Turizimete ministere gobbate giddo daa’’atto (Turizime) jawaachishate, dijitaalete doorshinni daa’’attote jiro gattino kalqera egensiisate loossanni afantannota babbaxxitino yannara fushshitanno mashalaqqenni xawissanno. Konni gobbaanni handaara jawaachishshanno yitinno foreme, millimmonna hasaawa duucha yannara harissanna la’nanni.
Amandoommo 2016 baajeetete dirinnino Wocawaaro 29 kayisse Birra 28/2016M.D geeshsha keeshshitinota gobboomu Turizimetenna wosina adhinanni gara (Hospitality) reqecco qixxeessitinonkanni.
Reqeccote aana mootimmatenna hallanyu daa’’attote handaari bissa beeqqitinno. Qoqqowubba noonsata budu, dhaggete, daa’’attotenna kalaqamunnita daa’’attote jiro gobbate giddonna kalqoomu daa’’ataanora dargaho leelte hattono dijitaalete doorshinni egensiisate kaayyo afidhino. Mittu agani giddo qoqqowinsa jiro barete aana afante egensiissinori giddonni Beenishaangul Gumuzi qoqqowi afamanno.
Ninkeno tenne lamala Woganna Turizimete gafinkenni 170 kume koyisamaano afante daa’’attino reqecco aana daa’’attote jiro shiqishino Qoqqowu Budunna Turizimete Biiro riqiwamaanchi kalaa Shimellis Adire ledo hasaawa assine aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Beenishaangul Gumuzi qoqqowinna Giddosi heedhanno daga batinye daa’’attotenna budu ayiddeeti yaannohu Budunna Turizimete Biiro turizimete latishshi dayirekterchi kalaa Shimellis Adire; kuri giddonni Beenishaanguli daga budu balchoomma lawishshimmatenni kayisanno.
Qoqqowoho keeshshitino daga mereerinni ikkitino Beenishaanguli dhaggetenna woloottu haammata hornyubba noonsare ikkansa xawisanno. Kuri mereerinni dagoomittetenna budu amanyootinsa giddo afamannohu wosina adhate amanyootinsanni ikkinota coyi’rannohu dayirekterichu; Beenishaanguli daga wosina baxxannota, ayirrissannota, wosinu hiikkiinnino dayiro baalanka adhate qixxaabbinore ikkansa coyi’ranno.
Zumbaara
Qoqqowu ufuunfanni muuziiqu uduunnichi Zubaarunni afamanno. Sayinsete muuziyeemera mittu aganira keeshshitino reqecco aana kuni uduunnichi daa’’attote shiqe batinyootu ille goshoosha dandiino. Beenishaanguli daga giddo qarunni ufuunfannihunna gannannihu muuziiqu uduunnichinni godo’linannihu hagiirrunna duuwu yannara ikkinota kalaa Shimellis Adire coyi’ranno. Uduunnichu babbaxxino bikkinni loosaminoha ikkanna; kiirotenni 12 ikkitannoreeti. Muuziiqu uduunnichi huuro fushshannohunna tiro afi’rannohu 12 faarsote gaamo miilla wo’mituro callaati. Sirbinanni woyte koo-teenna diro dibandanni.
Wolu kayinni dagannihu baxxino illacha adhannohunna illete baxisannohu mine minnanni garaati. Mine minate harinshonni Beenishanguli roore anga lame budillaancho mine minnanni. Minnano ‘‘Alhalwa’’ na ‘‘Shintsitsiwo’’ yaamantanno. Shintsitsiwo meentu hoshshonna qara loosu mine ikkanna meentu sagale raisannohuno konni mini giddo ikkinota dayirekterchu coyi’ranno.
Mine minate harinsho gobbaanni qoqqowoho afantanno daa’’ataano dagoomittete mittimmaranna tantanonni xaggeeffatte rosicho adhite higganno. Dadillunnino ikko hagiirrunni Irshu aanano ikko mini loosinni mittu manchi wolqanni loosamara dandaannokki coye gumulate budillaancho dagoomittete mittimma noonsata kalaa Shimellisi coyi’ranno. Kaa’lamate budino wole illacha goshooshannoha ikkasi xawisanno.
