Sagalete wowe buuxisiisate gibrinnu laalchonna laalchimma garunni lossa agarranni. Laalchimma lossate kayinni bushshu shaqqille agarsiisa, yannitte hayyo, kalaqamu harishsha horoonsi’ranna qooxeessu agarooshsheno buuxisiisa hasiissanno. gibrinnu sagaletenni meessaneete dandaate calla ikkikkinni qara miinju dhukano ikkinohura handaaraho jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni. Ikkeennano, hasi’noonni gumi maareekkama geeshsha murci’ne qinaambe loosa gadacho ikkitannota ammannanni.
Konni ragaanni, Wodiidi Sidaami zoonera gubrinnu handaari laalchimma lossate harinsho lainohunni Zoonete layinki gashshaanchinna Baadiyyete latishshi biddishshi sooreessa ikkinohu kalaa Abebaayyehu Beyyene ledo keeshsho assinoommo. Wosinchinke kaysino hedo aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Zoonete xaa yannara harinsanni hee’nooni gibrinnu latishshi loossanni laalchonna laalchimma lossate millimmo hiittoonni xawisatto?
Kalaa Abebaayyehu:- Zoonenke alichaame, mereerimanna gammoojjaame diilallote akati noowa ikkasinni Irshu loosira lowontanni injiitinote. Zoonete tantanonke sette baadiyyete woraddanna lame quchumu gashshootta amaddinote. Kuri settunku baadiyyete woraddara Irshu loossa hala’ladunni loonsanni hee’noommo.
Tenne yannarano goyirete Irshi loossara illacha tunge loonsanni hee’noommo. Baxxinohunni, Bunu laalchonna laalchimma lossate hala’ladunni loonsanni hee’noommo. Zoonenkera haammata mannu kiiro heedhannoha ikkasi kaiminni maatete jireenya lossate loonseemmo. Baattote ruukkimma noonsa loosidhe galtinore badatenni maatete jireenyi paakeejenni beeqqaano ikkitanno gede Lukkuwunna Diidu ceattonni, saadate sircho woyyeessatenninna ceattonni, Me”enna Gereewo xiikkatenni, Haarrete da’muulchi latishshi handaarranni loosidhanno gede assinanni hee’noonni.
Bunu latishshi loossa lamu garinniiti loonseemmohu. Umikkihu, Bunu laalchimma lossate. Layinkihu, Bunu dikko woyyeessate. Konni dirinnino Bunu laalchimma lossitanno kompooste loosidhe galtinori garunni horoonsidhanno gede assinanni. Bunu laalchimma lossate dandiisiissannori 14 paakeejubba no. Kuri paakeejubba guuta ikkino garinni horoonsi’nanni laashshi’niro laalchimma buuxisiisa dandiinanni. Geedhinonna laalcho aannokki Buna buqqisatenninna mukkatenni haaro Bunu chigginye kaanse kalaqamu harishsha (kompooste) garunni horoonsi’ratenni laalchimma lophitanno gede illachinshe loonsanni hee’noonni.
Bunu dikko woyyeessate loossa lainohunni konni laalchu dirinni zoonenkera 52 kume 904 toone shoe Buna gamba assine dikkote shiqishate mixi’ne loonsanni hee’noonni. Shoe Buna gamba assite luxubbanno Industirra looso hanaffunkunni boode yannaati. Xaa geeshsha 11 kume 874 ale shoe Buna gamba assa dandiinoonni.
Shoe Buna sasu garinniiti gamba assinannihu. Hallanya Industirra noonsa mannooti no. Kuri hallanya Industirra 27 kume 164 toone shoe Buna gamba assate mixo amadde loossanni afantanno. Woluno, gutunni (Akisoonetenni) tantanantino Industirra 12 kume 344 toone ale shoe Buna gamba assitanno. Sayikkihu, mittimmate loosi maamarranni 12 kume 702 toone shoe Buna gamba assate mixidhe loossanni afantanno.
