Kalqenkera afantannori haammata gobbuwa qansootinsa dijitaale ayimmate badooshshi kaarde horaameeyye assitunkunni dirra kiirsiissino. Itophiyu kayinni gede’nite keeshshite xaalla hanaffanni leeltanno.
Tenne yannara baxxinohunni Addis Ababu quchumira baalunku qansooti ayimmate badooshshi kaarde afidhanno gede assinanni hee’noonni. Aanteteno baalante qooxeessubbara iillishate mixi’noonni. Ayimmate badooshshi qansootu hiittenne qooxeessubbarano marte hasidhanno owaante garunni afi’ra dandiisiissannote. Itophiyaho hananfe hee’noonnihu Fayda yaamamanno dijitaale ayimmate badooshshi tekinolojenni uynanni kaarde hiikkonnni deerrinni afantanno uurrinshuwarano ikko hiikkonni qooxeessirano hasi’nanni owaante afi’rate ikkinnina teessaanchimma xawisannoha kayinni dikkino yitanno hedubba ka’anna macciishshinanni.
Ninkeno, ka’anno hedubba lainse xawishsha aannonke gede tenne lamala wosinchu gafinni Gobboomu Ayimmate Badooshshi Pirogiraame Kominikeeshiinetenna Dagate Xaadooshshi Sooreessa ikkinohu kalaa Abeenezer Felleqehu ledo keeshsho assinoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Gobboomu ayimmate badooshshi pirogiraame hanafonna xaa yannara noo deerra hiittoonni xawisatto?
Kalaa Abeenezer:- Dijitaale ayimmate badooshshi (mettaawoqiyi) kalqete hanafisiinsinkunni seeda dirra kiirantino. Tenne pirogiraame balaxxe hanafisiissino yinanni gobbuwa mereerinni Istooniyu, Filipiinsenna Hinde; hattono Afriku gobbuwanni Gaanu, Ruwaandu, Wodiidi Afriki kullaannireeti. Itophiyu gede’nite hanaffinoha ikkirono kuri balaxxe hanaffu yinanni gobbuwa xaaddinonsa jiffa badatenni loosu giddora e’ino daafira xaa yannara dancha soorro la’nanni hee’noonni. Konne harunseno “ID For Africa” yaamantanno kalqoomu songo konni dirinni Onkoleessu aganira harisate Addis Ababu quchumi dooramate dandiino.
Gobboomu dijitaale ayimmate badooshshi pirogiraame wo’mante gobbate qooxeessira loosu aana hosiisate mixi’ne loosu giddora e’noonni. Uurrinsha tantanantinohu Awuropu kiiro 2021 garinni Xaphoomu ministirchi borro mini hundaanniiti. Uurrinshannihu qaru illachino Fayda ayimmate badooshshi kaarde seeru garinni Itophiyu qansooti baalanko iillishate. Fayda ayimmate badooshshi kaarde iillo qansootaho taalo ikkino garinni hasidhanno owaante afidhanno gede assannoho. Duuchanka beeqqisiisannonna hobbaatisi agaraminoha dijitaale ayimmate badooshshi kaarde teessaanote iillishatenni heeshshonsa woyyeessanna shotisa dandiinanni.
Bakkalcho:- Fayda ayimmate badooshshi kaarde xaa geeshsha uynanni keeshshinoonni kaardenni badooshshu noosi?
Kalaa Abeenezer:- Xaa yannara gobbate hiittenne qooxeessubbarano qansootaho lamu dani ayimmate badooshshi kaarde uynanni. Umikkihu, ayimmate badooshshe leellishannohu rosichunni olluu mattaawoqiya ikkanna; layinkihu, owaante illachishinoho. Kunino, oofate fajjo, paaspoortenna labbinoreeti. Kurino owaante uytannohu qarunni qixxaabbino hajubba lainohunni callaati. Fayda ayimmate badooshshi noosi illachi gedeeha kayinni xaa geeshsha gobbate deerrinni dinoonka. Qarunni hasiisanno ayimmate badooshshi yaa mittichu manchi ayimma badooshshunni leellishannonna duuchanka mootimmatenna hallanyu widoonni hasi’nanni owaante mitticho kaardenni afi’ra dandiisiisannoho.
Fayda ayimmate badooshshi hiikkurino gobbate qooxeessubbanna dagoomu bissanni dagganno qansoota beeqqaano assatenni gobboomu deerrinni uynanni hiittenne owaanteno shotu garinni afi’ra dandiisiisannoha ikkanno. Tini ayimmate badooshshi kaarde gobbate giddo noo qansootira calla ikkikkinni Baarawido hee’rate fajjo noonsari, loosunni, rosunna wolootta hajubbanni hadhe heedhannorira horo aannoho. Ledotenni, wolootta gobbuwa qansootanna daramaasineno beeqqaano assannoho.
