Quchummate ikko baadiyyete qooxeessubbara xalala anganni way uurrinshubba halashshatenni dagooma xalala anganni way horaameeyye assanna woyyaabbino heeshsho heedhanno gede assate mootimma illacha tugge loossanni afantanno. Wole widoonni, noota way jiro badatenni loosidhe galtinori xeena calla agarte laashshidhanno harinsho gatteenna gorsunni horoonsidhanni laashshidhannonna laalchimmansa lossidhanno gede assate loosi jawa illacha tungoonniho.
Ninkeno, tenne lamala wosinchu gafinni Sidaamu Qoqqowi Way Shiilotenna Wolqate Biiro Sooreessi Injiiner Kebbede Ganoole ledo keeshsho assatenni Biiro handaarunni illachishshe dagooma horaameeyye assate sa’u shoole dirrara gumultino loossanna albillicho mixo lainohunni Sooreessu xawishsha aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho way dhuki (jiro) hiittoonni xawisa dandiinanniho?
Kebbede (Injiiner):- Qoqqowinkera noohu way dhuki 5.2 biliyoone meetirkuube ikkanno. Qoqqowinke sase jajjabba gobboomu laayyo hundaanni afamannoha ikkasinni Hawaasi Yuniversite ledo assinoonni xiinxallonni leellishshanno garinni xaphoomunni baattote giddinna baattote aaniidi way dhuki 5.2 biliyoone meetirkuube ikkannota buunxoonni.
Shiilote jiro lainohunni qoqqowoho babbaxxitino shiilo afantanno. Kuri mereerinni culka, ayirradda kinna (Gem stone), hattono Industirete waacora ikkitanno shiilote dani batinyunni afantanno. Xaphoomunni 15 ale ikkitanno babbaxxitino dani shiilo afantanno qoqqowooti.
Wolqate (energy) handaarinnino wolootta gobbanke qooxeessubbante gede hala’lado doorshu wolqa noo qoqqowooti. Baxxinohunni, albillichono manaadda way kofonni caabbichu wolqa burqisate (mini hydropower) dandiisiissanno Lagga hala’ladunni afantanno.
Gorsu safote latishsha lainohunni qoqqowinke roorenkanni Waabi Shebelenna Gennaale Daawwa laayyo giddo afamannoha ikkasinni; Gennaale Daawwa gorsu dhuki xiinxallo assinoommonkanni. Tenne laayyonni calla 141 kume hekitaare baatto yannitte gorsinni babbaxxitino way injoo horoonsi’ratenni lata dandiitanno baatto noo qoqqowooti. Gennaale Daawwa laayyo hundaanni afantannoti baattotenna way jiro mitteenni gorsu dhuki mageeshshihoro afate haaro tantannoonnihu Sidaamu Xiinxallotenna Diizaynete Interpirayzera uynoommo. Gennaale Daawwa laayyo gorsu dhuki xiinxallo loosi aantanno sase dirra giddo gumulamannoha ikkanno. Shiimunnino ikkiro Waabi Shebele laayyo qoqqowinketa boode woradda kissannoha ikkasinni hakkuri woradda qooxeessira gorsu dhuki mageeshshaatiro albillicho xiinxallo assineemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Qoqqowoho tenne yannara gorsu safote latishshi halashsho loossa hiikko deerrira afantanno?
Kebbede (Injiiner):- Sidaamu qoqqowunni tantanami kawa hala’ladda xalalu anganni wayinna gorsu pirojekitubba ijaarantino. Lawishshaho, xalalu anganni way handaarinni calla la’nummoro sa’u shoole dirra giddo 875 ikkitannore babbaxxino deerri noonsare (mereerima, shiimmaaddanna manaadda) xalalu anganni way pirojekitubba ijaarreenna 650 kume 800 ale dagoomu bissa horaameeyye assa dandiinoonni. Konninni, qoqqowoho ikkate albaanni xalalu anganni way horaameeyye ikkino manni batinyi 201 kume ikkanna; xaa yannara kayinni 2.9 miliyoone iillinshoonni. Kuni yaa, sa’u shoole dirrara albaanni xalala anganni way iillo 38.2% noowinni xaa yannara 60% iillisha dandiinoonni.