Shoe Buna gamba assate harinshonni zoonenkera 138 hallanyu, akisoonetenna mittimmate loosi maamarra Industirra afantanno. Kuri Industirra mereerinni tayxe laalchu dirinni shoe Buna hidhite gamba assate qixxaabbinori kiirotenni 108 ikkitanno. Xaa yannara looso hanaffinori kayinni 82 Industirra ikkitanna; hallanyunniri 43, mittimmate loosi maamarranni 19 hattono akisoonetenni 20 Industirra xaa yannara shoe Buna hidhitanni afantannoreeti.
Buna isilanchimmatenninna batinyunni gamba assateno dandaami garinni loonsanniha ikkanna; gamba assinoonni Buna luxumbe qixxeessinoonnihu mereerinni xibbuunni 80% ikkanno Buni mereerima dikkora deerra-I (Q1) fulanno gede assinanni. Gatinohu 20% Buni kayinni deerra-I fula hoogiro nafa deerra-II fulannonna deerra-III (Q3) fulannokki gede assate loonsanni hee’noonni. Bunu isilanchimma agarsiisatenna seerimale daddalo gargartanno gutu-wolqa tantanneenna qoqqowu mereershinni olluubbate geeshsha loossansa gumultanni afantanno.
Gutu wolqa Bunu laalcho mittu woradinni wolu woradira sayinsannikki gedenna laashshinoonni woradira afantanno Industirrara calla hirranni gede assitanno. Hakkiinni sae seerimale doogonni daddalu fajjo nookkiha miizaana qasse hidhitannore hattono qastiretenni safartanni hidhitannore gargarate looso loonsanni hee’noonni. Hattono Bunu isilanchimma ajishshara dandiitanno assootubba gargarate looso loonsanni. Konni kaiminni, seerimale Bunu daddalinni bobbakke anaftinoriwiinni xaa geeshsha 29 kume 487 kiilogiraame ale shoe Buna amandoonni. Konne amandoonni Buna woxu widira soorratenni 1 miliyoone 96 kume 813 birra worroonni ragi garinni horote aana hosiinsoonni.
Bunu gobboomu deerrinnino gobbaydi woxu soorro abbanno miinju handaara ikkasinni isilanchimma agarino garinni gamba assinanni gede jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni. Albillichono daganke buximatenni fultanno gedenna miinju dhukansa lossidhe heeshshonsa woyyeessidhanno garinni loonsanni.
Bakkalcho:- Konni albaanni rosamino laooshshinni Buna daafurte laashshidhinori heedheennanni daddalaano duree’mitanno yinanni; qoleno, Bunu isilanchimma woyyeessatenni loosidhe galtinori miinju dhuka woyyeessate loonsanni yinannina tenne hedo hiittoonni la”atto?
Kalaa Abebaayyehu:- Laashshidhino bissa horaameeyye ikka hoogguronna insawiinni hidhitannori calla horaameeyye ikkitanno harinsho heedhuro jiro taalu garinni horoonsi’ra hoogate qarra ikkanno. Laalchu ha’nura ikkitinori loosidhe galtino daga heeshsho woyyaabbukkinni laalchonsa calla agarte hidhitannori heeshsho calla woyyaabbannoha ikkiro tini harinsho gara dikkitanno.
Konni kaiminni, albaanni rosantanni daggino harinsho gatisateno loosidhe galtinori Buna qasiisotenni laashshidhanno gede assinanni hee’noonni. Qasiisotenni hanqafantinori loosidhe galtino daga geedhinonna laalcho aannokki Buna mukkatenninna buqqisatenni woyyaawino laalcho aanno Bunu chigginye kaassanni laashshidhanno gede assinanni hee’noonni.