Beenishaanguli daga giddo mimmito ammantanno mannooti mitte taje nookkiha qaalunni calla woxe fushshite kaa’lantanno hayyo ikkase coyi’ranno.
Kalaa Shimellis Adire; Beenishaanguli daga saga’late amanyooteno kayisanno. Isi yaatto garinni Beenishaanguli dagahu saga’late amanyooti duucha woyte mittu daniha ikkanna doorantanno sagalensano Sherkoho. Hattonni Turkootunni dayinota kullannihu “Qenqes” woy “Bamiya” na “Weka” Ingilizete Afiinni “Okra” yinannihu qaamatto loosi’rate hosannohu gati muro sirchi dagoomunniwa baxamannohanna sagaleno doorantannota ikkase kayisanno. Qenqesi loonsannihu maalunni, qulxu’metenna shurote ledo woy callichose qixxeessine sherku ledo woy buddeenu ledo intannita xawisanno. Baikkinni seeda yannara (sasu diri geeshsha) keeshsha dandaannota huwachishannohu dayirekterchu; daa’’ataano qoqqowoho assitanno keeshshonni afidhanno coommado sagalla mereerinni mitto ikkinota kayisanno.
Daganna daa’’attote (turizimete) jiro
Budunna Turizimete Biiro Turizimete latishshi dayirekterchi kalaa Shimellis Adirehu; Beenishaangul Gumuzi qoqqowi haammata daa’’attote base afi’rinota kulanno. Kuri giddonnino qoqqowoho keeshshitino teessaanchimmanni afantanno daga dhaggete, budu hornyubba ikkitinota coyi’ranno. Lawishshaho, Gumuzi daga budu hornyubba kayisanno.
Daga mitteenni hee’rate, mitteenni loosate, mitteenni itatenna mitteenni agate naaxxisiissannotinna hagiirsiissanno heeshsho aamantinoseta kayisannohu kalaa Shimellisi; ayyaanaamonna budillaancho Dona afidhinota huwachishanno. Kuri mereerinni dimokiraasete doorshunna gashshootu amanyoote kaimu balchoomi gede kayisanno. “Qomiya” (budillaancho ufuunfanni muuziqu uduunnicho) doorantino haqqete daninni loonsannihanna baxxitino qixxaawo aana horonsi’nanniha ikkasi xawisanno.
Wolu “Etsitsa” yinanniha (meentu lekka aana usurrannihanna sirba iibbishate horonsi’nanni budillaancho muuziiqu uduunnicho) ikkasi kulanno. Meentu lekkansa kayise rosino hayyonni hige hige baatto gananno woyte mimmitinsa ledo kiphantanni huuro kalaqqannotanna banxanni budu jiro ikkase coyi’ranno.
Wole widoonni, “Siyaya” yinannihu (mini giddonna gobbaanni horoonsi’nanni) uduunnichu danaati. Meentu guranna qiniiti qotinsanni woy mittu aana fooliishshiishatenni bikkaanchu gede horonsi’ranno siiwotenna haqqunni qixxeessinanni uduunnicho duhannoha) ikkasi kayisanno. Dagoomu giddo daa’’ataanote ille goshooshshanno jironna hornyubba hee’rase kayise qoqqowu kuri baalunkurichi afamannowa ikkasi egensiisino.
Kalaa Shimellisi qoqqowu Shinaasha, Maao, Koomonna woloottu daganna dagoomi hornya budillaancho jironni hattono seeda yannara keeshshitinota mitteenni hee’rate dhagge amaddino daga afantannowa ikkinota xawisanno. Saga’late, dadillu, hagiirru yanna amanyooti hornyubba hala’ladunni daganniwa afantannota xawisanno. Budu godo’le, sirbuwa, seesu uduunninna uddirate gari, biifado baattote ofollanna wolootta haammata dhagge afantanno qoqqowooti. Kalaqamunni karsantinoti, kalaqamunna hundi mu’ro Benishangul Gumuzi qoqqowiranna giddosi heedhanno daga xawishsha ikkansa Turizimete latishshi dayirekterchi coyi’ranno.