Xaphooma way uurrinshuwa gashshooti loosinke baalanti hajo la’annonsa bissanna tantano hattono deerru deerrunkunni olluubbate geeshsha dagoomu tantano kalanqe beeqqaano ikkitino garinni way gashshootu amanyoote halashsha dandiinoommo. Konni albaanni, yaano qoqqowo ikkankera albaanni way uurrinshubba agarranni horo uytukkinni akkalte ba”ate bikka 15.8% noowinni xaa yannara 8.6% widira woffi assa dandiinoonni yaate.
Gorsu safote latishshi iillo la’nummoro qoqqowo ikkate albaanni xaphoomunni gorsunni lattanno baatto 500 hekitaare roortannokki baattootinkanni. Qoqqowo ikkinummo kawa kayinni sa’u shoole dirra giddo Lagga darre kofatenninna baattote giddo waa umme horonsi’ratenni hala’ladda gorsu uurrinshuwa ijaaratenni 4500 hekitaare baatto yannitte gorsinni lattanno gede assa dandiinoonni. Konninni, 9 kume ikkitanno daga yannitte gorsu injoonni latissanni horaameeyye ikka dandiitino. Kuni yaa, luphiima ikkino garinni daganke miinju horaameeyye assitanno. Hattono gibrinnu laalchinna laalchimma lophitanno gede assinonni. Qoleno sagalete wowe qarrubbano tira dandiinoonni yaate. Kuni yaa daganniti latate hasatto luphiimu garinni lexxitanno gede assino. Miinju lophorano jawa qeecha afi’rinota la’noonni. Konninni, gorsu doorshu nookki yannitte gibrinnu loosi hayyo ikkino.
Bakkalcho:- Qoqqowoho shiilote jiro lainohunni roorenkanni hiikkuri shiilote dani batinyunni afantanno?
Kebbede (Injiiner):- Qoqqowinkera babbaxxitino shiilote dani afantanno. Qoqqowinkera culku, ayirradda kinna (Gem stone), migiru shiilo afantanno. Hattono tonne ale ikkitanno Industirete waaco ikkitanno shiilo afantanno qoqqowooti. Konninni, shiilote jiro garunni umme fushshinanni horonsi’ra hoongiro hegeraame horo heedhannokki daafira qorophotenni umme fushshinanni horoonsi’rate loonsanni hee’noonni. Konninni, xaa geeshsha qoqqowoho 15 kume 246 ikkitanno wedellira shiilote handaarinni loosu kaayyo kalaqa dandiinoonni. Konninni, 43.1 kiilogiraame culka Biheeraawe Baankera shiqisha dandiinoonni yaate. Kuni yaa, qoqqowinke wedelli qooxeessu miinji lophora noonsa qeechi lexxanni daynota leellishannoho. Industirrate waacora ikkitanno shiilono batinyunni qoqqowunni mereerima dikkora shiqisha hananfoonni.
Sidaamu qoqqowira lamu dani culki afamanno. Baxxinohunni, shoole woraddara culku jiro hala’ladunni afantanno. Culka umme fushshate yannitte maashine hasiissanno. Dureeyyeno handaarunni bobbakkanno gede agarranni. Konni ragaanni albillicho jawa illacha tunge loonseemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Qoqqowoho doorshu wolqa horonsi’raanchimma deerri xaa yannara mageeshsha iillino yine hendanni?
