Addis Ababa:- Itophiyu amaddinoti Baaru furcho xa’mo kalqoomu seeri irkisannota ikkase Hawaasi Yuniversite Seeru goli rosiisaanchi Befiqaadu Dirriba coyi’ri.
Rosiisaanchu Befiqaadu Dirriba Itophiyu pireesete uurriinshara uyno xawishshinni; Itophiyu Afrikaho afantanno Baaru furcho noonsakkiri 16 gobbuwa mereerinni mitte ikkiturono Baaru furcho heedhannosekki gede assinoonnise harinsho dhaggetenni ikko seerunni kaimu nookkite.
Gobba way jironni kalqete egennantino gobbuwanni mitte ikkitanna kalaqamiseno way ledooti. Konnira, konni albaanni nooseha Baaru furcho hoogganno gede assate gobbaanni xaano Baaru furcho hooltannoseti seeru irko dino yaanniiti xawisinohu.
Kalqoomu Yoo mini safote borro quwa 38 aana xawinse worroonni garinni mitte gobba doogiweelo assootinni horose hoogganno gede assinoonniseta ku’lite xa’mose shiqishi’ranna yekkeerama dandiitannotano qummeessino.
Itophiyunna Somaalilaandi sa’u muli barrubba giddo malaatissinoti Baaru furcho afi’rate dandiisiissanno sumimme lamente bissa horo buuxisiissanno sanade ikkaseno coyi’rino.
Gobbankera soorrote albaanni noo gashshootinni Baaru furcho daafira hedo kaysa gaance kaysate gede assine la’nannitanna tenne hedi kayissino fullahaano aana jawa gawajjo iillinshoonnita kaysinohu Rosiisaanchu Befiqaadu; mootimma xaa yannara hanaffinoti Baaru furcho afi’rate xa’mo jawaachinshannitenna gobboomitte horo agarsiisate qeecha adhinannite yiino.
Ikkinohura, baalunku qansooti mootimma hanaffino wo’naalsha irkisanna gobbanke hoogganno gede assinoonni qoossose higganno gede qeechansa fula noonsata qummeessino.
Baaru furcho lainohunni Itophiyu xaa yannara halaalaancho doogo amadde no. Konnira, muli barrubba giddo Somaalilaandi ledo assinoonni sumimme hanafonnita ikkinnina jeefonnita dikkitino yiino.
Rosiisaanchu Befiqaadu xawishshi garinni; Itophiyu kayissinoti Baaru furcho afi’rate xa’mo baalunku kalqoomu seeri irkisannote. Ikkollana, xaa geeshsha kuri kalqoomu seerubba dihoroonsi’noommo yiino.
Gobbanke lopho hasidhannokkiri kalqoomu seerubbara gurchunni tiro uyte Itophiyu Baaru furcho heedhannosekki assitino. Xaa yannara kayinni duuchunkuri halaalaancho doogowidira higanni no yee; konnira, gobbate keere agarsiisatenni mittimmanke kaajjinshummo geeshsha qoossonke agarsiisi’ra dandiineemmo yaanniiti xawisino.
Hananfoonni wo’naalshi gummamo ikkka dandaannohu gobbate giddo keeru hee’rirooti yiinohu fullahaanchu; konnira, babbaxxitino qooxeessuwara ka’anno gaance uurritara hasiisanno.
Itophiyu lopho hasidhannokki bissa giddoydi qarrubbanna xe’ne horoonsidhe hananfoonnita Baaru furcho afi’rate qoosso gufissannokki gede mittimmanke kaajjinshe gutunni sharrama hasiissannotano Rosiisaanchu Befiqaadu lede huwachishino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Arfaasa 2, 2016 M.D
