Gobbankera haammata budu, hee`nanni hayyubba, massagotenna gashshootunniti addi hayyubba xaphooma haammata maala`lisanno assootubba mitteenni heedhanno. Kuri addi ayimma giddonni Gaamote daga ayimma xawisanno babbaxxino bude kullanni. Baxxinohunni, muli yanna kawa tenne daga su’mi gotti yee woshshamanno gede assino jawu assooti no. Kunino, Gaamote annuwi kipho ga`labbisatenna tirate dandoonna hayyooti.
Ayirrisamatenna halaalaanchimmate aana kaajjado uurrinsha noosihu Gaamote budi dagoomu ragaanni addi adhamooshshi noosihura afuunni calla sanna tareessanni techo geeshsha sufino, baxillunninna taalo dagooma gashshanni afamanno budillaanchu amanyooti noosi. Ninkeno basete afamme konnenna wolootta maala`lissanno ikkitubba wodanchine hasiissanno mashalaqqubbano gamba assi`ne amado amadonsa garinni qineessine nabbawaanonkera shiqinshoommo. Techora la`neemmohu dagoomunni Masqalu ayyaana harunsite gumulantanno hagiirsiissannonna quqquxxissanno assootubba mereerinni mitto ikkinoha Sofe amanyooteeti.
Gaamote daganni Masqalu wolootta amma`note ayyaannanni roore baxxino ayirrinyinninna qixxaawonni baalante ammaa`note harunsaano ledo mittimmatenni ayirrinsanni ayyaanaati. Maala`lissannori budillaancho ikkitubba barru iillasira albaanni gumulantanni keeshshitannoha ikkanna qixxaawubba qarunni feeffatote yaano wocawaaro 16nni gumulama hanaffanno. Tenne ikkito aana dukkisamate Itophiyu pireesete uurrinsha odeessaanote gaamono zoonete komunikeeshiinete sooreessinni massagante konne bude la”ate Dorzete olliira afantino. Konni olliira gumulantinore budillaancho ikkitubba jeefissuhu gedensaannino Sofe amanyoote harinsanniwa Dibbusha hadhino.
Gaamote daga araara, mixonsa, mashalaqqete soorrira xaphooma budensanna qara qara dagoomu hajubba gumullanni bayichi Dibusha yaamamanno. Dibbushaho huuccantinori biiffenna budillaancho uddannanni seesse kulloonni barrinni fultanno; ninkeno bayichoho huuccantinore la”ate kaayyo afi`noommo. Huuccantinore la`nummohu gedensaanni hajote daafira ledote xawishsha afirate qooxeessu geerra, fullahaanonna budu aana xiinxallonna xiinxaawo assitanni noo bissa hasaawinsoommo.
Gaamote dagoominni mitte meyaa iltinose maatenni, xummesenni, akatoomisenninna wodanaamimmasenni doorante huuccantanno. Settu Derootu gashshaancho ikkinohu Kaawo Taaddese xawisino garinni; adhamate doorantino meyaa budu garinni geerra sonkeenna fajjinihu gedensaanni adhamme gumullanni.
Adhamme wulu garinnino gumullara dandiinanni. Kaawo Taaddese huwachishanno garinni; dii’runo mitto adhammete danaati. Labbaahunna meyaati sumuu yituro meyaati fajjosenni dii’rannose gede akatubba injeessitanno. Hakkiinni isino jaallasinna ga’resi manna qineessatenni dii’rannose. Tenne yannara maatesenna fiixise hordofe qolsiisikkinni gatturo beetto maate qixxeessitinose Idayichote minira e`uro maatese adhammete sumuu yitanno.
Aleenni xawinsoonni adhammete danubbanni mittunni adhamme gumullihu gedensaanni idayicho hadhannohu galtese anni hoowete giddo loosinose miniraati. Konni mini giddo idayicho horontanni mini looso loossara diagarranni; mininni fultarano difajjinanni.
