Hiikku afiino mitte daga mimmitu ledo xaaddanno gede assanno. Afuu mitte daga xawisannoho. Konni kaiminni, afuu coyi’nanniha calla ikkikkinni borronniha ikke dagooma owaatanno garinni loosa agarranni. Sidaamu afiino sa’u seeda dirrara borrotenni rosunna loosunniha ikke keeshshinoti anfoonnite. Ikkollana, rosunna loosunniha assine horoonsi’nanni keeshshinirono attamote miidiyinni mashalaqqe iillishate ragaanni Sidaamu afiinni Bakkalcho Gaazeexi Federaalete deerrinni attamama hanafaminohu muli dirra kawaati.
Bakkalcho Gaazeexi xintamihunni shoolki diri wo’meenna ontikki diro hanafasi lainse tenne lamala wosinchu gafinni Sidaamu Qoqqowi Komunikeeshiinete Biiro Layinki Sooreessi kalaa Iyyaasu Daawitihu ledo keeshsho assinoommo. Wosinchinke kaysino hedubba hala’ladunni kuneeti.
Bakkalcho:- Bakkalcho Gaazeexi Federaalete deerrinni Itophiyu pireesete uurrinshara attamamasinni Sidaamu afii borronniha ikke roorenkanni hala’lanno gede afisiisino kaayyo hiittoonni xawisatto?
Kalaa Iyyaasu:- Bakkalcho sai Bocaasa 10-2013M.D Itophiyu Pireesete Uurrinshanna Sidaamu Qoqqowi mootimmanni ledo halamatenni attammanni Gaazeexaati. Bakkalcho ledo amadisiisame hattenne yannara lee miliyoone birri geeshsha baajeette gaammeenna attamo hanafantanno gede assinoonni. Komunikeeshiinete Biirono dagate mashalaqqe afi’rate qoosso wonshate konni albaannino Biironke loossanni keeshshitinoti anfoonnita ikkitanna; mashalaqqe iillinshanni doogga mereerinni mittu meenistiriim miidiyaho. Layinkihu attamote miidiyaati. Sayikkihu, dagoomitte mashalaqqe qoolaati.
Tenne giddo komunikeeshiine mashalaqqe sayissanno doogga heedhurono; qoqqowu Itophiyu pireesete uurrinshanni ledo sumimme e’eenna attamote miidiyinni Bakkalcho yaamamanno Gaazeexi lamala lamalantenni Hamusete barra attamamanni keeshshinoti qaangannite. Daga mashalaqqe afi’rate qoossonsa gumulateno mashalaqqe afi’rate kaayyo halashshate meenistiriim (mainstream media) hattono dagoomitte xaadooshshi qoolinni afidhinokki mashalaqqe kayinni borrotenni afidhanno gede assate loonsanniha ikkasi bikini, sa’u yannara qoqqowu mootimmano mixo amadde loossanni afantanno. Bakkalcho Gaazeexi attamono mixote garinni gumulamanni no yaa dandiinanni.
Bakkalcho:- Gaazeexu attamo hanafamara kaima ikkinohu roorenkanni gobboomu deerrinni daggino soorronna Sidaamu dagano seeda yannara qoqqowunni tantanamate sharro adda ikkase ledo amadisiisaminohunni afi’noonni kaayyo mereerinni ikkasi ammannanni. Gaazeexu attamo Federaalete deerrinni attamama hanafamasi daggino kaayyo ledo amadisiisse xawisinke.
Kalaa Iyyaasu:- Sidaamu seeda yannara qoossosi agarsiisi’rate, utuwimmasinna wolaphosi afi’rate sharramanni keeshshinoti anfoonnita ikkitanna; qoqqowo ikkinummonna poletiku wolapho gedensaanni daga miinjunni wolapha hasidhanno. Daga miinju wolapho hasidhannoha ikkasi bikkinni qoqqowu tantano kawa ninkeno Komunikeeshiinete Biiro gede dagate mashalaqqe saysate Federaalete deerrinni ikko wolootta qoqqowubba deerrinni hiittoonni loonsanni hee’noonni yaannoha la”ate wo’naalloommo.
Konni kaiminni, la”ate wo’naaloommori mereerinni mitte Oromiyu qoqqowi Komunikeeshiinete Biiro mittete. Konni ledo amadisiisame “Bariisa” yaamamannohu Itophiyu pireesete uurrinshara attamamanno Gaazeexi noonsata la’noommo. Konni kaiminni, qoqqowu gede dagannita mashalaqqe afi’rate qoosso wonshate ninkerano Gaazeexu hee’ra hasiissanno yaannohunni illacha amande hingummo. Qoqqowo ikka hoongoommoro Federaalete deerrinni Gaazeexu attamamanno yitanno hedo heedhanno yine dihendeemmonkanni.
