Addis Ababa: Itophiyu hasiissanno dipiloomasenninna ee adhate wodhonni Baaru furcho afi’rate qoosso noose yaanni Ameerikaho Itophiyu Wo’mu Biilloonyi Ambaasaadderenna Abbay Kofatto Itophiyu Yekkeeramaanchi Injiiner Sileshi Beqqele (Dr.) coyi’ri.
Ambaasaadder Injiiner Sileshi Beqqele (Dr.) Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisino garinni; Itophiyunniti Baaru furcho hasatto hiittenne bissano gawajjitannokkinna ee adhate wodho aana safantinote.
Shiimunni uminketa yineemmo fojonke maaxi’neemmonna halammenke kaajjishi’neemmo Baaru furcho hasiissannonke yiinohu Ambaasaadderchu; konni garinni hasiissanno dipiloomaasenna ee adhate wodhonni Baaru furcho afi’rate qoosso noonke yiino.
Itophiyu jawa daga amadde Baaru furcho noosekki gobba ikkase qaagiissinohu Injiiner Sileshi (Dr.); aantino 6 dirra giddo Itophiyu daga kiiro 150 miliyoone iillitanno yaanno himani noota qummeessino.
Itophiya dagate kiiro batinyi kalqetenni Honsikkita assannoseno yiinohu Ambaasaadderchu; tenne hala’lado daganna lophanni noo miinja garunni amadate Baaru furcho qara hajo ikkase kaysino.
Ninke Baaru furcho hasatto daafira guraanni uurritanno gubbuwa Itophiyu furcho afi’rasenni gawajjante ikkikkinni Itophiyu lopho danchummatenni la’annokki daafiraati yaanni coyi’rino.
Ambaasaadder Injiiner Sileshi (Dr.) xawishshi garinni; Itophiyu dhukase kaajjishidhanni hadhuro yaaddo galtannonsahura noowa keeshshitanno gede hasidhanno wolquwano noo gede xawoho.
Itophiya hettissanno gobbuwa egennantinoreeti; konnira, insa aana illacha tunge loosa hasiissannonke. Hettisamaanonke deerrira ikkanno garinni tumo qolatenninna mikitatenni Itophiyu Baaru furcho hasatto garunni wonsha hasiissannonke yiino. Itophiyu Somaali-Laandi ledo malaatissino Baaru furcho sumiimme harunse Somaaliyu ledo gaancu giddora eessate hasidhanno wolquwa noo gedeno huwachishino.
Itophiyu ee adhate wodhonni qaaffanna Baaru furcho hoolleennase keeru qooxeessi hee’rara dandaannokkita coyi’rinohu Ambaasaadderchu; mittimmatenna halammete aana safamino latishshinna lopho qooxeessaho hasiissannota qummeessino.
Soojjaati Afiriki qooxeessa lossate hiitto assine miinjunna poletiku halamme kalaqa dandiineemmo yitanno hedo aana illachisha hasiissannotano xawisino.
Soojjaati Afiriki poletika dagate mereero assinanni gutu sumiimmenni, massagaanote hallammenninna gutu horo aana xintamino garinni latisa hasiissannota coyi’rino.
Ambaasaadder Injiiner Sileshi (Dr.) lede xawisanni; Itophiyu Baaru furcho hasattonna horaameessimma mittimma lossate aana safantinonna gutunni lophate injiitannota ikkitino gede huwata hasiissanno yiino.
Addisu Adoola
Bakkalcho Arfaasa 16, 2016 M.D