Kebbede (Injiiner):- Qoqqowinkeha wolqate iillo la’nummoro, shoole dirrara albaanni noohu doorshu wolqa horaameessimma woffi yitinotenkanni. Xaa yannara (shoole dirra giddo calla) kayinni 263 kume 955 ikkitanno dagoomu bissa yannitte doorshu wolqa tekinoloje horaameeyye ikka dandiitino. Kuni yaa, baadiyyete teessaanonna manaadda daddalu loosi noonsari dagoomu bissa co’ittenna hegeraame doorshu wolqa (energy) horaameeyye ikkitino yaate. Giirate haqqe horoonsidhannori dagoomu bissa Soolaare, Bayogaaze, yannite midijja horoonsidhanno gede hala’ladunni loonsoommo daafira kageeshshi daga horaameeyye assa dandiinoonni.
Xaphoomunni, albillichono hala’ladda xalalu anganni way pirojekitubba Hawaasa lede qoqqowoho baalante quchummara ijaarranni hee’noommo. Konnira, quchumma lophitanni hadhanni nooha ikkansanni quchummanniha xalalu anganni way iillo calla ikkikkinni co’ichimmano agarsiisate dandiisiissanno safote latishshi loossa ijaarsha gumulleemmo.
Quchummate xalalu anganni way iillono hakko bikkinni halashshinanni afammeemmo. Hawaasa, Lakkote, Alatta Wondo, Daarra Qawaado, Cuukko quchummara xaa yannara babbaxxitino irkote uurrinshubbanna qoqqowu mootimma woxu fulo assatenni hala’ladda pirojekitubba ijaarantanni afantanno. Kuni yaa, dagoominke heeshshote woyyaambenna isilanchimma woyyaabbanno gede jawa qeecha afidhino. Wolqate handaarinnino Soolaare maatete calla ikkikkinni uurrinshubbateno iillinshanni hee’noommo. Lawishshaho, xalalu anganni way urrinshubbara Soolaare qasatenni Nadaajete waagi oolto korkaatinni kalaqantanno qarrubba tiratenni sufino garinni daga way owaante afidhanno gede assate loonsanni hee’noommo.
Konne calla ikkikkinni, gorsu uurrinshubbarano loosidhe galtinori gummaamma ikkitanno gede suffinoti doorshu wolqa shiqqo heedhanno gede illacha tunge loonsanni hee’noommo. Fayyimmate uurrinshubbara, way uurrinshubbara Soolaarete wolqa halashshatenni hala’lado mixo amande loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Sidaamu qoqqowo ikki kawa noo jiro garunni massagatenna latisatenni horoonsi’rate ragaanni daggino soorro hiittoonni xawisatto?
Kebbede (Injiiner):- Gobboomu deerrinni soorro daggeenna Sidaamuno qoqqowo ikki kawa luphiima soorro daggino. Xalalu anganni way iillono hala’litino. Doorshu wolqa ragaannino lemuu kuminni meddi yitinokkiti horaameeyyete kiiro xaa yannara 263 kume ale iillitino. Konni albaanni qoqqowoho hiikko dani shiilo nooro bande dianfoonninkanni. Qoqqowu tantano kawa kayinni handaarunni noo jiro meessinni gashshinanni loosu kaayyo kalaqora, Industirete waacora ikkitanno garinni hattono gobboomu miinji lophora qeecha fula dandiinanni garinni xiinxallo assine horoonsi’ra dandaankera kaayyo uytinonketi gobbate daggino soorrooti.
Gorsunni lattanno baattono shoole dirrara albaanni 500 hekitaare calla noowinni xaa yannara 4500 hekitare iillisha dandiinoommo. Mittu dirira way uurrinshuwa xiinxallo harinsoommo. Konni albaanni way uurrinshubba garunni owaante uytukkinni akkaltanni ba”ate bikka ajisha dandiinoonni. Yanna weelo akkalte horo uytannokkire way uurrinshubba gatamarre batinye daga xalala anganni waa afidhanno gede assa shotu garinni la’nannita dikkitino. Konninni, soorrotenni afi’noonni kaayyonna horo qoqqowinke gede haammatate yee xawisa hasi’reemmo.
Bakkalcho:- Shiilote jiro seerimale doogonni horoonsi’nannikki gede garunni gashshatenna qorqorate loossa hattono seerimale assootubba iilline adhinoonni qaafo nooro xawisinke.
