Itophiyu buximatenni fulatenna woloottu sagalete kaa’lonni fulatenni umose dandaate duuchu handaari laalchimma lossa agarranni. Baxxinohunni, gibrinnu loossa yannitte hayyo horoonsi’ratenni laalchonna laalchimma garunni lossi’rate ikka hasiissanno.
Hala’lado baattonna diro du’ma du’nantanno Lagga heedheennanni duumballicho gibrinnu hayyo calla horoonsi’ratenni hattono laalchimma lossitanno doorshubba garunni bande horoonsi’ra hoogate kaiminni seeda sannara sagaletenni meessaneete dandiinikkinni keeshshinoonni. Konni kaiminnino buximate giddo keeshshatennino sae wolootta gobbuwa anga agadhine hee’rate gadachammoonninkanni.
Ikkeennano, muli dirra kawa gobbate giddo laalchimma lossatenni woloottu irkonni fulate assinanni hee’noonni wo’naalshinni baxxinohunni Qamadete laalchono gobbaydi dikkuwara soyaa hananfoonni. Tini lowontanni jawaachinshanninna kaajjinshe sufisiinsanni harinshooti.
Itophiyu muli dirra kawa hudete reqeccaawatenni fulate amaddino ajuuja kaiminni sagalete wowe buuxisiisate hixamanyite loossanni afantanno. Gobba diru giddo afi’ra hasiissannose xaphoomu laalchino xaa yannara bikkunni lexxanni dayno. Konnirano, deerru deerrunkunni hajo la’annonsa bissano ikkito dagoomu murci’raanchimmatenni loosa hanafino daafiraati.
Sa’u muli dirrara albaanni gobbankera babbaxxitino qooxeessubbara moolle kalaqantanna mannunna woloota kalqamu aanano jawa gawajjo iillitanna la’nanni dangoommoti muli yanna qaaggooshsheeti. Qooxeessunna kalaqamu agarooshshi kaajjinoha ikka hooga, dubbu buujjaawa, diilallote gadi daafammenna soorro kalaqqino qarrubbanni hattono gibrinnu loosi illachunni massagama hoogatenna woloottano babbaxxitino korkaattanni sa’u seeda sannara gobba buximate giddo keeshshitino.
Laalchonna laalchimma lossatenna sagalete wowenni meessaneete dandaate, mannu mini giddo horoonsi’ratennino sae dikkote fushshe hiratenni eo afi’rannonna miinju dhuka lossi’ranno garinni illachiinshe loosa hananfoonnihu muli dirra kawaati.
Babbaxxitino yannitte hayyubba horoonsi’nana la’nanni; kayinnilla, agarroonni garinni hasi’noonni deerrira iilla didandiinoonni. Handaaru loosi jawa waaga baatisiisannohonna murci’raanchimma xa’mannoha ikkinoti xawoho.
Latishsha hegersatenni gobba lossate gibrinnu laalchimmara qoteho saadate sirchonna handaarunni afi’nanni laalchimmano lossa agarranni.
Baattote ruukkimma nooti anfoonnite. Ikkeennano, hala’lado baatto hasidhukkinni boode baatto aana luphiima laalcho uytanno handaarra fille laalchimma lossate loosa illacha tungoonni handaarraati. Loossa woyyaabbino hedonninna yannitte tekinolojenni irkisama noosetino qara hajooti.
Konni ragaanni xaa yannara babbaxxitino millimillo assinanni hee’noonni. Baxxinohunni saadate jiro latishshi widoonnino maatete jireenya buuxisiisate loossa kaajjite suffino.
Sirchonsa woyyeessinoonni saada kiiro haammattanno gede assatenni dagoomu adote laalchimma lossi’ranno gede roorenkanni hixamanyine loosa agarranni.
Ggobboomu deerrinni hananfoonnita Irshu handaarinna saadate jiro latishshinna laalchimma lossate mixo timo gantannohu dagooma guuta ikkino garinni beeqqaano assa dandiinirooti. Babbaxxitino yannara duuchu gari hayyo hananfanni. Mito woyte duushshanno guma la’nanni. Mite yannara kayinni hanafoonni hayyo sufa hoogganna la’nanni. Hananfoonni loossa hegersanna sufino garinni laalchimma buuxisiisa’ranna buximatenni fulle sagalete wowe buuxisiisi’rano baalunkuwiinni agarrannite.
Itophiyu muli yanna kawa konni handaarinni afi’nanni laalcho gobbaydi dikkuwara soyaatenni luphiima gobbaydi woxu soorro afidhanni nooti anfoonnite. Muli yanna giddo harinmsoonniti ha’nura miinju woyyeessono roorenkanni gobbate giddo laalcho lossatenna gobbaydinni eessinanni laalchi bikka ajishate illachinsheeti.
Konnira, duuchu handaari soorro abbatenna hananfoonni loossa gummaame ikkitanno gede baxxinohunni gibrinnu handaari jawa illacha tunge laalchimma buuxisiisate loonsanniha ikkara hasiisanno.
Bakkalcho Birra 21, 2017 M.D