Woluno, Fayda ayimmate badooshshe baxxinoha assannohu kaardete ha’nura lainohunni amadanno tajeeti. Kunino, Bayomeetrik (Biometric) yaamantanno tekinoloje horoonsi’ratenni mittichu manchi ayimma baxxino garinni wo’munni wo’ma bada dandiinanni garinni taje maareekkanni daafiraati. Mittichu manchi Fayda ayimmate badooshshe afi’rate aanno gede assinanni taje konni albi gede dagomitte hajo calla dikkino. Roorenkanni tekinolojetenni irkisamino garinni ayimma buuxate kaa’litanno haammata tajubba amadanno. Kunino, illete, baalante qubbe hattono albu misilenna ashaara haa’nanniha ikkanno.
Fayda kiiro yinanniti dijitaale ayimmate badooshshe ikkanna; tekinoloje horoonsi’ratenni mittichu teessaanchi ayimma badate dandiisiissannote.
Bakkalcho:- Fayda ayimmate badooshshi kaarde afi’rate qansootu wonsha hasiissannonsa bikkaano maati?
Kalaa Abeenezer:- Qansootu maareekkantannohu baatooshshiweelo ikkanna Addis Ababaho baalante sinu quchumma woraddara hattono Baankuwate maareekkinanni hee’noonni. Mittu mittunku manchi hiittenne ayimmasi xawisa dandiitanno tejubba shqishi’ra dandaanno.
Mittichu qansichi hasi’nanni tajubba uyi gedensaanni tonaalame dijite noose ayimmate badooshshi kiiro (koodde) bilbilu kiirosinni iillitannosi gede assinanni. Tini kiiro (koodde) hallanyu lubbotenni noo geeshsha badooshshesi ikkitanno. Tini kiiro wolootta ayimmate badooshshi kiironte gede babbaxxitino uurrinshuwa ledo yannitte tekinolojenni xaadinsanniha ikkinohura uynoonnisi kooddenni calla hiittenne uurrinshubbarano hasi’ranno owaante afi’rannoha ikkanno. Kiiro (koodde) calla ikkikkinni attammoonni kaardeno amada dandiinanni gede injeessinoonni.
Konne adda assateno tenne yannara Fayda dijitaale ayimmate badooshshe babbaxxitino uurrinshubbanni ledo xaadisate loossa loonsanni hee’noonni. Lawishshaho, Baankuwate ledo hananfoonni loossa no. Tenne yannara haaruudde Baankete daftara fushshidhannori Fayda ayimmate badooshshi heerinsaro qara taje gede horoonsidhanni afantanno. Eote biilloonyino woraddatenni hanafe giwiru baataano badooshshu kiiro “Tin Number” aate Fayda dijitaale ayimmate badooshshe horoonsi’ra hanaffino. Konninni sae daramaasinenna darantinowiinni higginori Itophiya higganno qansootira Fayda ayimmate badooshshe uynanninsa hee’noonni.
Bakkalcho:- Tenne yannara Fayda ayimmate badooshshe aate loosi gobboomu deerrinni hiittoonni gumulamanni no yaatto?
Kalaa Abeenezer:- Maareekko wo’mante gobbate qooxeessubbara hanafantinoha ikkirono roorenkanni kaajjado millimmo assinanni hee’noonnihu Addis Ababu quchumiraati. Gobboomu xaa geeshsha 10 miliyoone ikkitanno qansoota owaantete horaameeyye assa dandiinoonni. Ikkollana, aantanno sase dirra 90 miliyoone qansootira iillishate amandoonni mixo garinni la’niro maareekkantanno qansooti kiiro agarroonni geeshsha ikka hoogase jawu loosi agarannota leellishshanno.
Konni kaiminni, qarunni Itiyo-telekoome wo’mante gobbate qooxeessira afantanno honse xibbee ale ikkitanno mereershubbara xaa yannara maareekkitanni afantanno. Itiyo-telekoometenni aante Baankuwano ayimmate badooshshi iillo hala’litanno gede loossanni afantanno.
Eote Biirono gobboomu deerrinni maarreekkitanni afantannoha ikkanna; Siivikete maareekkonna qansichimmate Ejenseno Federaalete deerrinni calla ikkikkinni qoqqowubbateno maareekka dandiitanno gede millimillo hananfoonni. Tini harinsho aanteteno Hodhishshunna Fayyimmate ministerenna wolootta uurrinshubbano ledo kaajje sufannoha ikkanno. Kuri uurrinshuwa maareekko hanffuro roorima ikkitanno dagoomu bissa iilla dandiinanni.
Bakkalcho:- Fayda ayimmate badooshshi maareekkamanno qansichiranna mootimmatenni ikko hallanyunni owaante uytanno uurrinshubbara baxxino garinni afisiissanno horo maati?
