Roore anga Itophiyu loosidhe galtino daga laalchonsa dikko fushshite ikkadu waagira hiratenna horonsi’raano ikkate mitii’mitanna huwantanni. Lowo daafurinna hunkiinni laashshidhino laalchi dallaalootu horo ikkanni afamanno. Laalchunni roore horonsidhannori seeriweelo dallaaloota calla ikkansa kullanni. Mereeroho e’anno dallaalooti loosidhe galtinorenna horonsi’raano horote gobbaanni assitinota duucha hinge kullanni halaaleeti.
Konnira laashshaano daafurinsa guma afi’ra dandiitanno gede keeraancho dikkote amanyoote kalaqa qara mala ikkitinota ammannanni. Konne injiino akata kalaqqanno Istiraateejubba mereerinni mittimmate loosi Yuniyeenna uurrisa jawa qeecha afidhinota xawinsanni.
Maamarra loosidhe galtinori mitiimma ittisate laalchonsa dikko shiqishshe, e’’o loosidhe galtinorira shiqishatenni, loosidhe galtinori laalchu aana waaga ledde dikko fushshite hala’lado looso loossannota ammannanni. Konninnino maamarra loosidhe galtinori hunkiinsa guma afidhanno gedenna laalchonna laalchimma lexxitanno gede assatenni geexaanote aanano waagu lexxo kalaqantannokki gede dikko ga’labbisatenni luphiima qeecha fultanno.
Itophiyaho uurrinsoonniri togoo tantanubba loosidhe galtinoriranna geexaanote horonsi’raanchimmara loossanni afantanno. Kuri qarunni mittimmate loosi maamarranni safantino maamarra baxxinohunni loosidhe galtinorira e’’o shiqishatenni laalchunna laalchimmate lophora kaa’lo assatenni afantanno. Mite mite maamarra gibrinnu laalcho qineessinanni ijaarra gatamadhatenni loosidhe galtinori laalchi aana waaga ledde dikkote shiqishshanno gede assatenni loosidhe galtinori roorenkanni horonsi’raano ikkitanno gede assitanni afantanno.
Gobbate afantanno yiniyeenna mereerinni Meqi Baatu gati mu’ronna gummate laalo laashshitannori mittimmate loosi Yuniyeene mittete. Tini Yuniyeene loosidhe galtinori dikkote qarra gatisatenni horonsi’raano ikkitanno gede loossannote. Meqi Baatu gati muronna gummate laalo laashshitannoti mittimmate loosi yuniyeene islancho laalcho Itophiyu ayyerete doogo ( Iskay layiti hoteelera, hodhishshu aani koyishshira) hattono addi addi dagoomu bissara iillishatenni afantanno.
Kalaa Ashennaafi Roobahu Meqi Baatu gati muronna gummate laalo laashshitanno mittimmate loosi Yuniyeene layinki loosu harisaanchooti. Isi yaatto garinni; Yuniyeene gati mu’ronna gummate laalonni afantanno. 12 maamarra hattono 527 miilla giddose amadde safantinoha ikkanna; 21 dirra kiirsiissinotano kulanno. Xaa yannara 153 miilla maamarra noosi; xaphoomunni miillate batinyino 8 kume 410 ikkanno. Kaima womaashu wolqa Boco Miliyoone birra ikkanna; Yuniyeene xaa yannara 91.8 Miliyoone birra iillitino.
Kalaa Ashshennaafi coyi’ranni; miilla laalcho dhaaddotenni Yuniyeenete shiqishshanno; kunino dikkote mittoo’ma shotunni kalaqqanno gede dandiissannose. Yuniyeene laalcho babbaxxitino qarqartora afantanno geexaanonna uurrinshuwara shiqishshanni afantanno.
Yuniyeene baxxinohunni Itophiyu Horophilu /Diilallotedoogo/ doogo ledo kalaqqino dikkote mittoo’manni sa’u tonne dirranni hanaffe laashshitannoha gati muronna gummate laalcho shiqishshanni afantanno. Horophilu /Diilallotedoogo/ doogonni ledote laalchonsa hoteellate, Yuniversituwatenna addi addi qarqartora afantanno suuqqa widoonni dagate iillishshanno.
Kalaa Ashshennaafi coyi’ranni; Meqinna Addis Ababu quchumi Qaallitti qooxeessinni Meqi Baatu gati mu’ronna gummate laalo hirranni suuqqa noota coyi’ranno. Tenne suuqqanni ledote lamala lamalante Sambatu dikkora hattono Baazaaretenna reqeccote aana beeqqitanno.
