Itophiyaho haaro soorrote mootimma dagguhunni hananfe illacha tunge loonsoonninna soorro abbinoonni hajubba mereerinni mitte Baaru furcho xa’mooti. Mootimma Itophiyu dagawa seeda dirrara gaabbo kalaqqe keeshshitinota Baaru furcho xa’mo dawaratena hiiqqamme sissateni dhaggete qeecha fultanni afantanno. 27 dirrara diigante keeshshitinota Baaru wolqa wirro tantanatenni Itophiyu wirro Baaru wolqa heedhannose gede assitino.
Sai agani giddo Somaali Laandi ledo sumimme kalaqatenni Itophiyu Baaru furcho afidhanno doorshuwa halashshidhino. Itophiyu kayissinoti Baaru furcho xa’mo kalqoomu seeri garinni hiittoonni la’’antanno? Adhamooshsheno hiittoonni buunxanni? yitannonna amadantino hedo aana Hawaasi Yuniversite seeru rosiisaanchi kalaa Befiqaadu Dirriibihu ledo hasaawa assinoommo.
Bakkalcho:- Itophiyu duumu Baaru aana nooseha annimate qeecha hiittoonni xawinsani?
Kalaa Befiqaadu:- Itophiya duumu Baaruweelo; duumo Baarano Itophiyiweelo heda didandiinanni. Itophiyu Baaru furcho afi’rase daafira umi yannara anfoonnihu 100-150 M.D geeshsha borreessinoonni “Teha piripiles eve the Eritiriean sea” yaamamino maxaafinniiti. Kuni maxaafi Aksumi mootimma duumu Baaru aana hala’lado daddalo harissannota kulannoho. Muli yanna geeshsha Itophiyu duumu Baari aana qara beeqqaanchona jawiidita ikkase kultannori batinye borreessaanono no.
Bakkalcho:- Itophiyu duumu Baaru aana nooseha annimmate qeecha hoogganno gede assinoonnihu sodhino dhaggenniiti; tenne aana boode xawishsha uyittonkero?
Kalaa Befiqaadu:- Kaphu dhagge kulatenni halaale soorra hoongirono shokkisha kayinni dandiinanni. Baaru furcho ledo amadaminohunni Itophiyaho xaaddino mitiimma dhaggete shokkaati. Itophiyu hundinni hanafe duumu Baaru aana qeechu noosetenna duumu Baaru aana hajajjanni keeshshitino gobbaati. 1800 KM seendille afidhinota duumu Baaru amado hundaseenni hosiissinotenna fulotenna e’’ote uduunnira lame furcho gashshitanno gobbaatinkanni. Itophiya duumu Baaru gobbaanni, duumo baarano Itophiyu gobbaanni heda didandiinanninkanni.
Ikkeennano Itophiyu lopho hasidhannokki wolquwa yanna yannantenni giddoonni noo koffeenyinni kalaqantino foonqenni Itophiyu duumu Baaru gobbaanni ikkitanno gede assinoonni. Seeda dirrara Itophiyu duumu Baarunni hiitto qeechino noosekkihu gede assine haja assine fincinoonni dhaggenni qoossose nafa agadhate qarrantani keeshshitino. Konnira mittu xawishshi sa’u 30 dirra giddo furchotenna duumu Baaru daafira hasaawano ikko Itophiyu annimate qoosso xa’ma saalu gede kiiratenni aleenni danono kalaqqanno hajooti. Tenne dirra giddo Baaru furcho ledo amadantino xiinxallonna xiinxaawo hoolle keeshshinoonni. Baaru furcho daafira hasaawanno manchono gobbate diini gede assine la’nanninkanni.
Loonsoonni sharrenna haja assine kalanqoonni duduwinni Itophiyu furchiweelo ikkasenni haammata miinju, poletikunna dipiloomaasete xiiwora reqeccaabbino. Kunino sa’u 30 dirrara Itophiyu ayirrinyinna su’mi heeshshi yaanno gede assatenni aleenni miinju ragaannino gawajjantanno gede assinose. Haammata safote latishshuwaranna buxima ajishate hossannota 1.6 Miliyoone doolaare ale diru dirunkunni furchote calla hosiisatenni buximate giddo keeshshitanno gede assinose. Itophiyu furchiweelo ikkasenni kirahonna hodhishshaho luphiima doolaare duntannohura uduunnu waagi luphi yaanno gedena heeshshote oolto lexxitanno gede korkaata ikkino.