Kalaa Abeenezer:- Fayda ayimmate badooshshi woloottunni baxxitino horo noosita balanxe huwata hasiissanno. Lawishshaho, oofate fajjo kaameela oofate calla horoonsi’nanni. Paaspoorteno mitte gobbanni wole gobba millisate hattono loosu egensiishshubba loosu ledo xaaddino hajubba gumulate horonsi’nanni. Xaphoomunni, duuchanta owaantubba afi’ra didandiinannireeti. Konni kaiminni, owaatamaano hajonsa garinni base basente xa’mantanno ayimmate badooshshi hee’ranno.
Fayda ayimmate badooshshi kayinni baalante owaantubba mitticho badooshshu kiironni (kooddenni) woy kaardenni afi’ra dandiinanniha ikkanno. Kuni yaa, Fayda ayimmate badooshshi balante owaante uytanno uurrinshubbanni ledo xaadinsanniha ikkasinni mitticho ayimmate badooshshinni baalanti uurrinshubba owaante uytanno; afidhannono. Lawishshaho, mittichu manchi Eote biilloonye, baattote gashshoote woy wolootta uurrinshubba maranno woyte babbaxxitino ayimma leellishshanno kaardubba amade marara didandaanno. Konni albaanni mitu mitu manni Baankubba lede babbaxxitino uurrinshubbara babbaxxitino ayimma leellishshanno kaarde amadde awaawurtannoti anfoonnite.
Konni kaiminni, mitto mittonka hallanya xawissanno tajubba guuta ikkino garinni maareekkatenni uurrinshubba heedhanno tajubba mittu garita ikkitanno woyte Fayda ayimmate badooshshi horo luphiima ikkitanno. Kuri mereerinni jirote hafanfarre ajishate dandiisiisanno; mannu jiro garunni horoonsi’rate kaayyo aanno; hattono qarunni babbaxxitino tajubbanna ayimma shiqishshanni awaawurtanno assootubba gargarate dandiisiisanno. Muli yanna geeshsha Baankubbate hattono mite mite womaashshu uurrinshubba widoonni ayimmate badooshshinna wolootta tajubba konni deerrinni leella hoogasenni mitu mitu hallanyooti babbaxxitino kaardubba amadatenni awaawurtanni kisaara iillishshanni keeshshitinoti qaangannite.
Mitticho xiinxallo leellishshanno garinni Awuropu kiiro 2018 garinni Itophiyaho babbaxxitino Baankubbanni 1.8 biiliyoone birri babbaxxitino ayimmate badooshshe shiqishshino hallanyootinni awaawuramino. Kuni ikkara dandiinohu mittichu manchi mittu ale ikkino ayimmate badooshshi kaarde amade millisatenni babbaxxitino shallagote kiiro (account numbers) fushshi’ratenni babbaxxitino owaantubba afi’ratenni hattono kaphu ayimma badooshshe leellishshannore amade shiqatenniiti. Fayda ayimmate badooshshe guuta ikkino garinni loosu aana hosiisa dandiiniro mittu mittunku manchi taje yannittete tekinolojenni irkisante duuchante uurrinshubbara mittu danita ikkite maareekkantanno daafira babbaxxitino taje woy ayimma haa’ne shiqate kaayyo diheedhanno.
Bakkalcho:- Qansootu Fayda ayimmate badooshshe lainohunni uytanni noo dawaronna hedubba hiittoote?
Kalaa Abeenezer:- Xaa geeshsha dagoomuwiinni dagganni noo dawaro eewaancho ikkitinota la’noommo. Konni ragaanni haammatu manni kayisannohu Fayida ayimmate badooshshi baalanka beeqqisiisannoha ikkasi hagiirsiissinonsataati. Baxxinohunni, quchummate dagoomi gobbaanni baadiyyete teessaanonna daramaasine lede hala’ladunni adhamooshshe afidhino yaa dandiinanni. Kuni ikkara dandiinohu konni albaanni haammatu manni qooxeessu teessaanchimma kaarde amada hoogansa kaiminni hasidhanno owaante afidhukkinni gattanno ikkito noonkanni. Tenne yannara xibbuunni 40% ikkitanno Itophiyu qansooti halaalaancho ayimmate badooshshi kaarde dinonsa. Fayda loosu aana hosiisa hanafasi kuri dagoomu bissano horaameeyye assanno.
