Lamu dirira albaanni zoonete gashshooti, amaalete mini, daganna fullahaano qooxeessaho noota cibbantino jiro co`o assine horoonsi`ranna meessi dhukinnni uurrate gaabbo galtunsa. Qoqqowu mootimmanni gaammanni baajeettenni calla millisate hajo, ledote miinju buicho aana illachisha hooga, loosu hoongi kiiro luphiimu bikkinni lexxitanni daa lowontanni yaachishshunsa.
Kuri Wodiidi daganna dagoomi qoqqowi Kanbaatunna Xenbaarro zoone gashshooti, amaalete mini, daganna fullahaano miinju gade assirino doogo gobbaanni eo wole doogonnino daa noose yitanno hedo burqisa hanaffu. Konnirano zoonete giddo afamannoha mitto jawa dhaggete ilaala latisate heddu; konne 18 kume hekitaare diwanno ilaala latinse wo`ma ikkitinota turistete iillo assineemmero giddosi kalaqantara dandiitanno bizinese jawa ikkitara dandiitanno yitanno hexxo galtunsa. Latate dooramino ilaalino Kenbaatunna Xenbaarrote zoone ofollo ikkino Duraamete quchuminni sette kiilomeetire xeertinyi aana afamanno Amberricho illaala ikki.
Konne latisate mixi`noonni yanna 2012 M.Dnni koronu taraawo kalqoomunna gobboomu deerrinni jawa yaaddo ikkitino yannaatinka; koronu yaaddo ikkirono zoone amaddino mixora kayinni dancha hedeweelcho ikke afaminota Kenbaata Xenbaarro zoone gashshooti, budunna turizimete halammenni latanno Ambericho ilaali Ikko turizimete basenna haanju latishshi pirojekite borro mini loosu harisaanchi kalaa Zemede Heeramo xawisanno.
Kalaa Zemede coyi`rino garinni; zoone haammata fullahaano fultinote; korona harunse haammata zoonete fullahaano zoone daggannonka; 42 dokitorranna piroofeeserootu fajjonsanni zoonete afante zoonenniha cibbamino dhuka xiinxallate qooxeessaho sase agannara keeshshitino; yannateno 200 qooli nooseta mitte sanade qixxeessini.
Umihunnino Ambericho albi ayimma widira qola noonke yitanno hedo amande; ilaalu buichubbate, xashshuwate, fooncuwate ilaala ikka noosi; konni daafira barzaafenna wolootta gawajjaano coyibba hunne waa burqissannore jawaachisha noonke yitanno hedo daggu. Layinkihu qole ilaalu albi Kembaatu daga dagge heedhino umi ilaala ikkasi bikkinni tenne dhaggesinna budesi, donasi konni aana ledatenni daa“ataano roore goshoosha dandiinanni yitannotenni latisate loosira e`noonnita kalaa Zemede huwachishanno.
Wodiidi daganna dagoomi qoqqowi woganna turizimete biiro turizimete dikko ogeessi kalaa Iyyaasu Selemooni turizimete handaarinni 18 dirrara loosino. Ambericho ilaali dirimi loosami yannanni kayse egennino; zoonete gashshootinna amaalete mini hattono zoonete budunna turizimete biddishshi umi deerrinni tenne hajo loosiisatenna xaphooma konni qooxeessira miinja kalaqate ragaanni turizime mitte latate kaayyo ikkitinota hedatenni maa assino yaatenni xaphooma amaalammete bare assitinota qaaganno. Isino amaalammete bare aana beeqqino. Hakkiinnino gobbate giddonna baara wido heedhannori zoonete fullahaano gamba yite tini hanafo heedhuro hiitto assineeti dagannita miinjunni latate hattono zoonete dagoomitte qarra tirreemmohu yitanno hajo aana jawa pirofayile/sanade qixxeessitino; tenne sanade kaima assatenniiti loosu giddora e`inohu.
Konne baala harunse gumulantino loossanni konni ilaali aana 777 dirimi ijaaramino. Kalaa Zemede xawishshi garinni; ilaaluno 777 dirima yaamamatennino woshshama hanafino; dirimu batinye fushshinanni woyteno kalqetenni layinki Afrikunni umiha yaamamatennino woshshamanni no.
Kuri 777 dirimubba ijaarate 4.2 miliyoone birre fulo assinoonni. Konne looso hallanyu ijaaraano 50 miliyoone birrenni diloossanno yiinohu kalaa Zemede; mittu kumi wedelli, zoonete fullahaano injinerootu, qineessaano beeqqite ijaartinota coyi`rino.
Kalaa Iyyaasu wodiidi daganna dagoomi qoqqowi budunna turizimete biirora tekiniikete irko assanni keeshshinota xawise; woxu deerrinni zoonete gashshooti zoonete daga qineesse loosaasine aganu damoozinsanni xe“isse; dagoomu wolqasinni woxisinni uduunnicho shiqishatenni deete amanyootinni Amberichu ilaali pirojekite ijaarroonnita buuxisino.