Itophiyu afamannohu Afriku buudi kalqete lowo geeshsha hasamannohana lophitino gobbuwa ille goshooshannoha ikkasinni lophose hasidhannokki bissanni qineessinoonni sharrenni duumu Baarunni xeertissase geeshsha bayiranna baalunkuwa hasantannota ikkite keeshshitino. Ikkeenano gobba furchiweelo ikkituhunni hanaffe hasamaanchimmase hooggino; riqiwotenni Jibuuti labbinori shiimaadda gobbuwa roorenkanni hasamaanona macciishshantannore ikkitino.
Bakkalcho:- Itophiyu Baaru furcho afi’rate addi addi doorsha hasidhanni afantannoti addaho; Itophiyu kayissino xa’mo kalqoomu seeri garinni mageeshsha adhamooshshe afidhanno?
Kalaa Befiqaadu:- Itophiyu Afrikunni furcho noonsakki 16 gobbuwanni mitte ikkiturono; furcho hooggino harinsho kayinni dhaggetennino ikko seeru safo noosekkite. Itophiyu wayi jironni kalqete aana afantanno gobbuwanni mitte ikkitanna; kalaqamiseno wayi ledo amadamannoho. Abbayi lagi kaiminna duumu Baaru qaccera afamase konnira xawishshaho.
Itophiyu kalqete aana Baaru furcho noonsakki 44 gobbuwanni mittete. Afrikahono afantanno 16 Baaru furcho noonsakki gobbuwa qotira afantanno. Ikkeennano Itophiyu tenne gobbuwanni baxxitannota assannoseri batinyu coyi hee’ranno. Umiti dagate kiirooti. Xaa yannara Itophiyu daga 126 Miliyoone iillitino. Xaphoomunni Itophiyaho heedhanno daga Baaru furcho noonsakki gobbuwa daganni 1/3 anga amaddanno.
Kageeshshi daga amadde Baaru furcho hooggino gobba dino. Layinki hajo kayinni Itophiyu Baaru furchonni doyissantino gobbaati. Aleenni xawisummonte gede sharretenna sodhino dhaggenni Baaru furchonni xeertidhanno gede assate gobbaanni kalaqamisenni duumu Baarura gamba yitinote. Sayikkihunni dhaggetennino ikkiro duumu Baaru aana seeda dirrara aliidita ikkite keeshshase leellishshannoti batinye taje noose gobbaati.
Konni daafira Itophiyu beebbatenni amadosenni ho’lase gobbaanni annimmase hoolannohu mittuno kalqoomu seeri dino. Itophiyu Baaru furcho hoogginohuno ikko duumu Baaru gobbaanni ikkitanno gede assinoonni harinsho seeru safo afidhinokkite. Itophiyu duumu Baarinni ho’litanno gede assinoonnihu 1900; 1902 na 1908 kadote gashshaano ledo assinoonni sumimmenniiti. Tini sumimme kayinni halantino mootimmuwa safote chaarterenni seerunnire ikkansa hooggino.
Halantino mootimmuwa uurrinsha uurrinsi yannara fushshitino seerinni mittu gobbuwa kadote gashshooti wodho adhate gadacho noonsakkita kulanno quwi mitto ikkanna; Itophiyu kadote gashshootinni kadantinokki gobba ikkasenni, gobbaanni kadote gashshaanonni qixxaabbinota 1900, 1902 na 1908 wodho adhate gadacho dinose.
Koni garini umihuni Itophiyu Baaru furcho afi’rate qoosso noose; layinkihuni Baaru furcho annimma qoosso noose gobbaati. Itophiyu tenne qoosso nooseta ikkasenni kayissino xa’mo seeru safo afidhinote.