Itophiyu Horophilu /Diilallote / doogoa shiqanno laalchi aan gamunnino ikkiro waaga lendannitaati huwachishannohu; Yuniyeenete miilla balaxotenni laashshitannohu Timaatime, Shunkurta, Shaana, Qaare, Paappaayya, Zikuninna Habaabe ikkansa xawisanno.
Yuniyeene Itophiyu Horophilu /Diilallot / doogo ledono dikkote mittoo’ma kalaqatenni ledote rosaanote kaaffete owaantera hosanno laalcho uurrinshunni shiqishshanno. Yuniversituwate mereerinni Arsi Adaamunna Ambo Yuniversuwa afantanno.
Kalaa Ashshennaafi xawishshi garinni; Yuniyeene Addis Ababu giddo afantanno geexaanora laalcho hala’ladunni iillishatenni sambatu dikko doodhitinota xawisanno. Ledoteno Addis Ababu quchumira mite mite baseranna Oromiyu woganna turizimete biiro hoowe giddoonni laalchose shiqishshanni keeshshitino.
Layinkihu loosu harisaanchi xawisanno garinni; yuniyeenete miilla ikkitino loosidhe galtino daga laashshitannokkiha 5 dani laalcho uminsa gate massite laashshitanni afantanno. Lawishshahono; Chayinu shaana, Birikoli, Pawurolifinna wolootta gati muro laashshite shiqishshanno. Konninnino woyyaawino guma borreessiissanni afantanno.
Yuniyeene gobba giddo laalchinni ledote laalchonsa gobbayidi dikkora soyaate hanafote aana afantanno yinohu kalaa Ashshennaafi; gati mu’ro handaarinni Sawud Arebiya iilla dandiitinota coyi’ranno. yuniyeene laalchose sokkannohu xaaddotenni ikkikkinni “Green Way” yinanni kubbaaniyi ledo dikkote mittoo’ma kalaqatenniiti. Isi yaatto garinni; laalcho Yuniyeenetenni haa’re deerrase agadhitino doogonni Firiijete giddo keeshshiishe soyannohu “Green Way” kubbaaniyi yuniyeenete ledo mitteenni loosannoha ikkasinni “Biter Gard” nna “Akra” yaamaminoha gati mu’ro sircho gobbayidi dikkora shiqishanno.
Yuniyeene ‘Green Way’ kubbaaniyi ledo mittoo’ma kalaqqe kontiraatunni sumuu yite laashshitanno. Sumimmete garinni kubbaaniyu gati mu’ro sircho shiqishanno; balaxotenni baatooshshe hasaawatenni Yuniyeene gati mu’ro laashshite shiqishshanno. Kubbaaniyu laalchosi haa’re gobbayidi dikkora soyannota huwachishannohu kalaa Ashshennaafi; konni alba dikkote mittoo’ma kalaqe Fosoliyu laalcho Ingilizete gobba soyanni keeshshinota kayisino.
Yuniyeene umise dhukinni laalcho xaaddotenni gobbara soyaate loossanni afantannota qummeessannohu kalaa Ashshennaafi; konnirano haaruudde dikkote iillo hasidhanni afantannota xawisanno. Baxxinohunni qachu gobbara Jibuti jawa supper maarkeete afi’rino kubbaaniyi ledo hasaabbanni nootanna hasiissannota balaxote qixxaawo assatenni Yuniyeene laalchose xaaddotenni sokkannota xawise; wolootu qachu gobbuwa ledo xaadooshshe kalaqatenni dikko e’’ate gobbayidi soorro bue lossatenni miillansa woyyaabbino e’’o afidhanno gede dandiisate sharro assitanni afantanno yino.
Meqi Baatu gati mu’ronna gummate laalo laashshaano mittimmate loosi Yuniyeenna shunkurtu sircho batisatenni afantannota xawisannohu kalaa Ashshennaafi; Melkaasa xiinxallote mereershi ledo halamatenni ‘Bombe’ nna ‘Nafis’ yinannire shunkurtu sircho batisse miillate beekkanni afantannota xawisanno. Konninnino xaa yannara gobbate kalaqantino shunkurtu laalchi anjera mala ikka dandiinanni gede loosidhe galtinori ledo mittoo’ma kalaqatenni kontiraatu Faarmingenni laashshitanni afantanno.
