Addis Ababa:- Qodhitino wolquwa olunniha bagadonsa worte keeraancho poletiku sharro harunsituronna keeru hasaawira qophaawa ikkituro mootimmate waalchi aye woyteno fano ikkinota Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr.) xawisi.
6ki IFDR dagate riqiwamaano amaale mini 3ki diri loosu wogga 14ki uurrinshu songo harinsi yannara Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr.) amaalete mininni shiqqinosi xa`mubbara dawaronna xawishsha uyino.
Xaphoomu ministirchi uyino xawishshinni; gobbankera bagado qodhite olantanno bissara keeru woshshatto baasa higge shiqqinota egensiissino. Sheneno ikko Amaaru qoqqowira millissannori kakkachuullu wolquwa olunniha bagadonsa worte hasaawunni keeraancho poletiku sharro assa dandiitanno gede Federaalete mootimma ikko qoqqowu mootimmuwano qixxaabbinore ikkansa xawisino.
“Hasi`neemmohu keere, hasaawanna gobbanke gutunni aanannowa tareessate. Kiphotenni, cancunninna borooramatenni tirreemmo coy dino. Kipho noonkeha huntannonke ikkinnina maano dileddannonke. Xaa geeshsha Oromiyahono, Amaarahono, Tigirayeteno noo kiphuwa xe`issinori ikkinnina leddinori dino” yaatenni keerunni hasaambe qarrubba tira hasiissannota coyi`rino.
“Beroohunni itammummoro ga`a hoongeemmo; baalinke kalaqantino qarrubbara afamishsha uyine malaho gutunni loosate qixxaawa agarantannonke” yiino. Kunino dagoomu dhaggenni gutunni kaajjado gobba safate kaima ikkannota xawisino.
Keeru ayee woyteno muxxe waaginni afi`nannihanna ayirradu waaginni agarranniha ikkasi kayisinohu Xaphoomu ministirchi; keeru nookki akati giddo jajjabba hajubba mixi’ra qarrissanno yiino.
Mitte gaamo poletiku hasatto heedhannose woyte hedo qeelle billoonye amadate rosichi sa`u 60 dirrara leellinokkiha ikkasinni; hasatto hedotenni ikkikkinni wolqatenninna olu bagadinni seekki’rate hasi’ra kaajjado hiiqqammeeti yiino.
Wole widoonni hiikku qarrino xaadanno woyte tirate hasaawate rosichi ajanni daasi; keeru hanafubba heedhanno woyte guraannino ikko qiniiteenni keeru doogo aana woshshaado wora keereho guficho ikkinota xawisino. Batinyu qarrubba Itophiyunniha dagoomu mittimmanna horo mereersha assite ka`anno hajo ikkitinokkitano buuxisino.
Gobboomu soorro hanafonni sharramaano wolquwa noo gobbuwanni gobbansa higge hedote sharro assitanno gede baalante wolquwara woshshatto shiqase; hakkonni gedensaanni ONEG, OBNEG, Giboot-7 lede wolootta paartuwano shiqqinonsa woshshattonni gobbansa e`e babbaxxino deerrinni millissanni noo akatinni baxxinohunnino ONEG lainohunni batinyu Addis Ababaho ikkansa gamuno mootimmate yawo adhite loossanni noota coyi`rino.
Gaamote ledo baxxitino yekkeero assa hoongirono; gamu dubbo e“e manna shetisate korkaati hee’ra dinosi yiino. Olu bagado qodhite uminsa daga fugganninna latishshu loosamannokki gede assitanni sharrameemmohe yaa horo nookki harinsho ikkitinota coyi`rino.
Xaa yannara Shene Oromiyu qoqqowira assanni noohuno konneenti yaatenni; Itophiyu giddo keereho, dimokiraasetenninna doorshunni ikka hoogiro olu bagado amande biilloonyeho daa horontanni dandiinannikkitaati xawisinohu. Keerunninna hasaawunni doorshu hedo shiqishatenni billoonye amandanniha dimokiraasete rosicho lossa calla gara ikkitinota huwachishino.
Wole widoonni Amaaru qoqqowira baalante zoonnara dagate ledo assinoonni hasaawinni baalunku qooxeessinni sase qara xa`mubba yaano; latishshu, bayiriidi seera woyyeessanna dannu xa`mubba ka`inota coyi`re; mootimma qoqqowu daganni ka`ino xa`mubbara dhukise fajji bikkinni baca loossa loossino yiino.
Lawishshahono, sa`u onte dirra giddo 53 doogate piroojekitubba mixi’nenna loossa hanafantinota; 3 kumenna 200km doogote ijaarshi hanafame loosamanni noota; konni giddonnino 1 kume 300km geeshshi jeefinota; 2.4 biliyoone birra fulo assatenni Abbayi Lagi aana danisinni baxxinoha ikkino buusi ijaaramasi; Gorgoru pirojekitenni qoqqowu daa’’atto baqqi assannoha jawa looso gumulloonnita huwachishino.
Dannu ayiddimma xa`mubba dagate hasatto hedote giddo worre hedatenni sufote keere abbanno garinni tidha hasiissannota xawisino. Bayiriidi seera la`anno hajono gobboomittete amaalamme komishiine widoonni assinanni hasaawubbanni dawaro afidhanno gede loonsanni yiino.
Wiinamu yanna lallawinni seeru hundaanni hossino huluullamaano mereerinni batinyu haaroonshu qajeelsha uyineennansa fultinota xawisinohu Xaphoomu ministirchi; ikkollana, harinshotenni kalaqantanno so’ro heedhannokki gede lallawu buuxaano boorde loossanni nootanna konne sa`e kalaqantanno so’rubba heedhurono biddi assate loosi gumulamannota coyi`rino.
Aantete mootimma sufote keere kaajjishate seera ayirrisiisate looso kaajjishshe suffannota; ledoteno mittu mittunku xiqqeessinni hasaawaho qixxaawinohu heeriro qole keeru waalchi ayee woyteno fano assitannotanna loosu kaayyo kalaqo kaajjishatenni wedella horaameeyye assate looso illachunni loonsannita egensiisino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Arfaasa 30 / 2016