Ikkeenano tenne qoosso buuxisate kalqoomu seeri mayyaanno yaannoha la’’a hasiissanno. Kalqoomu seeri gobbuwate mereero noo xaadooshshe gashshanno seeraati. Lame gobbuwa mereero noo xaadooshshe la’annorina qarru hee’riwa muro sayissannoreeti; kalqoomu seerira kaimu gobbuwa wodhitino wodhooti. Kalqoomu wodho la’neemmo woyte Itophiyu Baaru furcho hoogganno gede assannoseri woy afidhannokki gede assannoseri mitturi dino. Kalqoomu yoo mini safote borro quwa 38 aana xawoho worrooninte gede, mitte gobba so’rino garinni suwashsho ikkitinokki muro sayinsoonnie yite hedduro xa’mo shiqishanna yekkeerama dandiitanno. Itophiyu Baaru furcho hoogganno gede assitinose wodho mereerinni kadote gashshooti wodho qarunni kullannite.
Atse Miniliki yananni hanaffe Itophiyu kadote gashshaano ledo assitino sumimme Baaru furchose hoogganno gede assitinoseta kullanni.
Kadote gashshooti sumimme akatisenni kadde gashshitanni keeshshitino wolquwa gadachishanno garinni kadde gashshitinori aana iillishshino assooteeti. Konni daafira wodho yaantenni wolqaataammunna daafurtinori mereero gumulantino gadachishshanno sumimmeeti yaa dandiinanni. Tini wodhuwa kadde gashshitannorira ikkinnina hirantannori fajjo amaddinore dikkitino.
Konni daafira Itophiyu malaatissinoti 1900, 1902 na 1908 wodho mereersitino wodho dikkitino; konni daafira digumulantanno. Kuri wodho halantino Mootimmuwa uurrinshu chaartere aanano gumulantannokki gede xawoho worroonnite. Konnira qarunni korkaata assine adhinoonniri giddonni umiti kadote gashshooti wodho kadante galtinori hasatto nookkiha wolqatenni gumulantinore ikkansaati. Kadote gashshaano wolqa horonsidhe mitte ayirrado gobba gadachishshe wodho gumultanni keeshshitino. Kuni ikkasinni halantino Mootimmuwa uurrinsi yannara balaxxe tuggino seeru goli mereerinni kadote gashshooti wodhonna sumimme lainohunniiti.
Xaaliyunna Itophiyu 1900, 1902 na 1908 ni wodhote aana malaatissu yannara Awuropu kadote gashshaano Afrika bebbeeqqate akkimalu garinni millissino yannaati. Tenne yannara Ingilize, Ferensayena Jermene uminsa qeecha amaddu yannara mittono kadote gashshoote afi’rinokkihu Xaaliyu albasi Itophiyu widira qoli. Xaaliyaa irkisse Ingilizenna Ferensaye uminsa irko assitinonkanni;Welwelu ganono tenne xawishshaati.
Haammata basenni amadantinoti Itophiyu fullanni caakko afi’rate tenne wodho gadachante malaatissara dandiitu. Atse Miniliki tenne wodho malaatisinnohu yannate noo xiiwonni gadachameeti. Itophiyu miinjunni, olu wolqanna dipiloomaasetenni tenne wolquwa ledo yekkeeramate dhuki dinoosenkanni. Konni daafira gadachante sumimme malaatissara dandiitino. Mitto sumuu yaannoha gadachinshe malaatisiisa seeriweelo ikkatenni aleenni seeru albaanni adhamooshshe diafidhino. Faranjootu 1994 ni halantino Mootimmuwa uurrinshanni kaajjinshoonni seeri quwa 38 aana, mittu sumimme e’’anno manchi wodho e’’anno gede waajjishiisha wodho diigantanno gede assannota kulanno.
Bakkalcho:- Aljersi sumimmeni Itophiyu Baaru furcho afi’rate qoossose hooggino yitanno bissa no; tenne aana noohe hedo maati?
Kalaa Befiqaadu:- Aljersi sumimme umisenni tajete gede shiqishshannohu Itophiyu 1900, 1902 na 1908 ni malaatissino wodhooti. Tini wodho kayinni halantino Mootimmuwa uurrinshu chaartere aana hoolloonitenna adhamooshshuno nookkite. Konni daafira hoolloonni sumimme aana irkisamme sayinsoonni muro umisenni waaga diafidhinote.