Guba-Wayi Turizime Abbayi kofatto
Wayi Turizime aana wole Itophiyu iillote dooramaanchimma halashshitanno yine agarranniti jawa wolqa kalaqqannoti bayira Abbayi kofattooti. Tini kofatto afantannohu Beenishaangul Gumuzi qoqqowi Guba woradiraati. Kofatto gobbannita caabbichu (Elektirikete) wolqa shiqishonna iillo lossatenni aleenni batinye horo afidhino yine hendanni. Kuri giddonni mittu kofatto jeefantanno woyte kalaqqanno mannu loosino Garbinni giddichuwa hattono wolootta gangalatu base widoonni “Wayi Turizime” pirojekte heedhannota kalaa Shimellisino lede kaajjishanno.
Turizimete latishshi dayirekterchi kalaa Shimellisi; jawa ajuuja amandoonnitinna Itophiyaho badhete miqicho ikkitanno yine agarranniti Abbayi kofatto afantanno qoqqowo ikkinota huwachishanno. Guba Ilaala irki’re hala’ladunni ga’rino mannu loosino Garbinni 70 ale giddichuwa kalaqqe daa’’ataanote gangalatanna boohaarshu base ikkitannota huwachishanno. Kuni adda ikkanno woyte qoqqowoho daa’’attote iillora jawa kaa’lo assannota xawisanno. Kofatto mannu loosino Garbi Qulxu’mete jiro kalaqatenni horonsiranna daa’’attote iillo assate millimmo noota xawisanno.
Xaphoomunni
Turizimete latishshi dayirekterchi kalaa Shimellis Andire yaanno garinni; mittu aganira keeshshitino sayinsete muuziyeeme daa’’attotenna wosina adhate kalqoomu reqecconni aleenni xawinsoonni jiro batinye kume daa’’ataanora egensiisa dandiinoonni. Beenishaangul Gumuzi qoqqowi budu, dhaggete, kalaqamunni noore daa’’attote iillo halashshate kaayyo kalaqqino reqeccooti.
Sayinsete muuziyeemera noo bare Beenishaangul Gumuzi qoqqowi daa’’attote jiro egensiisatenni aleenni wole qoqqowubbanna addi addi Itophiyu qarqartonni daggino uurrinshuwa ledo egennantanno gedenna rosicho soorridhanno gede kaa’litinonsata dayirekterchu coyi’ranno.
Wole labbanno bareno suffe gobbate giddo daa’’ataano lendanna gobbaydi daa’’ataano Itophiyu jiro affanno gede assiniro hasi’nanni soorro daggannota xawisanno. Dargaho 100 kuminni kiirranni daga leelte daa’’attu yannara Beenishaangul Gumuzi qoqqowo ha’ratenni daa’’atate qaalu sheemaate e’inori hee’ransa xawisinonke.
Itophiyunniti daa’’attote jiro, haaruudde iillonna handaaru hanafo lexxitanni daase mashalaqqe kultanno. Baxxinohunni jajjabba reqecco fanatenni dijitaalete doorshinni iillisha rosantanni daggino. Lawishshaho, Turizimete ministere, Oromiyu Turizimete komishiinenna wolootuno hallanyunni loosantannori “Mayis Itophiya” labbino ba’re gobbate jiro agaratenna latisate aleenni egensiinse daa’’ataano goshooshate assinanni sharro kaa’litannoreeti. Konni garinni hanafote guma la’nanni hee’noonniha ikkanna Itophiyu daa’’attote (Turizimete) lopho buuxisantanna Itophiyuno kalqete dooramaancho iillo mereerinni balaxaancho ikkita geeshsha sufa hasiissannose.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Sadaasa 11, 2016 M.D