Kebbede (Injiiner):- Shiilote jiro noo qooxeessubbara seerimale assootubba hala’ladunni kalaqantanno. Baxxinohunni, culku jiro afantanno qooxeessubbara kalaqantannota seerimale assootubba gargartanno gutu wolqa tantanneenna qorqorshunna gargarate loossa gumultanni afantanno.
Bakkalcho:- Seerimale doogonni shiilo fushshitanno hallanyooti no yitanno hedubba ka’annona tini mageeshsha halaaleho yaatto?
Kebbede (Injiiner):- Seerimale doogonni shiilo fushshitanno hallanyooti ikko maamarra qoqqowinkera dino. Lawishshaho, Hookko Fulanto Ilaali aana Industirete waaco ikkitanno shiilo wedella maamarunni tantanneenna fushshitanni afantanno. Wedellu seeru garinni tantanantanno; uminsa maashine dinonsa. Kayinni, dureeyyete ledo qinaabbeeti shiilo fushshitannohu.
Bakkalcho:- Wedellu baattote giddo waa gorsunni horoonsi’ratenni laashshidhanni horaameeyye ikkitanno gede loosu kaayo kalanqoonninsari no?
Kebbede (Injiiner):- Wedellu way injoo horoonsidhe loosidhanno gede 80 ale ikkitannota waa xuruurtanno paampe Loosu Dandootenna Interpirayzootu Biiro widoonni uyneenna loosidhanni horaameeyye ikkitanni afantanno. Wedellu gorsa ijaarranni yannara ikko gorsu pirojekite ijaarroonni qooxeessubbara noonsa baatto aana waa horoonsidhe laashshidhanno.
Qoqqowo ikkinummo kawa gorsu pirojekitubba halashshate mixi’ne ka’nummo yannara noonke jiro balanxe badate looso loonsoommo. Konninni, noonke jiro umihunni baattote; layinkihu waaho. Baattote aani waa lainohunni, Lagga hattono xeenu yannara afi’nanni waati. Sidaamu qoqqowi diru giddo mereerimunni 900 milimeetire xeenu waa afi’ranno. Ninkeno baattote aani ikko baattote giddo waa gorsunni horoonsi’ratenni latishshu widira soorra noonke yineeti loosu giddora e’noommohu. Noonke Lagga mereerinni 22 ikkitannori hattono baattote giddo waa konfe gorsunni horoonsi’neeti 4500 hekitaare baatto latisate dandiinoommohu.
Konninni, 2 kume hekitaare baattote aani wayinni Lagga darre konfe horoonsi’ratenni latinsanni. 1 kume 500 hekitaare baatto kayinni baattote giddo waa umme fushshatenni gorsu pirojekitubba ijaarre horoonsi’ratenni latinsanni. Lawishshaho, Hawaasi gaangaawira, Lokka Abbaayyaho, Daallenna Cuukkote woraddara kiirotenni 10 ikkitanno way bale umme hala’lado baatto gorsunni latinsanni gede assinoonni. Konninni, baattote giddo waa umme horoonsi’ratenni calla 1 kume 500 hekitaare baatto yannitte gorsinni latinseemmo.
Kuri pirojekitubba jawa woxu dhuka xa’mitannoha ikkirono dandaami garinni loonse gumulate hashsha barra hixamanyine loonsanni hee’noommo. Baattote giddo waa ummeenna gorsunni horoonsidhanno daga batinyino 7 kume ale ikkino. Xeenu waa horoonsi’ratenni shiimmaadda gorsu pirojekitubba ijaarre horoonsi’rate xiinxallotenna diizaynete loossa gumullanni hee’noonni. 100 kume meetirkuube xeenu waa amada dandiitanno gorsu pirojekitubba sette woraddara ijaarate xiinxallotenna diizaynete loossa loonsanni hee’noonni.