Gaamote Televizhiine qaru loosu gumulsiisaanchi Addisu Addaamu (PhD) hajote aana coyi`rino garinni; Mesqalu albaanni diro wo`ma gumulantino adhamme maassantannohunna afamishsha dagoomuwiinni afidhannohu Damaru barra ikkinohura adhamino seenni mininsanni fulikkinni galtensa amanninna rodoosinni sagaletenninna labbinorinni awuuntannansa, seessanni, luphiimu amadooshshinni mini giddo keeshshanno.
Lawishshaho kayinsoommo hajo aana Idayicho awuutatenninna sagalsate harinsho giddo galtese ama jawu qeechi noose. Sagale coommishshe baxxino garinni shiqishshanno. Kalaa Addisu huwachishanno garinni; sagalete giddo worranni maxine nafa qamassara difajjinannise. Kunino sagale coommiteennase yortannokki gede hende ikkinohura qamasa “Gomete” yine hendanni.
Kalaa Addisu amadisiise xawisanno garinni; Gaamote budinni cubbu gede woy rumote gede kiirantanno assootubba “Gome” yaamantanno. Konni daafira budu fajjannokkire gumula cubbo ikkannohura dagoomu tenne cubboho yinanni hajubba seekke afinohura amanyootensa xeisikkinni gumulanno.
Gaaltese ama Idayicho la`arano difajjinannise. Korkaatuno, Idayichote biso la`e keentanno; konninnino, Iidayicho huutaabbara dandiitanno yineeti yaanno kalaa Addisu. Ballose la`usero kayinni gome woy cubbo loossino yinanni. Konni daafira bisose la`ukkinni sagale calla coommishshanni shiqishshanno.
Togoonni Idayicho agannate aleenni Idayichimmate yanna sayissanno. Konni mereero qaaqqo iltannoha ikkiro Idayichimmatenni fulte wolu manni gede minese massaga hanaffanno. Hasaawinsoommonsa geerri xawissino garinni; qaaqqu ilamiro adhammensa umise yannanni dagoomu giddo adhamooshshe afidhanno. Togo yaano xawo woy Dubbusha daa dihasiissanno yaate.
Sofe yaa diru giddo adhantino huuccamaano afamishshaho Dubbusha daa yaate. Tenne sofete qixxaawo harisate yine adhammubba Dotteessu agani gedensaanni gumulantanno gede amaallanni. Yaano Dotteessu aganira gumulamiro Damaru ayyaani geeshsha heedhanno yanna onte aganna calla ikkannohura ila diheedhanno yaate. Konni daafira huuccamaano xawoho leeltanno gede agarrannihu qaaqqo iltukkinniiti.
Konni daafira onte woy hakkunni aleenni ikkitino agannara danchu garinni soorranna injotenni keeshshitino Idayicho Damaru barra lowo geeshsha biiffe, maatete dhuki fajji bikkinni uddannatenni seesse fultanno.
Konni aana uddannatenni ledote gumullanniti maala`lissanno hajo no. Dubbusha fultanno Idayicho mitte kiilo ale ikkanno buuro sammote wodhitanno. Buuru sonase hunannokki gede qorophotenni worrihu gedensaanni albise aana daadannokki gede shaalashshu hoccinni usurranni. Hajo tennenni diuurritanno.
Sammose qaccuwara Balgudu qoolla dandiitu bikkinni qasidhanno. Qoolu bikki uyinannise ayirrinyinna afamishshira luphiimu qeechi noosita qixxaawote aana beeqqitino fullahaano kultinonke.
Illachanke goshooshinoha buuru bikka lainohunnino tiro xa`minummo. Kalaa Addisu dawaranni; buuru batinyi galtese maate jiro mageeshshitero, marartukkinni aa, danchimmansanna ga’rensa deerranna shaqqille leellishate lawishsha assine adhinanni. Balgudu qooli kiirono maatese bareende leellishshanno; korkaatuno, Balgudu shotu garinni afamannokkihura qoolu bati’ri kiiro bareendensano luphi yitinota ikkase leellishanno yaanno.