Konira qoteho kayisa hasiissannohu Baaru furcho hajo ka’anno woyte amadisiinse kayisa hasiissannohu mannihimmate shooshanqenna farco yinanni hedooti. Itophiyu Baaru furcho hoogginohu mannihimmate shooshanqenna farco hoogasenniiti. Itophiyu 100 Miliyoone daga ale amaddinota, miinjiseno lophanni ha’rannohanna sodhino farconi Baaru furchose hooggino gobbaati. Xaphoomuni Itophiyu Baaru furcho hoogganno gede sayinsoonni muro shokkashsho ikkasenni aleenni 100 Miliyoone ali daga albillite hixa hedote giddo wortinokki mannihimmate qoosso xiibbinote.
Lawishshaho; Kaameerooninna Nayijeeriyu mereero kalaqantinota dannu kipho tirri yannara 33 ikkanno qachi Kaameerooni widira higanno gede assinoonni. Togo assinoonnihu qachuwa Kaameeroonita ikkiteenna ikkikkini tenne basera heedhanno daga babbadante lame basera hee’ra hasissannonsakki daafiraati. Xaphoomunni mannihimmate qoosso hajo ikkitinohuraati. Itophiyaho kayini Affaarete daganni gamu Eertiraho, gamu kayini Itopiyaho hee’ranno gede assinoonni. Konni aleenni mannihimmate qoosso xiiwo daggara didandiitanno.
Kalqoomu rosicho la’neemmo woyte Baaru furcho hajo shotunni tirranni rosicho afi’neemmo. Versayilesi sumimmenni Jermene Poolaandete umise baatto badde uyitino. Poolaande cufante hee’ra noosekkihura Jarmane Poolaandete baattose sayisse aatenna Poolaande Baaru furcho afidhanno gede assatenni sufo noo keere buuxisa dandiitino. Nikaraguwanna Kolombiyu, Cheek Ripablikenna Peeru, Itophiyaho xaaddino mitiimma aleenni mitiimmubba tirte gobbuwa Baaru furcho afidhara dandiitino.
Bakkalcho:- Woloota gobbuwa kalqoomu seeri Itophiya mageeshsha irkisanno?
Kalaa Befiqaadu:- Halantino Mootimmuwa Baaru furcho seeri quwa 69 aana Baaru furcho noonsakki gobbuwa qooxeessaho noota Baaru furcho horonsi’ratenna reekkisate kalqoomu qoosso noonsata kulanno. Tini qoosso Baaru furcho noosekki gobbanni; Baaru furcho afidhino gobbannina qooxeessu mereero assinanni sumimmenni gumulantannota konni quwi aana xawinsoonni. Afriku mittimmano konne seera kaajjishanno quwa gashshootu wodho giddo amandoonni.
Halantino Mootimmuwa Baaru furcho seeri quwa 27ni kayinni Baaru furcho noonsakki gobbuwa sumimme assa hoongi ka’a horonsidhino Baaru furchora hiitto baatooshsheno baattannokkita kulannoho.
Konni daafira Itophiyu kalqoomu seera horonsi’ratenni mulese afantannota Baaru furcho afi’rate qoosso agarsiisa, Itophiyu Baaru furcho hasidhannonte gede Baaru furcho noonsari qooxeessu gobbuwa irshu baattonna wolootta hasiissanno jiro soorri’ratenni uyine adhate wodho gumula; gobbuwa furcho taalo latisateni horonsidhanno hayyo kalaqanna labbino hayyo horonsi’ratenni Baaru furcho animmase agarsiisi’ra hasiissannose.
Kalqoomu seeri Baaru furchonni horonsi’rateno ikko Baaru furcho afi’rate qoosso buuxisanno. Kalqoomu seeri garinni mitte gobba Danni qaccesenni kayise 23 KM geeshsha callaati umiseha ikkannohu. Koni gobbaanni nooti kalqoomu daga gutu jirooti. Koni daafira Itophiyu kalqoomu jironna jajjinni horonsi’rate qoosso noose.
Bakkalcho:- Sayinsummo agani giddo Itophiyu Somaali Laandete ledo assitino sumimme aana kalqoomu adhamooshshi maa lawanno?
