Batinye dhagge loossinote. Loosisenni baca dhagge borreessantino. Sannanna dirra tareessitanni dagginote. Ilamate reekkonni bero sa`e ga`a heedhanno. 88 dirra kiirsiissino. sa`ino doogo gottinna heeshshi assitannote.
Gobbase qotisenni bayidhino. Batinyu sharronna daafuri gumaati. Egennonna yannansa baattinohu gobbansaraati. Gobba gatisate daafurtanni hossanno. Mimmito irkisatenni jawaatte sharrantanno. Addintanni olantote. Diina agurina baxillaanchu wodanano masissanno.
Sa`u lamalara 88ki diri ayyaanna ayirrissanni noonkanni. Bocaasa 20ni hanaffe wosinnase adhate minese biifissanni keeshshitino; sa`u qidaamate barrira qole ayyaanu amuraatinni wedella riqiwamaano buuwisaanonna tekiniikete motorra maassiisatenninna addi addi amuraatubba gumultino; gotti yite buubbannoti Itophiyu diilallote wolqa.
Kalqete heeshsho lamu danite. Mito woyte dogisiisse wole woyte kayinni waajjishiishshe heedhannote. Jajjabba gobbuwano ikkaddate. Konnira badheenni noo halaale xiinxallineemmero yinannita dihoonganni; ikkadimmansara kayinni balaxo uyinanni. Kaayyonsa baala horonsidhe ninke gedee gobbuwara leellishshanno. Itophiyu diilallote wolqano Itophiya gotti assanno garinni tantanamate jawaatase digattino. Itophiyaho gumulamanno coy baalu Itophiyu daganni calla gumulamanno.
Diilallote wolqa qara hajajaanchooti. Leetenaal Jeneraal Yilma Merdaasihu. Ji`lanni noo ayiddi gede loosu bati’rinosi. Uurrinsha massaga calla ikkikkinni towaatano jawa loosooti. Isi qole uurrinshate massagaanchooti. Tennenkuraati fooliishsho noosikkihu.
Soorrote massago daggu woyte noo akata qaaganno. Uurrinsha su`munni calla uurritinonkanni. Ontinonkanni. Yannate mittuno qajeelshu horophili dinonkanni. Olantote owaantera hossanno hilikoptere nafa dihendanni. Gargadhate dandiisanno dhuki dinosenka.
Techo kayinni dhagge soorrantino. Urrinshunnihu gatamaarshu mereershi luphiimu dhukiha ikkino. Mereershaho hiikko dani horophilano gatamaarranni. Horophilubba buuwate yannansa guddanno woyte gobbaydira hogowante haransa gattino. Xa koye gumula dandiitanno ogeeyye kalaqa dandiinoonni. Maaniwaale ikkite keeshshitino horophilubba dijitaale ikkitino. Kunino konni mereershira gumulamanno loosooti.
Tekinishiyaanootunna buuwisaano ogeeyye qarrubba baasatenka. Ikkado waaco /Qajeelshu uduunni/ hoogasenni rosonsa harunsate luphiimu qarri xaadannonsa. Fultuhu gedensaannino qarrinsa sufanno. Umonsa woyyeessate dandiisanno dhuki hoogasinni jifantanno. Gobbatenni fulte ba`anno hedeweelchubbano dihooggino. IFDR diilallote wolqa qaru hajajaanchi Leetenaal Jeneraal Yilma
Merdaasa coyi`ranno. Ayyaana ayirrinsanni woyte shoole heelliichuwa no. Mannu wolqa latishshi, qodho, safote latishshinna Itophiyaho ikkitanno diilallote wolqa gatamarate yitannote.
Mannu wolqa latishshi uurrinshu rifoormete qara loosooti. Kalqete aana no yinoonni tekinoloojubba noosi. Olunna qajeelshu qodho wo`nshe amadino uurrinshano ikkino. Uduunnubbano yanna iillitino tekinoloojenni qinaabbinoreeti.
Uurrinshate dagate xaadooshshi sooreessi coyi`ranno. Shaaleqa Kaappiteen Seyid yaamamanno. 2001 M.Drinniiti maassaminohu. Isi rosanno yannara qaru bacaho. Ikkadu horophili hoogasinni baca yannara qajeelsha assikkinni keeshshinota coyi`ranno. Konninni kainohunni hexxo mudhinota qaaganno.
Filame dayino rosaanchira qajeelsha diuyinanninka. Kuni qajeelikkinni wole aantaano qajeelaano daggannotano gaabbotenni coyi`ranno. HWHT diilallote wolqa hajo aana zeerotenni hanafa doorshase assitinota kulanno. Hanaffino wo`naalshi kaajje sufeemmero uurrinsha baca eronni lopha dandiitannota xawisino.
