Hawaasa:- Itophiyu giddoydinna gobbayidi qarrubba korkaattanni hoogginota Baaru furcho afi’ratenna horonsi’rate kalaqamu, dhaggetenna seeru qoosso nooseta fullahaano coyidhu.
“Afriku buudi jiopoletiikisenna Itophiyu Baaru furcho doorshubba” yitanno hajo ragaanni Hawaasi Yuniverisite qixxeessitino hasaawu battala aana baaru furcho mayimmanna horonshi aana illachishshino xiinxallote borro shiqqino.
Konni hasaawi aana afaminohu Hawaasi yuniverisite pirezidaantichi dokiter Ayyaano Baraasihu coyi`rino garinni: Itophiyu Baarunni doyissantinotenna kalaqamiseno waay ledo waaxaminoho.
Giddoonni noo abbooshshinninna gobbaydi diinnanni Baaru furcho annimma hooggu yanna geeshsha Itophiyu 1 kume 800 kiilomeetire Baaru furcho noosetanna lame furchono gashshitanno gobbaati yiino.
Pirezidaantichu yiino garinni gobbate giddo noo abbooshshinninna Itophiyu lopho hasidhannokki gobbayidi diinna sharre korkaatinni Itophiyu Baaru furcho annimma hoogase aleennino; furcho noosekkita ikkate geeshsha iillitino; konninnino haammata miinjittete, poletikunna dipiloomaasete miicora reqeccaabbino.
Kunino sa`u 30 dirrara Itophiyu ayirrinyinna su`mu heeshshi yaanno gede assasinnino aleenni miinju ragaannino gawajjamaancho ikkitanno gede assinota coyi`rinohu pirezidaantichu; diru dirunnino furchote calla 1.6 biliyoone doolaare ale fushshate gadachantinota huwachishino.
Dokiter Ayyaano ledeno Itophiyu baaru fuchiweelo ikkasenni kirahonna hodhisiisate luphiima doolaare fincitannohura uduunnubbate waagi lexxanno gedenna heeshshote ooltono iibbabbitanno gede assinota coyi`rino.
Ikkollana xa nooti Itophiyu mootimma qarra huwatatenni Itophiya baaru furcho ayidde assate assitanni noo wo`naalshi maala`linanniha ikkasi coyi`rinohu pirezidaantichu; konnirano Somaali Laandi ledo assinoonni sumuumme mootimmate murciraanchimma leellishinoha ikkasi buuxisino.
Hawaasi yuniverisitera seerunna poletiku rosiisaanchi kalaa Awwel Ali isi widoonni; Itophiyu Afrikunni furchiweelo ikkitino 16 gobbuwanni mitte ikkiturono furchiweelo akkitino korkaatta kayinni dhaggennihano ikko seeru kaimi noonsakkire ikkasi huwachishanno.
Itophiyu waay jironni egennantino gobbuwanni mitte ikkasenna kalaqamiseno waay ledo amadaminoha ikkasi coyi`rannohu kalaa Awweli; abbay xashshi kaiminna duumu baari qaccera afamase konni xawishsha ikkinota coyi`ranno.
Itophiyu afantannowi Afriku buudi kalqete lowontanni hasantannota ikkasenna jajjabba gobbuwahano qalbe xuruurtannota ikkasenni lophose hasidhannokki bissa qinaabbino sharrenni duumu baarinni xeertissase geeshsha bayiranna baalunkunni hasamaancho ikkite keeshshitinota kalaa Awwel xawise; gobba furcho hooggu yannanni hanafe hasamaanchimmate dirritinota coyi`rino.
Hawaasi yuniverisitera seeru rosiisaancho ikkinohu kalaa Befeqaadu Dirriiba isi widoonni; Itophiyu furcho hoogganno gede assinoonni harinsho seerimale ikkitinota huwachishanno.
Seeru rosiisaanchi yaanno garinni; Itophiyu furcho hooggannonna fultanno gede assinoonni doogo kalqoomu seerinni adhamooshshu dinosi.
Kalaa Befiqaadu huwachishanno garinni; Itophiyu duumu baarinni fultannonna furchiweelo ikkitanno gede assinoonnihu 1902nna 1908 kadote gashshoottanni assinoonni wodhonniiti. Kuri wodhubba qole halantino mootimmuwanni xintansa hooggino.
Halantino mootimmuwa uurrinsha uurrinsanni fultino wodhubbanni mittu gobbuwa kadote gashshooti wodhubba adhate gadacho noonsakkita kulanno quwi mitto ikkanna Itophiyu kadote gashshootinni kadantinokki gobba ikkase gobbaannino kadote gashshoottanni fultinota 1902nna a1908 wodhubba adhate gadachono noosekkita huwachishino.
Ledotennino Itophiyu haammata furchubba ayiddenna 1 kume 800 kiilomeetire seedirannoha duumu baari qacce gashshitanni keeshshitinota leellishshanno dhaggetenna seeru tajubba nootano buuxisino.
Tenne lamala giddo Itophiyu mootimma Somaali Laandi ledo assitino sumuummeno Itophiyu daga hagiirsiissannotanna keerenkenna mittimmanke agarsiinse hodha dandiinummoro gobbate gede haammata doorshubba nootano leellishannoho yee xawisino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Sadaasa 25, 2016 M.D
