Hude kalqenke bushu garinni jiffannori giddo mittete. Qarru buxichonna duumbara gattino gobbuwara bati`re leellannoha ikkirono; kiphonna sumimmiweelimma leelitannosa qoxeessubbarano hala`le leellanno. Konni qarrinnino reyotenna horramate reqeccishantannori kiiro shiimunni la’nannita dikkitino.
Kalqe manchi beetto itisate dandiisiisannosehu ikkadu dhuki nooseta ammannanni; konni dhukira qeecha adhine garunni horonsi`rate dandiissanno qixxaawo kalaqa hoogatenni; tenne tekinolooje luphi yitino mittimma kalaqqino yannanni, 21ki sanira hude kalqenke sirnya ikkite suffino.
Mitto ragaanni manchi beetti kalaqamu base agarate illacha ho’lasinni kalaqantanni nooti moollete mitiimmubba, wole widoonni manchi beetti kalaqinota ikkitino qarrubbanni, kiphonna olunni kainohunni baatto qatume galasenni, manchi beettino lubbosi keeshshiishirate qooxeessasi agure xooqasi hudete jifo kalaqammera qummeessinanni korkaattaati.
Miinju lopho hegersitinoti dagate kiirro akkimale lexxa, laalchonna laalchimma safo assidhinota giwirinnu poolise loosu aana hosiisa dandiissanno cinco hooga, anga la’’ate tunceessitannoti jawa daafuro hasidhannokki poolisensara irkiraancho ikka qarraho wolootta korkaattaati.
Kalqoomu deerrinni mittiimma tirate dandiissannoti halammete bare kalaqama hooga, giwirinnu handaarinni noo tekinolooje loosu giddora eessate xa’mitannoti luphiima investimente mitiimmate reqeccaabbinoriranna duumbara gattino kalqete gobbuwara ‘’bagu aana bakakka’’ ikkasi qarrunni sufotenni fulate assitanno hixamanye jiffannota assitino.
Sagalete gidi umisinni mitto poletiku xiiwo tunganni doogo ikkanni daasi halaalino; sagalete gidi anje giddo noori, hudete reqeccishamme noonsa gobbuwa qarrunni fulate assitanno wo`naalshi hasiissannota kalqoomu irko afidhannokki gede ledote mitiimma ikkinonsatano ammannanni.
Kuri kaajjado mitiimmubba tire hudetenni co’o yitino kalqe kalaqate; baalunkurichira albaanni atoota laalcho laashsha dandiinanni, konni ka’ano jawa laalsha dandiinanni kalqera mittu manchino ayee garinnino hudetenni reyaa noosikkihura mittimmate sumimme aana iilla doorshu noosekki hajooti.
Mitiimmubba co’’o assine sa’’ate, giwirinnu handaari laalchonna laalchimma lossa dandiisanno dhuka/ tekinoloojubba halashsha, baxxinohunni duumba gattino gobbuwa shotunni tekinoloojubba afidhanno gara qineessanna konnira ikkitannota kalqoomu halamme kalaqa hasiissanno.
Kalaqamu qooxeessi agarooshshira illacha aatenni, manchi beetti kalaqino mitiimmubba, kiphonna olunni kainohunni baatto qatume galtanna, mannuno qaensa agure daramannokki gede kipho gargadha dandiissanno kalqoomunni kipho tirranni amanyootubba qineessanna loosu aana hosiisa xa`mitanno.
Gobbuwa giwirinnu handaari laalchonna laalchimma lossate qineessitanno gobboomu poolise seyoora hasiissanno kaa’lo assa, afantanno gummarano afansha aa, sagalete gidi shiqisho poletiku uduunnicho assi’ratenni qoropha, hajo mannimmatenni la’’a dandiissannota haaro towaanyo kalaqa hasiissanno.
Konne loosu aana hosiisate mootimmubbate, sivilete maamarra, kalqoomu uurrinshuwa, hallanyu handaarra hattono giwirinnu tekinolooje laashshitanno kubbaaniyyooti xaphoomunni wo’ma kalqeti mittimmate halamme hasiissannote. Konniraanti, xaphoomu ministirchi Abiy Ahmed (D/r) Addis Ababaho ha’rinsoonni ‘’Hudetenni co`itte kalqe’’ songo aana hudetenni co`itte ikkitino kalqe kalaqate halantinoti kalqoomu dawaro hasiissanno yiinohu.
Bakkalcho Bocaasa 5, 2017 M.D
