Addis Ababa:- Itophiyunna Somaale Laandi mereero malaatinsoonni sumimme duuchu handaari halammenna kaa’lamate sumuu yinoonni sanade ikkitanna ayeno gawajjitannokkinna dagoomitte, poletikuna olantote handaarinni hala’lado halamme amaddinota ikkase Mootimmate Xaadooshshi Owaante egensiissu.
Owaante, Itophiyunna Somaale Laandi mereero keeshshitino halamme no. Lamenti bissa jaaloomittensa roorenkanni kaajjishate assitino wo’naalshinni afi’noonnihu xaahu duuchu handaari halamme sanade lamenta bissa dhaggennita yinanni xa’mubba qoltanno garinni, tittiro, xawadonna Istiraateejete halamme sufino garinni kaajjishate dandiisiissannota ikkase leellishshino.
Somaale Laandi widoonni hiitti gobbano hasidhu yannara gumultara dandiitannokki xa’monsa dawartannoha ikkanna; hiittenne gobbannino afi’ra dandiitannokki irkonna gutamme afidhanno gede assitannota Owaante xawissino.
Xawishshu garinni ikkiro; Itophiyu nooseta Baaru furcho mulinni ikko xeertote hee’ne gannoonni ganonni Baaru furcho hoogge keeshshitino. Tenne dhaggete hiiqqammenna ilamate gaabbo tirate sa’u onte dirrara soorrote mootimma keeru doogonninna uyne adhate harinshonni gobbanke uurrinshanna lopho leellishanno garinni sufinonna hegeraamo Baaru furcho doorshubba halashshate maltanninna wo’naaltanni keeshshitino.
Konni diri hanafora tini hedo kaajjite Itophiyu qansootiranna kalqoomu dagoomira faajjetenni mootimmate uurrinsha assine kulloonnita egensiisino.
Mootimma faajje assitino uurrinshasenni hiittenne gobbano ledo olu giddora e’annokkitanna hiittenne bissano horaameeyye assitanno doorshubba noota ammantannoha; Itophiyuno noose jiro gutamate qixxaabbinota faajje assitanni keeshshitinota qaagiissino.
Somaale Laandi ledo gutunni latatenna horoonsi’rate dandiisiissanno hajubba aana agannate yannara torbinenna amaalle hasaambanni keeshshinoonnitanna gedensaannino lamenta bissa horaameeyye assitanno hajubba aana sumimmete iillinoonnita qummeessitino.
Sanade Itophiyaho Edeni Baaru gamira sufinonna addaxxinanni Baaru wolqa safatenna Baaru aani daddalu owaante liqootenni afidhanno kaayyo afisiissannota ikkitanna; mootimmano balaxxe faajje assitino uurrinshase garinni Somaale Laandi Itophiyu Diilallote wolqawiinni liqootenni shallanganni qoodi hee’rannose gede dandiisiisannoho yitino; Owaante.
Somaale Laandi yannate gedensaanni gobba ikkase afansha afi’rate assitanno wo’naalsha lainohunni Itophiyu mootimma seekkite huwatte uurrinshase leellishsanno garinni sumimme assinoonnita xawinsoonni.
Owaante xawishshi garinni; Somaale Laandi ledo assinoonni sumimme mootimma Itophiyu hasatto qachu gobbuwanni ledo assinanni halammenni, uyne adhatenna keeru doogonni gumulate noose ammana leellishshinoho. Tini kaayyo baalunkura fano ikkite keeshshitinonna heedhannote.
Sumimme Itophiyu qansootiha seeda dirra gaabbonna quuxxo gatisate dandiisiissanno dago kalaqqinote. Ikkinohura, baalanka Itophiyu qansoota hagiirsiissanno dhaggete ikkitooti. Baalunku Itophiyu qansootinna Itophiya baxxannori hattono qooxeessu keeri daafira hajantannori kalqoomu dagoomi miilla baalanti hagiidhitara hasiisanno yino.
Tenne sumimmenni gawajjantanno bissano ikkito gobba dino; sa’noonni seerinna agarroonnikki qaalino dino yitinoti Owaante; tenne danchummate assootinni koffi yaannohu, masannohunna kalaqantino ikkito diigate millissanno bissa diheedhanno yaate didandiinanni yitino.
Ikkinohura, baxxinohunni Itophiyu qansooti gobbanke noose uurrinshanni qooxeessaho, Afrikahonna kalqete xawira hasiissannose base afidhanno woyte, kaajjado qeechase fultanno yannara, horoseno agarsiisidhanno yannara calla gutunni ayirrinsanninketa ammananna konnirano babbaddannonke hajubba aana hiittenne yannarano aleenni mimmitu ledo dandaamatenni gotti yineemmo gede tenne dago horoonsi’neemmo yitanni Owaante woshshatto assitino.
Gaazeexu Odeessaanchinni
Bakkalcho Sadaasa 25, 2016 M.D
