Bakkalcho gaazeexi Itophiyu pireesete uurrinsha hundaanni attamame mitte mashalaqqete bue ikke owaatanni dhagge maareekkanni afamanno gaazeexaati. Gaazeexu lamalatenni mitte hige hamuse hamuse attamame gobboomu mashalaqqe Sidaamu afiinni ki’ne nabbawaanonniwa iillisha hanafinkunni techo shoolki diro guutise kuneeti ontikki dirira reekkamino.
Bakkalcho gaazeexi gobboomu mashalaqqete bue ikke gobboomu uurrinshara attamamasi baxxinohunni afuu lophora noosi kaa’lo lainohunninna amadantino hedo aana Hawaasi Yuniversite Sidaamu afii rosu goli rosiisaanchinna xaa yannara PHD rosaanchi kaa’laanchu pirofeesere Maatewoos Wolde Giyorgisihu ledo hasaawa assinoommo.
Kaa’laanchu Pirofeeserchi Bakkalcho gaazeexi shoole dirra keeshsho lainohunni hedosi aanni; Gaazeexu Sidaamu afiinni attammanniha callicho gaazeexa ikkasinni afuu lophora kaa’lo ikke keeshshinota kulanno. Woganna afuunnita babbaxxitino amado hattono ragu ragunkunni addi addi mashalaqqe gamba assine afuu bowirrera irko ikkannoricho loonsanni keeshshinoonni. Hakko bikkinni daganniwa hasamate bikki lexxanni dayinota la’’ate dandoommo yaatenni noosi hedo xawisanno.
Kaa’laanchu pirofeeserenna rosiisaanchu Maatewoosi ledotenni kayisanni; Mite mite yannara woradda dirrinanni woyte gaazeexu babbaxxitino mashalaqqe amade shiqasinni dagate giddo danchu laooshshi noota la’’a dandiinanni yiino. Afuu lophora kaimaho yine hendanni coyi giddonni mittu laooshsheho. Togo yaa daga uminsa afoo baxxe tuqu xaadooshshuwara nabbawanna mashalaqqe adha dandiitanno woyte afuu lopho bowirtanni hadhanno. Konni daafira balaxotenni laooshshinke suwashsho ikkiro woluri woyyaawanni ha’rannota leellishanno.
Bakkalcho gaazeexi Sidaamu afii lophora assanni noo kaa’lo shotinse la’nannita di ikkitino. Aleenni xawisummonte gede callicho gaazeexa ikkasinni mayilla wolu gaazeexi hee’ranke yitanno halcho ledate jawa kaa’lo assinota xawisino. Afuu rosu mine calla rosamannoha ikkikkinni babbaxxino deerrira rosamannota mannu hegersatenni la’’a dandaanno gede assate hattono rosu minnara rosaano gaazeexa la’’anna filtanno gede assinanni hee’noonni daafira kunino mitto ragaanni gaazeexu afuu lophora irko assinota leellishannotano Matiwoosi (ka/ piro) naqqasanno.
Gaazeexu batinye tuqu xaadooshshuwa giddonni mitto ikkasinni, afuu lophora lowo kaa’lo noosita lede huwachishannohu kaa’laanchu pirofeeserchi; qaru coyi kayinni afuunna wogate aana qinaabbino mashalaqqe calla sayisannoha ikkikkinni babbaxxitino qaalla qareessine sayisateno jawiidi doogooti. Konni ragaanni noosi qeechi addintanni jawaho. Afooho eaasinete /waacote/ yine hendeemmo qooxeessubba lawishshaho; Yuniversituwa, woganna turizime, afuu ogeeyye qoqqowu deerrinnino ikkiro afuu aana loonsanni looso yanna yannatenni halashshine loosa woyi afuunna woga lophitanno uurrinsha kalaqatenni gaazeexu haa’re tareessanno qaalla afirate injooti yaate.
Tenne eaasine anjenni noo qaalla tareessa hoongara dandiinanni. Kuni gaazeexi eaasine adhannowi hoogiro qaallate anje xaaddannoti xawoho. Lawishshaho wole daga afoo mitto qaale duuchu daninni horonsi’ra dandiinanni. Mite tuuta horonsi’nannitinna mite kayinni horonsi’nannikki qaalla noota; kuni ikkannohu hatti uurrinsoonni uurrinshuwa loossino loosinniiti.
Gaazeexu aana la’noonniricho qolle televizhiinetenna raadoonete la’’ate kalaqantanno kaayyo heedhanno daafira garunni amandiro hasi’ni yannara horonsi’nanni. Televizhiinetenna raadoonete kulloonniri mitte hige sa’’e ba’’ara dandaanno. Ikkollana, gaazeexaho fulloricho hiittenne yannarano adhine nabbambanniha ikkasinni qareessinoonni qaalla dagate iillishate lowo qeechi noosita afa dandiinanni. Addi addi xiinxallo leellishshanno garinni gaazeexu mashalaqqe qineesse amadanno daafira noosi qeechi jawaho.