Shoe Buna gamba assinanni yannarano loosidhe galtinori Bunu laalchonsa uminsanni garunni gamba assitanni mittimmate maammarra Industirrara shiqishshanno gede assinanni. Bunu waaga herreengannihu yannate kalqoomu Bunu dikko waagi kaiminni ikkasinni uminsa hanqafantino maamarrara shiqishshe hirtanno gede assinanni. Tini mittimmate maamari yuneene mittu mittunku loosi’re galinohu laalchu yannara Bunasi mittimmate loosi maamarra Industirrara shiqishino bikkinni Bunu mereerima dikkora shiqe hirami gedensaanni hawadi yannara layinki doyicho tirfete baatooshshe afi’rannoha ikkanno.
Xaa yannara shoe Buna 1 kiilogiraame 45-50 birri geeshsha hirranni hee’noonni. Konni kaiminni, loosidhe galtinori Bunu laalchonsa konni waaginni hallanyunniwa woy akisoonete Industirarra hirtuha ikkiro xa hirtino waaga calla afidhanno. Ikkollana, loosidhe galtinori mittimmate loosi maamarranni tantanate uminsa yuneene uurrisidhe maamarisara shiqishshannoha ikkiro laalchu yannara hirtannohura ledote woleno tirfete baatooshshe afidhanno. Konne calla dikkino; pirimeemete yineenna loosidhe galtinori qooxeessira doogga, caabbicho, rosu minna, xalala anganni way uurrinshubba hattono buussa loonsanninsa.
Ikkeennano, dallaalootu angansa wortanni loosidhe galtinori Bunu laalchonsa hallanyootaho calla shiqshshanno gede assate wo’naaltannori no. Woluno, jawu qarri gede la’nannihu seerimale daddalaano loosidhe galtinori daafurinsa bikkinni horaameeyye ikkitannokki gede assitannori noo daafira insano gargarateeti loonsanni hee’noonnihu. Konninni, loosidhe galtinori laalchonsa hasidhinowanna doodhitinowa shiqishshe hirtanni eo afidhanno garinniiti loonsanni hee’noonnihu.
Loosidhe galtinori laalchonna laalchimmansa lossidhanno gede; laalchonsano woyyaabbino dikkora shiqishshe eo afidhanno gede assate; seerimale Bunu daddalono dandaami garinni gargaratenni hattono kalqoomu dikkote waagi fajjanno garinni hirreenna tirfe afidhanno gede hala’ladunni loonsanni hee’noonni.
Buna hidhitanno Industirrano kompooste qixxeessitanni qooxeessaho Buna latissannorira siqishshano gede assinanni hee’noonni. Kunino, loosidhe galtinori Buna batinyunninna isilanchimmatenni laashshi’rate dhukinsa lexxanno gede hedote giddo woratenni hananfoonni loosooti.
Bunu laalchonna laalchimma lossate kalaqamu harishsha horoonsi’ra hasiissanno. Bunu laalchimma lossate hasiissannota wo’ma paakeeje garunni horoonsi’rate ragaanni noo laooshshi xaano taalinokkita leellishanno. Handaarunni agarranni gumi daanno gede assate jawa waaga baatisiissanno loossa loonsanni hee’noonni.
Hiitti daddalaanono loosidhe galtinori laashsha dandiiturooti hidhite daddalatenni luphiima tirfe afi’ra dandiitannohu. Konnira, qooxeessaho Bunu daddali loosinni bobbakkinori laalchu batinyunninna isilanchimmatenni shiqannonsa gede loosidhe galtinorira balaxxe kalaqamu harishsha qixxeessitanni shiqishshanno gede assinanni. Mite mite dureeyyeno mittimmate loosi maamarrante gede loosidhe galtinorira layinki doyicho tirfete baatooshshe aa hanaffino. Loosidhe galtinori daafurinsa bikkinni eo afidheenna heeshshonsa woyyaabbanno gede assate illachinshe loonsanni.
Bakkalcho:- Weesete sircho woyyeessatenninna handaarunni laalchimma lossatenni sagalete wowe buuxisiisate millimillo hiittoonni xawisatto?
Kalaa Abebaayyehu:- Weese zoonenke giddo qara sagalete buichooti. Konni albaanni weesetenni afi’nanni waaconni qixxeessinanni sagalla mini giddo horoonsi’rate gobbaanni dikkote lowontanni diegennantinonkanni. Sa’u muli dirra kawa kayinni weesete waaconni qixxeessinanni sagalla quchummateno egennantanni daggino.