Konnira, qoqqowo ikkankenni afi’noommo kaayyo mereerinni ikkasinni Federaalete deerrinni wolootta qoqqowubbanni ledo Sidaamu afiino taalo ikke hattono paartete deerrinni horoonsi’nanni afuubbanni ledo ontikkiha ikke owaatanni afamanno.
Sidaamu daga budese, balchoomase, afoose bowirsate hattono Sidaamu afoo, budenna balchooma afinohu nabbawe Sidaami qooxeessira loonsanni latishshinna babbaxxitino hajubba daafira beeqqaano ikkanno gede hattono Federaalete deerrinni babbaxxitino mashalaqqe baalankawa yanna yannantenni saysate woy iillishate qeechisi jawaho. Konni kaiminni, Itophiyu pireesete uurrinshano Sidaamu afiinni Gaazeexu attamamanni dagoomaho iillanno gede loossanni afantanno. Konni ragaanni, Gaazeexu haammata kaayyo dagankera haare daynoho. Daganke baca kaayyo afidhinoho yaate baxeemmo.
Bakkalcho:- Gaazeexu wolootta Sidaamu afii miidiyubbanni ledo qinaawatenni dagannita mashalaqqete hasatto wonshate ragaanni hiittoo qeechi noosi yaatto?
Kalaa Iyyaasu:- Mashalaqquwa dagate iillitannohu mitte doogonni calla ikkikkinni babbaxxitino dooggaanniiti. Nabbawa dandaannohu Gaazeexunni iillinshanni mashalaqqe borro nabbawe mashalaqqe afi’ranno. Mashalaqqe afi’rate Televizhiine ikkituro ofolline macciishshanna la”a hasiissanno. Raadooneno ikkituro ofolline woy millinsanni macciishsha hasiissanno. Attamote mashalaqqe ledo amadisiisaminori kayinni mashalaqqe sayisattennino aleenni dhagge borrotenni maareekkate. Televizhiinenna Raadoonetenni kullanniri mitte yannanni duduwame woy hasaawame sa”annoreeti. Gaazeexu borro kayinni hiittenne yannarano fooliishsho afi’ni yannara hashshano ikko barra wirro la”ate dandiinannite.
Gaazeexu attamonni afi’nanni mashalaqqe hedeweelcho sa’e ba’annoe yine yanna agadhinanniha dikkanno. Tini mitte kaayyooti. Layinkihunni, yannatenni qoqqowaminoha ikkikkinni hiittenne yannarano kalaqantino ikkitubba dhagge ga’ara maareekkate ikkanno. Beronna techo ikkitubbano ga’ara dhaggete worranniha ikkasi bikkinni albillicho babbaxxitino xiinxallonna xiinxaawo harisateno ikkanno. Attamote miidiyi dhagge maareekkate ragaanni qeechisi dancha kaayyo gede assine adhinanniho.
Qoqqowo ikkankenni Komunikeeshiinete Biiro dagoomitte mashalaqqe qoolano ikkito wolootta tuqu xaadooshshubbanni woy wole bu’anni mashalaqqe haa’ne attamotenni mashalaqqe iillishate loosi jawa ikkasi bikkinni qinaambe mashalaqqe adhanna soorri’ra hasiissannote.
Bakkalcho:- Gaazeexu Itophiyu pireesete uurrinshara attamamasinni qoqqowoho addi addi latishshu, danchu gashshooti millimmo, woganna daa”attote handaarra loossa wolootta afuubbanni (Ingilizete, Arawete, Oromote, Tigirayete, Amaaru afiinni Addis Zemen gaazeexubbanni hattono Somaaletenna Affaarete afuubbannino mashalaqqe iillishatenni qoqqowu daa’’attote, Investimentete, gangalatate woy daa”atate roorenkanni hasamannoha assate ragaanni jaw qeecha afi’rinota hendanni. Konninni, dagate mereero mashalaqqe soorri’ratenni dagganni noo soorro hiittoote yite hedatto?