Pirojekite federaalete mootimmannino ikko wolootta irkisaano uurrinshuwanni di-irkisantino yanno; xa seeru wodho qixxeessinoonni; zoonete gashshooti baajeette gaamanno; konni ledote dagatewinni gamba assinanni woxi hee`ranno; turizimetenni gamaba assinanni woxi hee`ranno yeeno loosu harisaanchi xawisanno.
Loosu harisaanchi yiino garinni; ilaalu badheenni noo xawi baaru gaxi aleenni 2 kumi 600 meetire gottinyi aana afamannoha ikkanna; ilaalu birxichi qole baaru gaxi aleenni 3 kumi 58 aana afamanno. Konni gottinyi aana ikkasi lowontanni qiidado assannosi yine hendirono qiidannoha dikkino; guunjo dagganno hadhanno ikkinnina hakkeeshshi geeshsha qiidadoho yinanni darga dikkino. Itophiyu daga hagiidhitanno biifado bayichooti. Qooxeessu dagoomino wosina ayirrisate budi noosiha ikkanna; daa“ataanono faradunni, kaameelunninna wkl daa“ata dandiitanno bayichooti.
Bayichu maala`lisannohonna kalaqamu jironni baraa`noho; ilaalu aana 777 dirimubba loonsi yannara haammata amma`note, budunna dhaggete sokkuwa hedote giddo worroonni. Hunda konni bayichi aana Kenbaatu daga daggu woyte lamala gosubba noosinka; ilaalu aani dirimi mittu lamala insa riqiwo amadanno; dirimubba Amberricho ilaali aana ijaaranturono ilaalu birxichi aana iillinanni woyte wolootta lee ilaalla leeltanno. Ambericho lede qooxeessu aana lamala babbaxxitino ilaalla afantanno. Layinkihu lamalu kuri lamala ilaalla riqiwanno. Sayikkihu lamalu qole ilaalu aaninni burqite worrorrite daaddannore “Lemele Lega” yine woshshinannire woy lamala buichubba qiriwanno gede assinoonni.
Loosu harisaanchi yiino garinni; “Ambericho” yaanno qaali lame qaalla waaxooti. Umihu “Amba” yaannoha ikkanna layinkihu qole “Aricho” yaannoho. Kenbaatu afiinni “Aricho” yaa arrishsho yaate; “Amba” qole bayichoho yaate. Konni daafira mittu manchi ilaalu birxicho fuliro soojjaatoonnino ikko galchimi ragaanni arrishsho la“a dandaanno. Ambericho aana afamino manchi arrishsho fultannano e`annano afira dandaanno; Kenbaatu afiinni Ambericho yaa “Aricho Amba” woy “Arrishsho afantannowa” yaate yee kalaa Zemede huwachishanno.
Hundi Kenbaatu daga umo dagginohunna heedhinohu konni ilaali aana ikkinte gede bude, amma`notenna dhaggete donnanna ikkitubba noonsanka; mootimmuwansa mootoonsitino, mootimmuwansara hajajante galtino, hasiissannonsa giwire baattino, dancha loosinohu hatte basera baraarino, jaddaasine qorichishantino, mootimma soorrantino; konni daafira qooxeessu mootimmate mootoonshi amanyooti noosi. Konninnino dhaggete horubba noosita huwata dandiinanni.
Ilaalu wolootta haammata jirubbano noosi; manchu kaysinokkiti 200 hekitaare meddi yaanno qoqqowamino dubbi, giddosino Kewelchunna wolootta dubbu saada; 350 roortanno xagichimmate hossara dandiitanno mu`rono afantannoho; goduwa, xawubba, wkl noota huwachishanno.
Ambericho ilaali aana xaa geeshsha gumulaminohu ilaalu latishshi umi gafaati. Ilaalu lamala qara qara ilaallano amadinoho. Wolootta ilaalla la“a dandiinannihu ilaalu birxichi aana iillinanni woyte ikkinota loosu harisaanchi buuxisanno.
Aantete wolootta haammata pirojekitubba mixi`noonnita kalaa Zemede buuxisanno. 10nni 20 miliyoone ale birre geeshsha millissannori sase ale ikkitanno mootimmannita ikkitinokki uurrinshuwa qooxeessaho loosonsa hanaffannotano buuxise; lawishshahono Cheek Ripabliike haanju haruminni, Ayarar yinanni uurrinshano hattonni propozaale shiqishshinota xawisanno.
