Itophiyu daga umisiha ikkino ha’nura gibbonna giwansho tirranni bude afi’dhino. Seeda dirrara giwaminoha araarsatenni, miicaminoha harafatenni, hu’ninohanna gawajjaminoha ‘’anera xissoe’’ yaatenni araaranna keere diriirsitanni seeda dirrara gobba hegersitino.
Konne buuxate Sidaamu dagaha ha’nura ‘’affini’’ bude lawishshunni kayisa dandiinanni. Olluu deerrinni hananfoonni gibbo giwansho tirate sirnyi xaa yannara gobboomunniha ikkino.
Amaale mitte gobba giddo gobboomunnita ikkitino hajubba aana hedote badooshshe, poletiku hi’naanchimmanna sumiimmete hoonge kalaqantanno yannara sumiimme kalaqate assinanni harinshooti. Gummaame ikkitinota gobboomu amaalamme harisate qara hajubba ikkitinori giddonni mitte amaale assinanni sirnyubba filatenna sirnyootu aana sumiimmete iilla ikkitinota kullanni.
Konnirano Itophiyu gobboomu amaalammete komishiine lallawunni uurrinsha ikki yannanni hanafe haammata loossa loosanni leellanno. Addis Ababahonna Dirre Daawu quchumi gashshoottara, Sidaamu, Gaanbeellu, Benshaanguli Gumuzi, Hararete, Affaarete, Sumaalete, Mereerimu Itophiyinna Wodiidi Itophiyi qoqqowubbanni sirnya gamba assate looso seyino garinni loosa dandiinota egensiisino.
Komishiine Wodiidi Galchimi Itophiyu daga qoqqowi giddo dagate riqiwaanonna hajo la’annonsariwiinni sirnya gamba assate amaalamme bare Bongu quchumi giddo hanafisiisino. Birra 30 geeshsha harinsanniti sirnya gamba assate amaalamme bare; qoqqowoho noori 57 woraddanna quchumu gashshootubba giddonni filantinori 2 kuminna 200 ale ikkitannori babbaxxitinori daga riqibbe beeqqo assitanni leellitanno.
Hasaawunni, amaalammetenninna shiqe heyyeeyyamatenni tidhamannokki qarri dino. Itophiyu batinye kiphotenna sumiimmete hoonge yanna sayissinoha ikkollana; kuni dihasiisannosenkanni. Konnira korkaata ikkinohuno eela noori dagate bissa heedhanni noo heeshsho akatinna heeshshonsa garira shiqqe hasaawa dandaa hoogansanniiti.
Konnirano mootimma dagate qarri tidhamannohu amaalammetenni ikkasi ammanatenni qansoota babbaxxitino qoqqowubbate basenni gamba assatenni tenne amaalammete bare qixxeessase jawaachinshannite.
Daga giddose leellitannota dagoomitte, ikonoomete, poletikunna babbaxxitino qarrubba tidhantannose gede jawa hasatto noose.
Dagoomu badhera qole annuwisi sayisinoha heeshshote dana laiha ikkiro haammata mitiimmubba kalaqantino. Itophiyu dhagge giddo yanna yannantenni mitiimmubba kalaqantanni keeshshitinoha ikkirono hasaawunni tidhantanni keeshshitino.
Adiwu oli yannarano gobba horrantu wote annuwinke gobbate giddoydi mitiimmubba haawiitto qolte aguratenni gobbate gaaddino. Mootimmano ikkito qodhote sharrora e’ino wolqa gobbate keere, baxille, mittimma buuxisiisatenni dagganno ilamara keeraabbinonna ikonoometenni lophitino gobba sayisate mudhitinore ikka hasiissannonsa.
Ilama sa’uro ilama riqiwantanno daafira ninkeno sa’neenna wole ilama riqiwamase digattanno. Kipho heedhuro lubbo hooga, miinju daafamme, gobbate dona hunanna wolootuno haammata mitiimmubba kalaqamansa digattanno. Tenne amaalammete harinshonnino ragu ragunkunni mashalaqqubba daansa gattannokkihura; kuri mashalaqqubbanni ka’’atenni gobbate keere buuxisiisa qansichimmate qeechaati.
Ninke Itophiyu daga giddoydinke mitiimmubba heyyeeyyamatenni, gobbayidi diinnanke hawaqate mittimmatenni assinanni keeshshinoommo mittimmanke techono ledatenni giddoydi qarrubba amaalammetenni tiratenni ilamate mitte Itophiya sayisa agadhitannonke.
Malunna amaale gobba hursitanno; gobba hegersitannonna gobbanno. Angate noo culka shotinse la’’a di hasiissanno. Techo hii’’i yinanna gimbe ga’a uyie yine hoonganni barri dayikkinni hananfoonninna mootimma abbitino kaayyo dancha doogo gede horoonsi’ratenni mallo, fallonna amaalammo.
Bakkalcho Birra 28, 2017 M.D