Kalaa Iyyaasu:- Bakkalcho Gaazeexi daganniha ikkasinni,mashalaqqe adhatenna saysate ragaanni Sidaama calla illachishinoha dikkino. Gobboomunna kalqete deerrinni afi’nanni mashalaqquwa gamba assinanniiti dagate iillinshannihu. Babbaxxitino kalqete gobbuwanni ikko wolootta qoqqowubba mashalaqqeno dagankera iillisha hasiissamnno.
Hattono qoqqowinke ikkitubbanna mashalaqqe wolootta qoqqowubbara iillitanno gede assa Bakkalcho kalaqino kaayyooti yine adha dandiinanni. Korkaatuno, Bakkalcho borrote attamo Gaazeexi hoogiro mashalaqqe woloota miidiyubbanni calla la’ne woy macciishhsine agurranni. Konni kaiminni, ninkeno Sidaami giddo loosamannore Bakkalcho Gaazeexi widoonni odeessineemmo. Wolootta qoqqowubbanna gobbuwaha mashalaqqeno rosiissannotanna dancha gade adhinanita ikkituro nabbambanni mashalaqqe afi’neemmoha ikkanno.
Konne calla ikkikkinni Sidaami daga bude, balchooma, itate, qodhate, uddi’ratenna woloottano babbaxxitino balchoommanna amuraatubba hattono latishshu loossa baala woloota daganna hatono kalqe affanno gede assate loonsanni hee’noonni loosi lowo geeshsha faayyaho.
Hakkonnira kayinni Bakkalcho Gaazeexi kalaqino injo baca ikkase bikkinni tini loossa albillichono kaajjite sufa hasiissanno. Togo yeemmo woyte Bakkalcho Gaazeexa Afoo Affinokkiri nabbabbe huwattanno yaa ikkikkinni, Bakkalcho gaazeexa dago assine Addis Zemenete Amaaru afiinni,’’The Ethiopian Herald’’ Ingiliizete afiinni,Bariissu gaazeexi Oromote afiinni,’’Ali-Alam’’ Arabete afiinninna Wogahitu Tigirayete afiinni hala’lado Sidaami bude,balchooma,turizimenna investimentete injo odeessatenna hala’ladunni maareekkate kaayyo afi’noonnihu Bakkalcho Gaazeexi Albisa Itophiyu Pireesete uurrinshanni attamama hanafasi harunsineeti.
Konni daafiraati qoqqowinke ikkitubbanna mashalaqqe wolootta qoqqowubbaranna dagara iillitanno gede assa Bakkalcho kalaqino kaayyooti yoommohu.
Bakkalcho:- Attamote miidiyinni sayinsanni mashalaqqe roorenkanni nabbawanna borreessa dandiitannori dagoomu bissara iillinshannita ikkasenni, baxxinohunni ilama garunni fidalsa dandiitannonna nabbabbe huwata dandiitanno gede assate ragaanni hiittoo qeechi noosi yaatto?
Kalaa Iyyaasu:- Gaazeexu nabbawanna borreessa dandaanno manniraati attamamannohu. Nabbawannohu borreessa dandaanno; borreessannohuno nabbawa dandaannoho yaate. Konni kaiminni, ninke qooxeessira nabbawatenna borreessate laanfe jawate. Tini ikkito qoqqowinke rosaano gede ikko qoqqowinke gede gatannonkeri noota leellishshannota lawannoe.
Mannu nabbawatenna borreessate dandoo lainohunni noo laooshshi woffi yiinoho. Mittichu manchi rosinoho yinannihu nabbawanna borreessa dandaannoha ikkirooti. Nabbawanna borreessa umise dandoote. Nabbawanna borreessa dandiinokkiha rosino yaa tiro nookkite. Konni ragaanni, rosu hiiqqamme ledo xaaddinota nabbawanna borreessa dandaa hoogate foonqe tirateno mootimmate gede tirate loonsanni hee’noonniri no. manninke nabbawanna borreessa bude assi’ranno gede assateno qoqqowu deerrinni lowo loossa loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho Gaazeexano mannu hasi’re nabbawe babbaxxitino mashalaqqe afi’ra dandaanno gede assate hattono umi dirimi rosu minnara qoleno qajeelsinanni kolleejjubbaranna Yuniversitubbara Gaazeexa iillinsheenna nabbawate jirte rosantanno gede assa dancha ikkitanno yitanno hedo nooe.
Bakkalcho:- Xaa geeshsha Gaazeexu iillo lainohunni xaaddino jiffa woy hi’naancho xiiwo maati? Xaaddino foonqe taashshate albillicho ayewiinni maa agarranni?