Babbaxxitino kalqoomu uurrinshuwa giddo loossanno Kenbaatu fullahaano noota buuxise; konninnino kalqoomu deerrinni propozaale shiqisha dandiisanno dhuki nootano huwachishino. Konne baala harunseno Ambericho ilaali hasiissanno coyibba amadinoha turistete iillo ikkanno yine agarranni yaanno.
Iillote basera doogo, caabbichu, shae buna anganninna mannu gangalatanno bayichubba hasiissannotano coyi`re; kuri mereerinnino konni dirinni gama loonsannita buuxisino. Mannu tenne basera gala hasirara dandaanno; dukkanu giddo galtannori no; mine gala hasireemmo yaannohuno daara dandaanno; konnira sheekku suudi noonsa minna loonseemmo yee xawisino.
Dagoomu aana illachishino turizimete loosooti loonseemmohu; tenne base aana batinye ijaarsha diassineemmo; Farashsho dice`neemmo; konne shiqisha dandiitannorenna hasidhannore kayinni xaadisate loonseemmo yee xawisanno. Dagoomu aana illachishshino turizime daa“ataano baatto loosidhe galtinori heedhanno heeshsho la`anni daa“attannowa ikkinota buuxise; qooxeessu weesenniho, weese hoganni, itanni dagooma horaameessa assanni daa“atanno gede assa hasiissanno; kuni baalu sanadete giddo garunni woramino; konni daafira dagoomu qara beeqqaancho ikke fufanno yaatenni huwachishanno.
Federaalete mootimma turizimete hajo jawa hajo gede amadase ninke zoone turizimete hajo aana roore loossanno gede assino; zoonete woganna turizimete biddishshi baca turizime latissanno uurrinsha uurrise loosanni noohuno konni kaiminni la“amannota xawisanno. “Mootimmate mixo ledo xaadde, lawishshaho ani loosu harisaancho ikke massageemmo progiraame batinye loossa woganna turizimete biddishshi aana loosantannoreeti. Zoone tenne hajo callichose loossanno uurrinsha uurrisate geeshsha iillitinohu qaru korkaati mootimmate gobboomu mixo ikkitinohuraati yaanno.
Hanja latishsha lainohunni Ambericho ilaali latishshi sanade aana xawadu garinni worroonni yaannohu kalaa Zemede; 18 kume hekitaare ikkannoha Ambericho ilaala wo`munni wo`ma gobbate giddo haqquwanni diwate mixo nootano coyi`ranno; gobbate giddo afantanno haqquwa yine miinjaho kaa`litannore diagurreemmo yiinohu loosu harisaanchi; lawishshaho Leemmiichu batinyunni latanno gede assinannita buuxisanno. Bushshaho kaa`lanno yine Korche calla dikaanseemmo; Leemmiicho kaasa hoongummoro loosu hoongi kiiro ajisha didandiineemmo yaanno. Konni daafira haanja haruma lainohunni 50 anga xibbuunni yinanni deerrinni haanju harumi latishshi loosonke ikkanno yiinohu loosu harisaanchi; konnirano chigginyete mereershuwa uurrinsanni loonsanni hee`noommo yaanno. Mootimmate uurrinshuwa konni ledo qineessinanni hee`noommo. Batinye loossanke xaphoomu ministirchi dokiter Abiy Ahimed haanju harumi amuraati ledo xaadissannoreeti yinanni.
Bayichu Itophiyaho haaro turizimete iillo ikkanno yee xawise; konni ilaali aana afamino manchi 3 kume 58 meetire gottinyi aana fulanno woyte lowo geeshsha qiidannosita agarranni; ikkolla ikkinnina ilaalu diqiidanno; konni hawadinni nafa guunjo daasenna harase gobbaanni hakkeeshsha qiidu noo base dikkino yee huwachishanno.
Ilaalu haammata Itophiyu daganninna gobbaydi qansootinni daa“atamanni afamannotano kalaa Zemede buuxisanno. Isi yaatto garinni; 2013 hanafe xaa geeshsha 300 kume ali manni daa“attino; haammatu manni ilaalu birxichi aanano xawu aanano dukkana kaasanni galino; kamfayire/giira qasidhino; hagiidhitino; babbaxxino hodhubba assinoonni. Tenne daa“ataano mereerinni 570 ikkitannori qole diyaspooraho; 90 ale qole gobbaydi turistootino daa“attino yaatenni xawisanno. Daa“ataano ilaala daa“attinohu konne ilaala yutuubetenni, tuqu xaadinni egensiisa dandiinoonnihura ikkasi coyi`ranno. Daa“ataanote doorsha ikkanni dayinota buuxisino. Daa“ataano tenne base daa“attanno woyteno ikko daa“atate dagganno woyte hobbaatinsa agaraminoha ikkasino kalaa Zemede xawisatenni Itophiyu daga tenne iillo daa“attanno gede woshshatto shiqishino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 28, 2017 M.D