Weese Sidaamu dagara qara sagalete buichooti. Weese sagalimmatennino sa’e budunna miinju handaarrannino Sidaamu daga xawissannote. Ikkeennano, daga bire hundinni hanaffe laashshitanno handaara ikkirono xaa yannara kayinni laalchimma lossidhanno garinniiti loosi’ra noonsahu. Woloottu woyyaawino agadunna fiqaaqu gidi sirchi noonte gede weeseno woyyaawino sirchi noose daafira sagalimmateno ikko fayyimmate ikkitanno garinni xiinxallo assinanni woyyaawino weesete sircho looosidhe galtinorira shiqishate wo’naallanni hee’noonni.
Ikkollana, baalante loosidhe galtinorira taalo ikkino garinni shiqinshanni hee’noonni yaa didandiinanni. Xaa yannara roorenkanni xiinxallo assinanni batisate wo’naalsha assinanniiti hee’nonnihu. Zoonete giddo noori sette woradda mereerinni shoolu alichaame diilallote gadi noonsareeti gattinori shoolu kayinni mereerimanna gammoojjaame diilallote gadi noonsareeti. Weese alichaame diilallote gadi noowa roorenkanni laashshinanniha ikkirono mereerimanna gammoojjaame qooxeessubbarano laashshinanni. Arakka gibrinnu xiinxallo mereershinni abbine batisate wo’naallanni hee’noonni sirchi heerirono qooxeessahono konni albaanni horoonsi’nanni keeshshinoonniri woyyaawino weesete sirchi noota la’noonni.
Konni albaannino qooxeessaho laashshinanniri, dhibba gargadha dandiitannori hattono woyyaawa laalcho uytanno weese no. Kaansihunni shoolenna onte dirranni itate iillitanno weese no. Xaa yannara kayinni woyyeessinoonni sirchi sase dirra giddo itate iillitanno weese no. Weese honge waasano ikko bu’la isilanchimmatenninna batinyunni afi’ra dandiinanni weeseeti xaa yannara hala’ladunni laashshinanni hee’noonnihu. Weese moolleno gargadhite sa’’a dandiitanno.
Weese manchi beettira sagalimmate calla ikkikkinni saadate sagalimmara ikko xaginaateho horoonsi’ra dandiinanni. Sai dirira calla zoonete 13 kume hekitaare baatto aana haaro funta kaansoonni. Konni laalchu dirinnino funta hala’ladunni kaasateno xaa yannara sima dumbe hee’noonni. Konne looso halashshate Hawaasi Yuniversitenna wolootta gibrinnu xiinxallo uurrinshuwa ledo xaadooshshe kalanqe loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Qoqqowu Baarzaafete haqqe hala’ladunni afantannowaati; ikkinohura, zoonete Baarzaafete haqqe ajishatenni wolootta gide laashsha afidhino horo dagoomaho hiittoonni xawisatto?
Kalaa Abebaayyehu:- Konni albaanni Baarzaafete haqqe lainohunni lowo huwanyo nookki yannara hala’ladunni kaasantino. Xaa yannara kayinni Baarzaafete haqqe buqqinse ajishatenni baatto wolootta gide laashshate horoonsi’nanni garinni qoqqowu deerrinni lallawa fushshine kaajjinshoonni. Konni garinni sai 2016M.D hanafe Baarzaafete haqqe buqqinse ajishate looso hala’ladunni loonsanni hee’noonni.
Baarzaafete haqqe mine mi’nate, giidhatenna wolootta horora hasiissannota ikkiturono sagalimmate kayinni dikkitanno. Roorenkanni sagalimmate horoonsi’nanni gidi laalannokki gede assitanno. Baarzaafe bushshu shaqqille mooshshatenni qooxeessaho moolle dagganno gede assitanno. Baarzaafe kaansiro tonne dirra ale keeshshiteeti horote hossannohu. Buna, weese, badala woy wolootta gidu sirchubba kaansiro kayinni harancho yanna giddo sagalimmate iillitanno. Baarzaafe Irshu loosira hossannokki baatto aana kaansiro doorranni.
