Addis Ababa:- Itophiyu Dipilomaase hundi fullanke hanaffe techo geeshsha loosantanni noo dipilomaasete loosinni, Itophiyu su’mi wolootta gobbuwara wara’a yiino kuulinni borreessamanno, macciishshammese lexxitannonna duuchu handaari dipilomaasenni beeqqitanno kaayyo kalaqqino.
Itophiyu Dipilomaase gottiinyu doogo ilamate afisiisate, ga’aha dipiloomaasete looso roore kaajjishate akatisenni baxxitino dipilomaasete Lamala reqecco sa’u Lamala hanaffe Sayinsete muuzeemera fa’nantino. Reqecco pirezidaantitte Sahleworq Zewude, Arfaasa 2/2016M.D maassidhe fantino.
Qixxeessaano macca uurrinshubba Gobbaydi Hajo Ministeerenna Itophiyu Pireesete Uurrinshaati. Reqecco faajje assate 6 agani ale uffi qocci yitino. Gana waalcho e’nanni woyte lowo geeshsha danfoonninna daafurroonni gede leellanno.
Reqecco Mootitte Saaba, dhaggenni hanafe dagganno ilama dipilomaase geeshsha hala’ladunni shiqqino. Borrotenni, viidiyootenninna misiletenni waaxante shiqase la’ne duumbannikkinna lowo geeshsha rosiisaancho ikkitanno assino.
Gobbaydi hajo Inistiituute albisu xiinxalaanchinna Iisiyu Paasifike xiinxallo dayirekitere Jeneraalenna reqeccote qixxaawo komite miili Anteneh Geetaacho (Dr) reqecco laise coyi’rino garinni; uurrinshaame ikkino gobbaydi xaadooshshi loosinna dipilomaase hanafantino 116 diri dhaggenna hundi dipiloomaase Mootitte Saabanni kayse dagganno ilama dipilomaase geeshsha hala’ladunni shiqqino.
Dipilomaasete loosinni haammata dhagge borreessantino. Dhaggetennino batinye Lagganna Ilaalla, uwanna ka”anna hattono seyoo no yiinoohu Dr Anteneh; ikkollana, loosamino looso garunni afa hoogate, anfoommo deerrinnino horonsi’ra hooganna garunni maareekkine aantanno ilamara tareessa hoogate qarri no. Konneno hedote giddo woratenni bero, techonna ga’a dipiloomaase sase fooliishshonni maareekkante aantanno dipilomaatera sinqe ikkanno garinni shiqino yiino.
Reqecco Lee kifilla noosete. Gobbaydi xaadooshshinna dipilomaasete ragaanni sannate kiiro loonsoonniti Mootitte Saabanni kayse Adiwu qeelle geeshshiti umi kifilera shiqqino.
Yannaasincho dipilomaase Itophiyaho yaannohu Layinki kifilera shiqqino. Gobbaydi hajo ministeere xintantuhunni hanaffe noota 116 diri loosu harinsho, tantanonna Itophiyu harunsitanno dipilomaasete looso hala’ladunni huwachishshanno.
Gobbaydi hajo ministerennino gobbaanni Turizimete, Gargarooshshu ministere, Itophiyu Diilallote doogonna wolootta uurrinshubba keere agarsiisate, donna qolsiisate, Ispoortetenna fayyimmate dipiloomaase loosira fultino qeechinna xaano loossanni noo loossano illete baxisanno garinni daa”atantanni afantanno.
Itophiyu xintaancho miila ikkitino Halantino Mootimmuwa Uurrinsha, Afiriku Mittimma IGAD, muli yanna miila ikkitino ‘’BRICS’’ lendeenna hanqaffino haammata dipiloomaasete miilla Sayikki kifilera afantanno gede leellishshanno.
Mittimma latatenni, mittimma lophatenni, gutu keerinni, qooxeessu xaadooshshinninna kalqete gobbuwa ajanda ikkitino diilallote gade soorrammera Itophiyu uurrinsha hala’ladunni leeltino.
Dipilomaasenke techoti Shoolki kifile ikkitanna; reqecco lowiidi qeecha amaddino. Illachase soorrote dipiloomaase duumba assiturono loosantanni noo loossa bero kaimu dhaggese ledo waaxante shiqase xawissanno.
Xaphoomu Ministirchi Abiy Ahimed (Dr) biilloonyeho dayi yannara harunsanno gobbaydi xaadooshshi poolise daafira assino hasaawinni xawisasi qaagiissinohu Anteneh (Dr); coyi’rino Xaphoomu ministirchi garinni gumulino qooxeessu xaadooshshe kaajjisha, olluu gobbuwa ledo mittimma lata, qansicha illachishshino dipilomaase, miinji dipiloomaase, Lamenna haammata bissa bare xaadooshshe hattono haanju harumi, haaroo’mate kofatto, korreentete hironna wolootta gummaamma loossa illetenni la”a dandiinoonni yiino.
Jeefote kifilerano shiqqinoti dagganno ilama dipilomaase ikkitinota xawise; aantete gobbaydi xaadooshshinna dipiloomaase loosi kaajja dijitaale dipilomaasenna Manchi beetti kalaqino huwatate dandoo (Artificial Intelligence) ilamate afisiisate shiqase coyi’rinno.
Aananno sanira dipilomaasetenna uurrinshate mashalaqqe yannaasinchu garinni tantanantinota ikkitanno gede assate, egennotenni massagantanno xiinxallo xiinxaawonna gobboomitte horonna akatooma bowirsate tekinoloje horonsi’ra hasiissanno. Konnira, qole tekinoloje garunni horonsidhanno dipiloomaate kalaqa hasiissannota huwachishanno.
Addisu Adoola
Bakkalcho Arfaasa 9, 2016 M.D