Kalaa Befiqaadu:- Itophiyunna Somaali Laandi malaatissinohu sumimmete tajeeti. Sumimmete taje qolte lame gobbuwa assitanno sumimme ikkinnina kalqoomu deerrini tajete gede ikkite owaattannota dikkitino. Itophiyunna Somaali Laande assitinoti uyine adhate wodho lamente horo buuxissanno sumimmete tajeeti. Sumimmete taje seeru tajimmanni aleenni qooxeessu horose luphiimate.
Ikkeennano tenne sumimmenni hagiidhitannokki gobbuwa noota huwata hasiissanno. Qarunni Somaali Ripaablike umita ikkite koffeenya shiqishshinoti balanxe anfoonnite. Wole widooni Itophiyu Baaru furcho afi’rase koffi assitannonsarinna lophose halchitannokki gobbuwa eessannonsakkiwa e’e canco kalaqate wo’naalansa xawoho. Konneno qole Gibtse, Arawete Liigenna labbino gobbuwa eessannonsakkiwa e’e canco kalaqqanna la’nooni.
Ikkollana Somaali Laande malaatissinoti sumimmete taje ayeeno gawajjitannota dikkitino. Roorenkanni qooxeessu ga’labbo kalaqqannotanna Itophiyuno qooxeessaho nooe yitannoti annimmate xa’mo dawaro afidhanno gede waalcho fantannote. Baalunkuri aleenni kalqoomu seerinna uurrinshuwa suwashsho ikkitinoti Baaru furcho iillo heedhanno gede hasidhanno daafira Itophiyunna Somaali Laandete mereero assinooni sumimme irkinsannitenna adhamooshshe afidhinote.
Bakkalcho :- Xaa yanara hananfoonniti Baaru furcho afi’rate sharro guma gantanno gede Itophiyu dagawini maa agarrani?
Kalaa Befiqaadu:- Xa noo mootimma Itophiyunnita Baaru furcho afi’rate xa’mo qolate jawa sharro assitani afantanno. Sa’u 30 dirra giddo Baaru furcho daafira kayisa gaancete gede adhateni aleenni usuraho hattono lubbo hoogate geeshsha iillishshanno. Baaru furcho xa’mo kayissanno egennaammino ikkituro akkimalu qarri giddo ubbino.
Xa kayinni mootimma umise kakkaooshshinni Itophiyunnita Baaru furcho xa’mo qolate jawa sharro assitanni afantanno. Sa’i agani giddo Somaali Laandete ledo malaatinsoonni sumimme tenne sharro xawishshaati. Konni daafira baalunku Itophiyu qansichi mootimma hanaffino sharro kaa’lanna Itophiyuno dhaggete qoossosewa higganno gede uminsa qeecha fula hasiissannonsa.
Hananfoonni sharro guma laaltara dandiitannohu gobba giddo keeru hee’rirooti. Konneno ko’ono kalaqantanno gaance uurritara hasiissanno. Itophiyu lopho hasidhannokki wolquwa xe’nenke horonsidhe hananfoommota Baaru furcho afi’rate qoosso gufissannokki gede mittimmanke kaajjitara hasiissanno. Baaru furcho lainohunni xaa yannara Itophiyu suwashsho doogo aana afantanno. Konni daafira Somaali Laandete ledo iillinoonni sumimme umita ikkinnina goofimarchunnita dikkitino.
Aleenni xawisummonte gede Itophiyu kayissinoti Baaru furcho afi’rate xa’mo kalqoomu seerubba irkissanno hajooti. Ikkeennano xaa geeshsha kuri kalqoomu wodho dihoronsi’noommo. Roorenkanni haja assine gurchunni seeru tiro aatenni Itophiyu Baaru furcho afidhannokki gede assinoonni. Techo kayinni baalunku coyi bayichosi higinoha lawanno. Koni daafira keerenke agarsiinsummonna mittimmanke kaajjishi’nummo geeshsha Baaru furcho afi’rate qoossonke agarsiisa dandiineemmo.
Bakkalcho:- Yanakki uyite ledonke keeshshootto daafira galanteemmo.
Kalaa Befiqaadu:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Arfaasa 9, 2016 M.D