Baarzaafete haqqe dagoomu harancho yanna giddo laashshi’re sagaletenni umo dandaatenna buximatenni fulate assanno wo’naalshu yanna seedissannote. Dagoomu heeshsho shettote giddo ubbanno gede assitanno. Konni kaiminni, Baarzaafe hiikko garinnino ikkeenna gidu sirchi ledo heewisama dinose.
Sai dirirano zoonenkera 2 kume 900 hekitaare baatto aaninni Baarzaafete haqqe biqqinse hoolate mixi’ne 2 kume 800 hekitaare baatto aaninni buqqinsoonni. Konni dirinnino dagoomu ledo hasaambanni laalcho uytanno baatto aaninni buqqinsanni wolootta sagalimmate ikkannore laashshate looso hala’ladunni loonsanni.
Bakkalcho:- Zoonete giddo maatete jireenya buuxisiisate (Leemaatete turrufaate) loossa hiikko deerrira afantanno?
Kalaa Abebaayyehu;- Qoqqowinkera ikko zooneteno haammata kiiro amaddino daga ruukkado woy bocu boco ikkitanno hekitaare baatto noonsare ikkitinota xiinxallotenni bandoonni. Konni kaiminni, daganke heeshsho woyyeessate Lukkuwu, Saadate, Diidu, Qulxu’mete Haarrete latishshinna labbino hala’lado baycho xa’mitannokki paakeejubbanni laashshidhanno gede assinanni hee’noonni. Sai dirirano zoonete 1.5 miliyoone mittu barri caacurrenna 1.7 miliyoone 48 barri Lukkuwa tuqinsoonni. Konni dirinnino Lukkuwu paakeejenni 1 miliyoone 667 kume 770 mittu barri caacurre hattono 2 miliyoone 170 kume 887 ikkannore 48 barri Lukkuwa tuqisate mixo amande loosu giddora e’noonni.
Qoleno, 29 kume 699 saada sirchonsa woyyeessate hendoonni. Sai dirira loonsoonni loossannino Alatta Wondinni Hawaasira, Dillanna Addis Ababu quchummara botte kaameelinni ado hogombanni shiqisha hananfoonni. Sa’u muli yanna giddo Federaalete mootimma qoqqowu mootimmanni ledo qinaabbe ado hogombe dikko shiqinshanniha mitto botte kaameela Alatta wondo afamanno Elento yaamamanno maamarira uytino. Sa’u sase aganna giddo calla dikkote shiqinshoonni adote laalchinni 12 miliyoone ale birra eo afi’ra dandiinoonni. Lukkuwu ceattonni ikko sirchonsa woyyeessinoonni saada ceidhannori xaa yannara meyaa siitti (adduwu) qalamanno gede assatenninna woyyaawa laalcho afidhanni horaameeyye ikkitanni afantanno.
Konni albaanni Alatta wondi, Cuukko, Daarranna Daarra Otilchu woradda qasiisotenni Diidu ceatto loossa harissanno gede assinoonni. Tayxe dirinnino Bursi woradirano halashshate loonsanni. Qulxu’mete handaarinnino loosidhe galtinori gatensa bale unte waa kofatenni laashshitanni afantanno. Haarrete da’muulchinnino meentoho loosu kaayyo kalaqa dandiinoonni.
Gereewu ceatto handaarinnino Awarrunna Bongu sirchi noonsa Gereewo ceatenni maatete jireenyi loossanni jawa woyyaambe dagganni noota la’noommo. Buximatenni fulatenna miinju dhukanke lossi’rate noonke doorshi loosa callate. Loonseemmo woyte kayinni laalchonna laalchimma lossi’rate illachinshe ikka noosi.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Abebaayyehu:– Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Birra 21, 2017 M.D
