Dagate ayyaanna ayyaanaamenna budillaancho amadonsa agarante ilamatenni ilamanniwa taraabbannohu xaphooma ikkinoha dagate wo’munku ragi agarooshshe assiniro ikkinota ammannanni. Gobbanke Itophiyuno konni garinni dirra sa’e xaa yannara albi ayirrinyensanna gaacheenansa agadhite afantannori batinye dagate ayyaanna amaati. Tini ayyaanna ayyaanimmatenni sa’e gobboomu ayimma xawishsha ikkitino ayyaanaamenna budillaancho balchoomma ikkansa ilamate taraabbannore ikkitanno gede dhuka ikkitino.
Dirrate giddo noo ilamano ayyaanna amaddinoha ayyaanaammanna budillaancho hornyubba hiikko dani baonni agarate lowo waaga baattino. “Amma’nokkinna budekki hunanno diini dayinohura ka’’i” yitannori gaadu lallawubba konni halaali mitto xawishshaati.
Wo’manti dagano gaadu lallawubba amaddinore luphi yitino balchoomma hedote giddo woratenni badhera yitukkinni muxxe lubbonsa kakkaltino dhaggete fooliishshonna, konnirano baantoonni baatooshshe shota gede la’nanniha di ikkino. Ayimmatenna ayirrinyeho baantoonni kakkalo assine dhaggete fooliishshora kulloonnite.
Xaa yannara xawohono ikko mini giddo ayirrinseemmori gobboomu ayyaannara waaga uyinikkinni dirra sa’e techora iillitinore dikkitino. Yannate kiiro noo ilama waaga baatisiissino; kakkalamaanchimmate dhaggenke mitto bisooti.
Techono ikkiro tenne ayyaanna hornyansa agarre ha’rate halaali shotunni la’nanniha dikkino. Ayyaanna baxxinohunni xawu ayyaanna hunote assootira hosiisatenni ayyaannate badheenni noori jajjabba ayyaanaammunna budillaancho balchoomma hunne gobbate giddo gaance kalaqate gidoyidinna gobbaayidi wolquwa shiima di ikkitino.
Baxxinohunni cuu’’atto labbinori ayyaanaammunna budu amadonsa luphi yitino xawunna dagate ayyaanna hunote assootira golo assite horonsi’rate albano ikko techo batinye hunaano wolquwa millissino. Hunote illachinsara lowo xeertinye hodhitino.
Ikkeennano daganke ayyaannate noonsa ayirrinyinna ayyaanna ayimmansa xawishsha ikkansanni kainohunni heddinori wo’minsakkinni gatino. Baxxinohunni wedellu ilama tenne dagate ayyaanna agarte aantino ilamara tareessate widoonni noonsa yawo garunni fula dandaansa hunaano wolquwa sokko diigantanno gede jawa dhuka afidhino.
Tayxe diri Katarunna cuu’’attote ayyaanna keerunni hanafante jeefantanno gede ayyaanu amanyoote bidhattotenni co’o assitanno hedo ikkitara hasiisanno. Daganke ayyaanu hanafame jeefama geeshsha wo’munku ragi agarooshshe assa hasiissanno.
Daganke ayyaanna amaddinore ayyaanaammanna budu balchoomma agarte ayirrissanno; Kuni kayinni dagate gede ayimmansa ledo noonsata kaajjado mittimma illetenni leellishshinorenna babbadooshshu duduwinni adhantannokkita kaajjado ayimma ayidde ikkansa xawoho leellishshinoho.
Baxxinohunni aja dume ayyaanna amaddinore ayyanaammanna budu hornyubba gatamadhitino ayimmanni ayyaanna agarte ilamate tareessate dandiissanno uurrinsha aana afamansa hunaano wolquwa heddinorinna halchitinori wo’mannokki gede assitino. Kunino qole jawaachinshannihonna luphiima afansha uyinara hasiisanno loosooti.
Wedellu dagitte ayyaanna agarte aantino ilamara sayisate noonsa yawo garunni fula agarantannonsa! Jajjabba xawu ayyaanna iillitanno woyte uminsa hasatto kasseenyira calla birbinyantannori hunotenni dadda’litannori kiironsa shiima dikkitino. Konnira kayinni ayyaanu hagiirre dadilleho qolte ajanda kalaqatenna ayyaana diqqeessite dadda’late qixxaabbinorira kaayyo aa dihasiissanno.
Cuuammete ayyaani daganniho. Itophiyu daganni sae giddosi nooha biifado hornyuwa la’neenna UNESCOte borreessame kalqenniha ikkino. Konne diqqeessatenna kolishsho diqillo buurate hembeelantannori kiiro diafidhino. Annuwinke konne ayyaana ilamatenni ilama tareessitanni abbitino. Techo kayinni tini ilama dagganno ilamara konne ayirrado ayyaana reekkate keere, mittimma, baxillenna sumiimme kalaqatenni qeechansa fula hasiissanno.
Niro togoo ayyaanira wedellu gobbate keere huntara bobbakkinore irraawisatenni angansa mimmitunni amadante dhagge loossinota addi addi basera leelline buuxate wo’naalloommo. tayixeno wedellu yawonsa fula hasiissanno. Mootimmano gobbate keere agarsiisatenna ayyaanu keerunni hanafame keeraatunni goofanno gede ga’labbote widoonni loossanno looso kaajjishsho.Dancha ayyaana!
Bakkalcho Arfaasa 9, 2016 M.D