Qoqqowinkera ruukkado baatto aana gorsu waa horoonsi’ratenni laashshinanni miinju dhuka lossi’rate illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Aantete loosate amandoonni mixo maati?
Kebbede (Injiiner):- Qoqqowoho aantanno yannara shiimmaadda gorsuwanna manaadda kofo (4500 hattono 10 kume hekitaare baatto latisa dandiitannore) gorsu piroojekitubba ledotenni ijaarate mixo amandoonni. Konni kaiminni, 15 kume hekitaare baatto latisate dandiisiissanno gorsu pirojekitubba xiinxallonna diizaynete looso gunde hasiissanno baajeette gaamme loosu giddora e’nanniha ikkanno.
Wole kayinni, sase woraddara 8 kume hekitaare baatto latisa dandiitanno kofatto pirojekite Koollu Lagi aana ijaarate xiinxallotenna diizaynete loosi goofino. Woleno Lokka Abbaayyu woradira 9 kume hekitaare baatto latisa dandiitannore 2 mereerima kofo ijaarate xiinxallotenna diizaynete looso loonsanni hee’noommo. Hattono 500-1000 hekitaare baatto latisa dandiitannore kiirotenni 4 pirojekitubba xiinxallotenna diizaynete loosi goofinoha ikkanna; baajeette afi’niro looso hananfanniha ikkanno. Konni garinni kummatenni hendanni hekitaare baatto way injoo horoonsi’nanni latisate mixo amande loonsanniiti hee’noommohu.
Xalalu anganni way pirojekitubbano quchummate halashshate illachinshe loonsanni hee’noommo. Qoqqowoho afantanno quchumma konni albaanni xalala anganni waa ikkadu garinni afidhukinni keeshshitino. Konni kaiminni, quchummate hasiisanno deerrinni xalala anganni waa halashshate loonsanni.
Wolu kayinni, diilallote gadi soorro korkaatinni way anje noo gammoojjaame qooxeessubbara diilallote akati ledo sumuu yitanno yannitte way pirojekitubba halashshate mixi’ne loonseemmo.
Xaa geeshsha qoqqowoho haammata way pirojekitubba ijaarantino. Kuri pirojekitubba hasiissanno owaante uytukkinni akkalte ba”ate bikka ajishate illachinshe loonseemmo. Way uurrinshuwa gashshoote lainohunni baalante olluubbara way horoonsi’raano maamarra tantanatenni gashshootu hayyo woyyeessate loonsanni. Daga way daafamme korkaatinni kalaqamanno dhibbinni gawajjantannokki gede co’ichimmanna isilanchimma noosi waa horoonsi’ra noonsa. Daga woyyaabbinonna co’itte heeshsho hee’rate xalala anganni waa afi’ra dandaa noonsa.
Albillichono way uurrinshubba gatamartanno Interpirayzoota tantanneenna olluubbate afantanno way maamarra ledo qinaabbe base basente uurrinshuwa harunsitanni gatamartannoha ikkanno. Konne looso irkissanno gede woraddate way uurrinshuwa gatamarate dandiinanni uduunne hirranni suuqqa fanneenna way maamarra hakkiinni hidhitanni gatamarshaho horoonsidhanno gede assinanni. Way uurrinshuwa dagoomaho hegeraame horo uytanno gede assate addi illacha tunge loonsanni.
Wayinna gorsu uurrinshuwa Soolaaretenni loosa noonsa. Korkaatuno, way uurrinshuwa sufino garinni horo uytannonna way injoo horoonsi’ne baatto qasiisotenni latisatenna laalchimma lossi’ratenni dagooma horaameeyye assa dandiinannihu doorshu wolqa murmurama nookkiha horoonsi’ra dandiinirooti. Woleno, qara caabbichu wolqa iillitannokkiwa afantannori baadiyyete quchumma Soolaarete tekinoloje owaante afidhanno gede assinanni.
Bakkalcho:- Ledonke keeshsho assite oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Kebbede (Injiiner):- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 5, 2017 M.D
