Bakkalcho Gaazeexi shoolki dirosi ayirrisanninna gaacheenunni ontikki dirisira eanno woyte; gobbate giddiidi gaazeexenyimmanni dhagge, ayimma, budu/ wogate ayirrinyenna dagate lopho luphi assate noosi dhuka leellishannoho.
Sidaamu daga huuro bare ikke loosate tantanaminohu Bakkalcho gaazeexi, woganna yannitte hattono qoxeessunna kalqoomu hajubba xaadisanno buusa ikke shoole diro du’ma guutise ontikkiha mite yee kuneeti techono mommoddo nookkiha ki’newa iilla sufino.
Xaa geeshsha noosi ha’rinshonni Bakkalcho safaminohu gobbate giddiidi tuqu xaadooshshi (miidiyu) riqiwo aana noo foonqe wonshate baxxinohunni Sidaamu Afiinni albisa Itophiyu pireesete uurrinshara Federaalete deerrinni attamamanni afamanno. Sa’u shoole dirrara hanafote attamonni qoqqowu komunikeeshine heelliicho ikkate widira hige lophino. Odoote, wogate, rosohonna turizimete bare qixxeessino; Sidaamunnita calla ikkitukkinni wo’mu Itophiy miidiyu akati aana qeecha fulino.
Gaazeexu safaminkunni kayse Sidaamu Qoqqowu Mootimma tantano harunse qoqqowunnita dhaggete loossa gamba asse maareekkatenni sa’’e, bakkalcho gaazeexi Itophiyu Pireesete uurrinshanni attamama hanafasi Sidaamu afiinni calla ikkikkinni Ingiliizete afiinni,Oromote afiinni,Tigirete afiinni hattono Arabete afiinni Sidaama loosamanno latishshanna investimentete,turizimenna turizimete injo,polotikunna dagittete hajubba borrotenni kalqete iillishate waalcho fanino.
Qoqqowu tantanama harunsite daggino qara qara seyoo giddo Bakkalcho gaazeexi Sidaamu daga illenna macca ikke Federaalete attamama hanafasi mitte seyooti. Gaazeexu haammata handaarra aana luphiima qeecha fulino;albaaggeno dagate horo buuxisiisatenna dhagge maareekkatenni 5ki dirira haaru garinni iillate qophaawe afamanno. Konnira kayinni Sdaamu qoqqowi mootimma assitanni noo irkora Itophiyu pireesete uurrinsha lowohunni galattanni; albeegge gaazeexu kaajje sufanno gede badhe ikkitarano kawaanni xa’mitanno.
Bude egensiisate ragaanni, Bakkalcho Sidaamu woga, dhaggenna afoo leellishate gobbate giddiidi donna agaratenna egensiisatenni jawa qeecha fulino. Wogate qoolisi qixxaawonnino nabbawaanosira baxaminoha ikkanni dayno. Kunino, Sidaamunnita heeshshotenna lophote gara shiqishanni afamanno. Wole widoonni duuchante dagaha budenna balchooma,ha’nura ikkino keere diriirsinanni hayyonna turizimete injo egensiisate widoonnino umisi qeecha fulanni afamanno.
Turizimete xawishshi ragaannino ikkiro, Gaazeexu turizimete akatinni qoqqowunnita kalaqamunna wogate goshoonshe yaano diniqissannoha Hawaasi Garba, Sidaamunniha wogate bunu amanyootenna Fichee Cambalaallate gedeere xabbino ayyaanna afisino.
Uurrinshanke,Xiinxallaancho Odeessaanchimma loosu aana hosiisatenni Bakkalcho gaazeexi dagoomittenna ikonoomete latishsha, safote latishshi mitiimmubbanna lainohunni mootimmate illenna macca hattono dagate huuro ikkate qophaabbino.
Beeqqonna Tuqishsha lainohunni Sidaamu Afiinni attamamasinni batinye Sidaamu daga gamba yinohanna tuqinoha ikkanno gede loonsanni hee’noonni. Sidaamu Afiinni Federaale deerrinni loosamannoresidaamu afii nabbawaanora mashalaqqe iillishateno baqqeenyunni loonsannitano uurrinsha duudhe ammantanno.
Sidaamu afiinni attammanna techo shoole diro guutise ontikki diro mite yee kiidhanno Bakkalcho gaazeexi techora iillinohu mitiimmubbanna qarra sa’’ate dandoo ha’rinshosi gufichiweelo di’ikkitino. Woxu anje, ajjino jironna Itophiyaho nooti tuqu xaadooshshi industirera tuncu yitanno mitiimmubba woraqatunniha dandoote qeecha jiffino. Ikkollana kayinni, Bakkalcho gazeeximmate fullankeranna dagate owaantera afi’rino gaamote cinconni irkisame kaajje sufino. Sidaamu qoqqowi mootimma alinni eeli geeshsha ayimmate xawishshanna wolambinatu malaate ikkinoha Bakkalcho gaazeexa techora iillanno gede assitino kaa’lonna irkishshi addintanni galantannihonna naandanniho. Xaano irkonna harunso assatenni gaazeexu hegeraa’mara qeecha fula duuchunkuwiinni agarantannote.
Albira hige la’’atenni Bakkalcho ontikki diro eanno woyte, haaro gotiimma halashshate hedanno. Shiqosi halashsha, dijitaale bare adhanna xiinxallote odoo kaajjisha albillicho hexxosi giddo leellitannoreeti. Konne assatennino halaalaancho mashalaqqete buicho, latishshu harisaanchonna wogate agaraancho ikke keeshshate mixi’rinoho.
Xaphoomunni, Bakkalcho gaazeexi attamote aleenniiti; Sidaamu daga umose xawissanno ba’’annokki malaateeti, mittimmatenna woyyaambete assitanno ha’rinsho sumudaati. Sokkosi harunsatennino qoxeessu huuro baaliiqqannonna qoqqowu dhagge gobboomunna kalqoomu deerrinni hasiisanno baychonsa afidhannoha albilichote halcho kakkaysanno gaazeexaati.
Eewanni Bakkalcho- Sidaamu Baaliinqenna Cinco Sumudaati!
Bakkalcho Bocaasa 12, 2017 M.D