Kalaa Iyyaasu:- Gaazeexu iillo ledo amadisiisaminohunni mannu mite mite hedubba kaysanna macciishshinanni. Umihunni, hasi’nanni yannara iilla hoogate qarraati. Layinkihu, tatta’’anni iillanno harinshooti. Sayikkihunni, iillannokkiwino no yaate. Hawaasi quchuminna qoqqowu sekitere Biiro gede Gaazeexu yanna yannantenni iillanno. Kayinnilla, woraddate yanna agare iilla lainohunni hodhishshu injaa hoogate ledo amadisiisaminohunni tatta’’anni iillannota gungumme no.
Konni albaanni Gaazeexu iillonni ledo xaadinohunni kalaqantanno mommoddo pireesete uurrinshanni ledo ikkatenni tirranni dangoommo. Ikkollana, yanna yannatenni iillanno gede assate ragaanni xaaddanno mommoddo xaa geeshsha mucci yitinokkite.
Hananfi yannara iillannokkiwi no. Sai 2014M.D-2016M.D geeshsha attamote batinye lendirono iillannokki uurrinshuwa haammata noota la’noonni. Xa kayinni woyyaawanni ha’rinori no. Albillicho kayinni roorenkanni woyyaawanno gede loosa hasiissanno. Kuni loosi Pireesete looso calla ikkanno yee dihedeemmo. Ninkeno Biirote gede kaa’linanniri hee’riro kaa’lammanni mitteenni halammanni loonsanniri hee’ranno yee hedeemmo. Konne ikkasi kaiminni, iillote ragaanni mucci yiinori kalaqama geeshsha sharramanna garunni iillanno gede assate loosa hasiissano yee hedeemmo. Baalunku hasi’ranno garinni iilla hoogara dandaanno. Ikkollana, xaa yannara iillote widoonni jawaatu loosi nootano la’noommo.
Bakkalcho:- Sidaamu afoo fidalsatenna garunni borreessate ragaanni kalaqantanno mommoddanna waheelsa taashshate hiittoonni loosa hasiissanno yaatto?
Kalaa Iyyaasu:- Ninke qoqqowo ikkinummonkunni shoole dirra kiirantino. Sidaamu afoono horoonsi’ra dandiinoommohuno muleeti yaa dandiinanni. Zoonete taqqa hundaanni noori borrotenna nabbawate ragaanni horoonsidhanni keeshshitino. Kayinnilla, qoqqowo ikkine bayiriidi seerinni wodhine horoonsi’nanni yinirono mommoddo no yaate. Lowo manni Sidaamu afoo garunni fidalsate ragaanni mommodda no. Qoqqowo ikkinummo yannara Woga Turizimenna Ispoortete Biiro widoonni baalante Biironna deerru deerrunkunni afantanno uurrinshubbara Sidaamu afoo fidalsate ragaanni qajeelsha aate wo’naalloonniri no. Kayinnilla, ikkadoho yaate didandiinanni. Konnira, yanna yannatenni lendanninna kaajjinshanni ha’nanniri gatinori hee’ranno.
Qoqqowu mootimma gede Sidaamu afii loosu afooti. Konninni, afoo horoonsi’rate ragaanni woyyaawinori hee’rirono woroonni dagganni noo wedellinna qacale ilama garunni fidalsa dandiitanno gede assate mootimmate qeechi jawaho. Konni kaiminni, Sidaamu afoo Sidaamu garunni borreessa dandaanno gede assate loosi konni gedensaannino kaajje loosamannoha ikkasi bikkinni xaa yannara amandoonni doogono jawaachishshannote yaa dandeemmo.
Sa’u shoole dirra giddo baalunkuri woyyaawe mucci yiino yaa dikkino. Kayinnilla, albillicho woyyeessinanni ha’nanniri bacu loosi no. albaanni tantanantino qoqqowubbano afuu ragaanni noore qarrubba tidhite mucci yitinori dino. Ninkeno tantanammummonkunni shiima dirra ikkirono; Sidaamu afii woyaawanno gede dancha doogo amandoommo yitanno ammano nooe. Sidaamu afii Sidaamaho mitto ayirrinyenna utuwimma xawisannoha ikkasinni afoo lossate ikko miinjunna poletiku handaarranni hasi’nanni deerrinni mootimmate gede afuu aana kaajjinshe loonsanni hee’noonni.
Anino Biirote layinki sooreessi gede afuu lopho daafira kaajjinshe lonsanniha ikkanno yitanno hedo nooe. Uurrinshubbate qajeelsha uynanni; rosu minnarano hakkonni bikkinni kaajjinshe rosiinsanni hee’noonni gari no.