Adhamaano aleenni xawinsoommori aleenni baca seesu uduunnenna uddannano babbaxxino garinni uddidhannoha ikkanna; bacu bullukko uddi`rino. Bullukko qooxeessu dagoominni lowo geeshsha ayirrinsanninna banxanni mannira baxillenna ayirrinye leellishate horoonsidhanno dagoomunni loosantanno budillaancho uddanooti.
Kuri huuccamaano maatensanni, qooxeessu dagoomi sirbinna luphiimu dukkishshinni Dubbusha dagganno. Tenne saatera qooxeessu manni baxxinohunni Idayicho la”ate, injosenna yarrese buuxatenna yoo aate gamba yaanno. Huuccamaano Dubbusha giddo e`uhu gedensaanni luphi yitino basera fultanno. Kunino barete gede owaatannohura gamba yitino daga adhantinore la”ate injaannonsa gede hedatenni gumullanni budeeti.
Huuccamaano misilete aana leellanno garinni dirantanno. Biinfillu heewo gede assineno adha dandiinanni. Sofe kayinni baxxinoha assannohu Idayicho bisise injonni, biinfillunninna du`millunnino keenantanno gede hajajanno. Tenne heewo gumulsiisanno geerra dooratenni harinsanni. Gumano dagate alba xawinse muro uynanni.
Worroonni safaraanchi garinni heewo qeeltino huuccamaanora maassonna afamishsha uynanninsa. Duuchunkuri aleennino qeelaanote maatuwa dagoomu giddo jawu su`mi, ayirrinyu, baxillu noonsarenna eewaancho xiiwo kalaqaano assine adhinanni. Heewote aana mitii`mitenna gadadante afantino meyaa maate heedhuro daga la`e dadillite uffanno. Xaphooma kayinni Sofe qixxaawora fultino huuccamaano dagatewinni afamishshanna ayirrinye afidhe maassante hakko barri gedensaanni faajjetenni wolaphotenni dagate ledo karsante heera hanaffanno. Hakko barri geeshsha kayinni horontanni baxxinohunni meyaati mannu la”asera difajjinanni.
Gaanote dagoominni meyaa beetto Idayichimmate yanna gobbaannino kipho tirate harinsho giddono jawu qeechi noose. Konni qooxeessira afi`noommosihu Haleqa coyi`rino garinni; kipho kalaqantanno woyte, wedellu doogimale harinsho giddora e`anno woyte mitte ama guluphite huuccidhuro kipho hakkawoytenni uurritanno. Ama ayirrinyeho amimma mararrete; oosose seejjidhe lossidhannota ikkasenni dagoomu giddo ayirrisantanno. Wedellu Ise eegantanna agurte hadhuro dagoomu giddo cubbo woy gome ikkanno.
Gaamote Dubbushe Sofete amuraati tenne borro aana xawinsoonnihunni aleenni hala’lado tironna maala`lissanno ha`nura egenno afantanno, dagoomu xeertise la”annota, himana, mittimmate yine baantanniha shota lawannoha kayinni jawa xinta tuganno rosicho leellishanni noo budeeti.
Zoone budese egensiisatenna agarate loossanni noota xawissunkerono; budu turizimete ragaanni jawa horo abbanno gede assate loosi boode hajo la`annonsa bissanni calla gumulama noosi yine diammanneemmo. Konne labbinoti ha`nura egennonna budu noonke daga ikkankenni naaxxanna seekkine amada hasiissanno. Ikkinohura, baalunku qansichi yawotenni meessaneetosi afanna ayimmasinni naaxxa hattono budesi kalqete egensiisate jawaata hasiissanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Bocaasa 5, 2017 M.D