Xa sirbu woleho. Techo mereershu mittu qarri nookkiha kaajje uurrino. Umosi addi addi uduunninni qineessino. Kaariikulemete woyyeessubbano assino. Jawa uurrinsha ikka dandiino. Umisinni sa“e haammata Afriku gobbuwara uurrino. Qajeelshu xa`mubbano shiqqannosi uurrinshaati.
Ogeeyye qajeelshanno woyteno ga`a hedote giddo woranno. Tekiniikete ogimma gobbaannino massagote roso adhitanno. Massagaancho ikka dandiitanno dhukira iillishannonsa. Tenne dandoo gedensaanni uurrinshu loosira e`anno.
Disippiliine diilallote wolqaha mitto xawishshaati. Loosaasineno ikkito rosaano konni seerira hajajantanno. Hoowete gidoo millissanno woyteno ikko loossanno woyte olantote disippiliine agartanno.
Ayyaana ayirrisatenni hiikko nooro egensiisanno. Uurrinshatenni sa“ate qaalu noonsa wedellira hexxo aanno.
Itophiyu bayirimma xawissannotanna uyinannise gadacho ikkadimmatenni gumula dandiitanno jawa diilallote wolqa kalaqate aana noota diilallote wolqa qaru hajajaanchi Leetenaal Jeneraal Yilma Merda wo’ma ammananni coyi’rannohu;
“Itophiyu bayira gobbaati. Ikkinohurano bayirimmase xawissannotanna uyinannise gadacho ikkadimmatenni gumula dandiitannota bayira diilallote wolqa kalaqate aana hee`noommo” yaanni xawisanno.
Dargete yannara baxxinohunnino 1982 M.D Itophiyu diilallote wolqa luphiimu deerrinni kakka`inonna qacce iillitino sanaati yiinohu hajajaanchu; buuwisatennino qodhotennino sanunni jawa deerra iillinonkanni yiino.
Yannate gedensaanni baxxinohunnino 2000 M.D kawa uurrinshate dhuki wororrite dirrino akati kalaqaminota qaage; uurrinsha gatammaarrannihu ilamate reekkonni ikkinohura mootimmatenni mootimmate qarrubbase ledo tareessite techora iillitinota qaaganno.
Uurrinsha billaallite wirro tantanantu yannarano luphiimu deerrinni olantotenna poletiku waaxo gumulloonnita kule; kunino uurrinshate mannu wolqa laooshshunni babbada wole jifo ikkitinonkanni yiino.
Ikkolla ikkinnina; soorrote mootimma uyitino illachinni techo diilallote wolqa mannu wolqanni, qodhotenninna safote latishshinni umose kaajjishshanni no. 2022 Afrikunni balaxaancho ikkitinotanna Itophiyu qarrubba hedote giddo wortinota kaajjado diilallote wolqa uurrinsanni hee`noonni yino.
Qaru hajajaanchi xawishshi garinni; xaa yannara diilallote wolqa hasiissannonke calla ikkikkinni; konni gedensaanni xaadankera dandaanno oli diilallote wolqa woy misaeelenniho. Mootimmate widoonni yannaasincho diilallote wolqa datamara noonke yitannota jawa poolisete soorro assinoonni. Konne calla ikkikkinni gobba noose dhukkinni baajeete gaamate, muli yanna giddo massagote harunsonna irko assate looso loonsoonni.
Uurrinsha lophitu yinannihu mannu buqqee lophituro ikkinota buuxise; poletikunni, amma`notenni, gosoomimmatenni co`o yaaranna mitto gobbate uurritino dagoomitte olanto, bayiriidi seerira uurritino olanto ikkitanno gede assate looso luphiimu deerrinni loonsoonni yino.
Ikkado mannu wolqa qajeelshatenni, yannaasincho qodhonninna safote latishshinni kaajjishate ragaanni leeltanno gumma afantinota xawisinohu leetenaal jeneraal Yilma; aateteno duuchunku garinni qinaabbino diilallote wolqa kalaqate looso kaajjinshe sunfanni yino.
Itophiyu diilallo 24/7 illenke diilallote qoqqowonke agarranni hee`noommo yinohu qaru hajajaanchi; qooxeessinke shaamma`lannohu batirinowa, jiopoletikunni ammannannikki, mamoote may ikkanno yinannikkiwati. Xa gatamarranni hee`noonni dhukino konne gargadhate dandiissanno diilallote wolqa ikkinota huwachishino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Sadaasa 11, 2016 M.D