Konni garinni, Sidaami gede ikko gobboomu deerrinni afoonkenna budenke leellishi’neemmo yitanno ammano nooe. Qoqqowu mootimmano kaajjishshe loossanno harinsho heedhanno.
Bakkalcho:- Qoqqowoho afantanno miidiyubba halashshatenna dhukansa roorenkanni kaajjishatenni dagoomu hasiissanno mashalaqqe afi’ranno hayyo woyyeessate ragaanni Qoqqowu Komunikeeshiinete Biiro hajo la’annonsa bissanni ledo qinaabbanni loossanno harinsho hiittoonni xawisa dandiinannite?
Kalaa Iyyaasu:- Miidiyubba dagate hasiissanno mashalaqqe iillisha gadachonsaati. Daga mashalaqqe afidhanno doogganni mittu Mootimmate Komunikeeshiine widoonniiti. Mootimmano mashalaqqete mereershaati yite wodhitinohu Komunikeeshinete uurrinshaati. Hakkiinni saeno, ninkeno qoqqowu mootimma Komunikeeshiine gede qoqqowu daga budenna balchooma, daa’’atto, babbaxxitino latishshu loossa millimmo lainohunni wolootta miidiyubbanni ledo qinaawatenni taalonna yannaasincho mashalaqqe iillitanno gede loonsanni hee’noommo.
Wolu garinni, mootimmatenna dagate mereero noo xaadooshshe kaajjishate buusa karate looso loonsanni. Konni ragaanni, mootimma dagate hasiisanno latishsha halashshatenna danchu gashshooti qarrubba tirate ragaanni mixonna gumulsha lainohunni mashalaqqe uynanniha ikkanno. Dagano mootimmatewiinni hasidhannore babbaxxitino miidiyubbanni ledo qinaambe mashalaqqete gede sayinsanni. Miidiyubbano ninke Biiro ledo hasaabbanni loosate gadacho noonsa. Konne ikkasinni, miidiyubbate ledo yanna yannantenni xaandeemmo foreme noonke. Tini foreme miidiyubba loossannore kaajjinshanniha jawaachinshanni gede assate; mite yannara so’rotenni fulannori hee’riro taalanno gede raga woratenni ninkewa noo qarra insa kultanna; insawa noo qarrano ninke kullanna qinaambenke woyyeessinanni ha’neemmo harinshooti noohu.
Konni garinni komunikeeshiinete ikko miidiyu qeechi dagate halaalaanchonna yanna agartino mashalaqqe iillishate. Daga kayissanno xa’mubba heedhurono miidiyubba hedo abbitanna hasaambanni ha’nanniri no. Konne calla ikkikkinni woraddate geeshsha afantanno komunikeeshiinete handaari uurrinshuwara qajeelsha uynanni woshshineno keennanni loonsanni hee’noonni. Sooreeyyeno coyidhannore loosunni leellishshannore ikka hasiissannonsa. Komunikeeshiinete ledo hee’rannonsa xaadooshsheno kaajjishidhanno gede qajeelsha uynanninsa. Daga mashalaqqe afidhanno hayyono woyyeessate loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Gazeexu albillichono woyyaawino garinni iillanno gede hattono nabbawaanono beeqqaano ikkitannonna hasamannoha assate loosi hiikko garinni kaajje sufa noosi yite hedatto?
Kalaa Iyyaasu:- Bakkalcho su’misinte gede Sidaamu huuro ikke sufa noosi. Bakkalchu soodo gute fulanno agana ikkasi bikkinni su’misinte gede Bakkalcho ikke soodimaroho dagate mashalaqqe iillishannoha ikka noosi. Dagano kasseenyansa ikko koffeenyansa Bakkalcho widoonni xawissanni beeqqaano ikkitannoha ikka noosi. Konne calla ikkikkinni Sidaamu budesinna balchoomasino bowirsi’ranno Gaazeexa ikkanno gede halamme loonsanni. Dagano ikkito mootimmate bissano Bakkalcho Gaazeexi aana noonsa laooshshe woyyeessidhe Sidaamu afii lophora qeechansa fultanni hasiissanno irkono assa noonsa.
Ninkeno, qoqqowu mootimma gede Bakkalcho Gaazeexi kaajje sufe dhaggete sa’’annoha assate qeechanke fulleemmo yitanno hedo nooe.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Iyyaasu:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 12, 2017 M.D