Ikkeennano, boode qooxeessubbara Fayda lainohunni huwanyootu hoogasi, tajubba gamba assate horoonsi’nanni yannitte uduunni haaro ikkasi hattono babbaxxitino amma’notenna budu laooshshi ledo xaadinohunni mommoda noota la’noonni. Konne qarra tirateno amma’note annuwa, gobbate geerri hattono babbaxxitino qooxeessubbara noo gashshaano ledo hasaawatenninna sumuu yaatenni dagoomaho huwanyoote kalaqate looso loonsanni hee’noonni. Wole widoonni, uurrinshubbano garunni qixxaawa hoogate mitiimma noonsata bandoonni.
Baxxinohunni, babbaxxitino hayyubba qineessate ragaanni Gobboomu ayimmate badooshshi pirogiraame amaddino harinsho garinni loossa gumulama hoogate foonqe noota huwantoommo. Kuni yaa, tajubba gamba assinanniti dijitaale hayyo baalante uurrinshubbara olloha ikkino garinni gumulama hoogguro Fayda ayimmate badooshshi garunni loosu aana hosanno gede assate ragaanni xaaddara dandiitanno foonqe heedhara dandiitanno. Konnira, teessaanchimmatenna wolootta owaantubba lainohunni ayimmate badooshshi kaarde uytanno uurrinshubba ledo qinaambe loonsanniha ikkanno.
Konni ledo amadisiisaminohunni, Fayda ayimmate badooshshe loosu aana hosiinsanni hee’noonnihu gobboomu deerrinni ikkasinni qoqqowubbate babbaxxitino qooxeessubbara afantanno hajo la’annonsa uurrinshubba ledo qinaambe loonsanni. Xaa yannara baalante qoqqowubbara gumullanni hee’noonni deerri babbaxxinoha ikkirono kayinni loosu gumulamanni no. Muli yanna giddo baalante qooxeessubba iilla dandiinanni garinni qajeeltino mannu wolqa bobbaansanni hattono maareekkinanni uduunne iillishate looso Itiyo telekoomete widoonni gumullanniha ikkanno. Mite mite qooxeessubbara keeru booraambe kalaqama iillote ragaanni guffa ikkitanni afantannoha ikkirono; ga’labbote qarrubba nookki qooxeessubbara hasi’nanni garinni gumullanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Fayda ayimmate badooshshi gumulama gobboomu deerrinni miinjunna jaddo gargarate ragaanni heerannosi qeecha hiittoonni xawisatto?
Kalaa Abeenezer:- Miinju ragaanni heerannosi qeechi luphiimaho. Mootimmano qansootu baalunku Fayda ayimmate badooshshe afidhanno gede assatenni giwire baantanni yannara mittu ale ikkitino kaarde amande awaawura gattanno gede assanno. Ledoteno, luphiima kiiro noonsa qansooti Baankete daftara fa’natenni, Itiyo-telekoomi siime hidhatenni hattono wolootta babbaxxitino owaante afi’ratenni miinju amanyoote karsantanno gede assanno.
Haammata dagoomu bissa techo geeshsha ayimmate badooshshe amada hoogansanni woxu soorro assidhannohu ikko woxensa wodhitannohu garimale ikkitino doogonni mininsa giddooti. Wolootta gobbuwa gade kaima assatenni konni albaanni assinoonni xiinxallo leellishshanno garinni gobboomu deerrinni konne ayimmate badooshshi loossa gumula miinju millimmonni jawa soorro dagganno gede waalcho fanannoho.
Ledoteno, gobboomu deerrinni Fayda ayimma xawisannoha ikkasinni xaa geeshsha noohunni woyyaawino garinni qansootu basetenni base millisse loosi’ra dandiitanno gede assanno. Konni albaanni gobbate giddo uynanni keeshshinoonniri ayimmate badooshshi kaardubba garenna ilammoonni qae aana illachishshinota ikkasenni qansootu gobbate giddo hasidhu gede millisse hee’ratenna loosi’rate jawa qarra ikke keeshshino.
Albillicho kayinni, Fayda ayimmate badooshshe amadinohu hiikku qansichino gobbate giddo hiikko qooxeessirano millise loosi’rate ragaanni iillitannosi qarrubba diheedhanno.
Fayda ayimmate badooshshi loosu aana hosasi jaddo loosate millissanno hallanyooti ayimmansa maaxxannokki gede assanno. Wole widoonni, babbaxxitino doogga horoonsi’ratenni jaddonna awaawurshu assoote gumultino hallanyooti konni albinte gede kaphu ayimmate badooshshe amadde maaxantanno kaayyo diheedhanno.
Fayda dijitaale ayimmate badooshshe aa hananfi kawa babbaxxitino basera olluubbatenni ayimmansa leellishshanno kaarde fushshidhanno jaddo loossinori haammatu hallanyoota seeru hundaanni hosiisa dandiinoonni. Kuni loosi guuta ikkino garinni gumulamiro baxxinohunni hunote assootubba gattanni hadhanno.
Bakkalcho:- Ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Abeenezer:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Birra 28, 2017 M.D