Yuniyeene gati mu’ronna gummate laalo laashshitanni afantannohu loosidhe galtinori jajja ikkitino xaphooma 6 kume hektaare baatto aana ikkinota xawise; ledoteno Yuniyeene mootimmatewinni afidhinoti 5 kume hektaare baatto noonsata kalaa Ashshennaafi coyi’ranno. tenne baatto aana gibrinnu loossa loosse loosidhe galtinorira leellishshanno.
Loosidhe galtinopri laashshitannohu gati mu’ronna gummate laalo yanna yannatenni batinyunnino ikko islanchimmatenni lophitanni daggurono muli yanna kawa kayinni yuniyeene laashshitanno laalchi bikki addi addi korkaattanni ajanni dayinota qummeessannohu kalaa Ashshennaafi; konni alba dirunni 1.3 miliyoone kuntaala laashshannota kayise; xaa yannara kayinni 718 kume kuntaala laalcho laashshate hende loonsanni hee’noonnita xawisino.
Yuniyeene konne laalcho dikko fushshate widoonni loossannoha ikkanna miilla laashshitannoha 30 anga xibbuunni ikkanno laalcho Itophiyu Horophilu /Diilallotedoogo/ doogora, Yuniversituwatenna Suuqqate hattono Baazaarenna reqeccote aana bebbeekke shiqishshanno.
Yuniyeenennihu qaru loosi gati mu’ronna gummate laalo aana illachishannoha ikkirono qoteho Badala, Qamade, Wahete sircho batisse shiqishshanno. Konne sircho wo’mu Oromiyira shiqhishannoha ikkanna loosidhe galtinori duuchanka woyte gati mu’ronna gummate laalo calla lashsha noonsakkitanna sa’e sa’e soorra hasiissannonsata kalaa Ashshennaafi qaagiissino.
Loosu kaayyo kalaqate ledo amadaminohunnino Yuniyeene uurrinshunni, kontiraatunna yannate geeshshinni loosu kaayyo kalaqqinota xawisannohu loosu harisaanchi; kontiraatunni 18 qansootira, uurrinshunni kayinni 91 qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiitino. Konninni ledote gate babbaxxinohu loosu goli hee’rasi kayise; yannate geeshshinnino haammatu qansootira loosu kaayyo kalanqoonnita coyi’ranno. Yannate geeshshinni laalcho gamba assinanni yannara mitte hinge calla 500 ikkitannota mannu wolqa hasi’nanni yaa heedhannota kayisino.
Hattono laalcho taashshite shiqishate loosi aana bobbakkino loosaasine hee’ransa kayisannohu kalaa Ashshennaafi; Itophiyu Horophilu /Diilallotedoogo/ doogora shiqanno laalcho sholoollenna hayishshine hattono geeshsha taashshine qixxeessinanni; konne looso loossanno 90 meentira loosu kaayyo kalanqoonni. Kuri meenti qixxeessitino laalcho hogobbe iillishshe dirrissannori 10 wedelli no; kuri baala xaphi assiniro 600 ale loosu kaayyo kalaqa dandiinoonnita coyi’ranno.
Yuniyeene miillatewinni laalcho gamba assanna laashsha calla ikkikkinni laalcho qineessate hayyo giddora e’’a hasiissannohura konne gumulsateno illacha tugge loossanni afantannota qummeessannohu kalaa Ashshennaafi; Bulbula gibrinnu laalcho qineessinanni industire giddo afidhino bayicho Timaatimete daahame (Kachaappe) qixxeessate qixxaawote aana afantannota xawisino. konnirano hasiissanno maashine gobba giddora eessate harinshote aana hee’noommo yino.
Loosu harisaanchi xawishshi garinni; maashine muli yannanni kaanse loosu giddora e’nanni woyte mitte sa’’aatenni 50 kuntaala Timaatime huuncate dhuka afidhinote. konni ledo amadaminohunni ijaaru 70 ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqanno. Timaatimete huuncammeno gobba giddo dikkora tuqisatenni Addis Ababu quchumi giddo afantanno jajjabba sagalla hirranni suuqqara, Yuniversituwatenna addi addi uurrinshuwara shiqinshanni.
Yuniyeene dagoomittete yawo fulate ragaanni dagooma hasiisanno coyinni irkissannota kayisinohu kalaa Ashshennaafi; qarunni loossanno 6 woraddara illacha assatenni rosu minna minate, doogga loosatenni, dhuka ajjino dagoomu bissara hee’nanni mine minte uyitinota qummeesse aanteteno konne looso kaajjishshe suffannota egensiisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Sadaasa 11, 2016 M.D
