leella; xalalu anganni way hoonge qarrubba; wiinamu yanna lallawi korkaatinni Interneete murama hattono babbaxxitino miinjunna dagoomitte handaarra ragaanni qarrubba kalaqantinotanna wolootta xa’mubbano kayissino.
Qoqqowoho babbaxxitino quchummara harinsoonni barera dagoomu bissawiinni ka’ino xa’mubarano mootimma deeerru deerrunkunni dawaro qoltannota xawinsoonni.
Gaazeexu Odeessaanchinni
Bakkalcho Arfaasa 30 / 2016