Anera mittu gaazeexi callu ikkanno yitanno hedo dinoe yaannohu kaa’laanchu pirofeeserchi; hala’lado mashalaqqete bue hee’ra hasiissanno. Mashalaqqe borreessante dhaggete maareekkama noose daafira konni aana jawaata hasiissanno.
Hawaasi Yuniversiteno Sidaamu afii lopho konni aleenni halashshatenna bowirsate assitanni noota ledote millimmo lainohunni kaa’laanchu pirofeeserchinna rosiisaanchu Maatiwoos Woldegiyoorgisihu xawisanni; konni albano ikkiro Hawaasi Yuniversitera SIdaamu afoo lossinanni hayyo aana malammanni keeshshinoonnita qummeesse; lame qara coye xawisanno. Umikkihu Sidaamu afii xiinxallo uurrinsha yine kalanqoonniti afoo calla ikkikkinni afoonna woga lossate xiinxallo assinanni, maareekkinanni amandanni uurrinsha uurrinsoonni.
Tini uurrinsha uurritunkunni dirra kiirantinoha ikkanna;uurrinshate ksafama afuu bowirrera kaa’lo assitanno. Afuunna wogate aana assinanni xiinxallo afoo lossitanno; afuu wogatenna budu ledo xaadikkinni dilophanno. Kuri lamenkare xaadisate uurrinsoonni uurrinsha jawa irko assitannote. Ki’neno hasidhinanniri hee’riro dargu geeshsha daggine horonsi’ra dandiitinanni. Konni daafira Yuniveriste tenne uurrinsha uurrisse loosu aana afamase afoo lossate qara doogooti ikkitinota qummeessanno.
Wole ragaanni Yuniversite tenne uurrinsha hundaanni babbaxxino looso loossanni nooha ikkanna; mittuno Sidaamu afii borqaalla qixxeessate; tenneno qixxeessinanni hee’noonni. Sidaamu afiinni qolle Sidaamu afiira tirrannita yaate. Tini umisenni jawa irkooti. Mittu afii lophino yinanni woyte lophasinna bowirasi leellishshanno xawishshubba giddonni mitte borqaallate. Konne looso loonsanni hee’noonni.
Woganna bude doneessate ledo amadaminohunni maareekkote mereershano uurrinsoonni. Addi addihu budu uduunni takki yee ba’’annokki gede Yuniversitete giddono mareekka hasiissannohura babbaxxino raginni abbinanni. Budu uduunni mareekkamanno gede assa hasiissino daafira rosaanono ikko wolu manni abbanno gede assinanni hee’noonni. Hawaasi Yuniversite giddo kuni mereershi uurra afuunna budu lophora mitte injooti. Kuni lexxe sufanno gede afuunna wogate lopho aana loossannori tuqu xaadooshshuwa yanna yannatenni shiqqi yite la’’anna dagate mashalaqqisa hasiissanno. Fullahaanono albillitte loosama hasiissanno hajo aana hedo uyitanno gede koyisa hasiissannota qummeessino.
Fullahaanchu xawishshi garinni,Sidaamu qoqqowi giddo Sidaamu afii loosu afooti; loosu afoo ikki geeshsha qara uduunnichooti. Kuni afii kayinni wogano ikko bude afuu ledo xaadinse lossinanni harinshonniiti lophara hasiisannohu. Lophitino afuubba deerra iillate, teknoloojetenni jawaatate hettisama hasiissanno. Qara afoo assine horonsi’nanni konne afoo lossate mixi’ra hoongiro, mixi’neno milli yaa hoongiro afoo lossine dianfanni.
Qoqqowu mootimmara qiniiticho anga maati yiniro woganna turizimete. Woga, turizimetenna ispoortete biiro noose qeechi afoonna woga xaadisse lossate ragaanninna borreessamme lossate ragaanni lowo looso xa’manno. Mixi’ranna mixi’noonnire yanna yannatenni loosu aana hosiisa hasiissannota Matiwoosi (ka/piro) kaajjishe dhaamino.
Fullahaanchu kayisino garinni, Sidaamu afiinni loosantino filme filmete industirera dagginoti milu yanna qaaggonkeeti; kuni shiima looso di ikkino. Kageeshshi looso loosa dandiiniro konninni roorino looso loosa dandiinanni. Konne looso kowiicho calla uurrinsikkinni yanna yannatenni halashshinanninna lossinanni xiinxallotenni irkinsanni ha’ra hasiissanno. Qoleno illete leellino looso loosate dandiisanno miinja kalaqi’ra hasiissanno. Daganke umise miinjaho, baattote ofollonna kalaqamuno jawa jirooti. Kuriuu ledo xaadinsanni teknoloojete ledo ha’ranno looso loosa hoongiro badhera gata heedhanno daafira tenne hajo aana illacha tuga hasiissanno.
Kaa’laanchu pirofeesere Maatiwoosi xawishshi garinni; afuu hajo shota gede la’nannita di ikkitino. Woganna turizime tenne aana xiinxallo assite loosunni leellisha hasiissannonsari jawu coyi no. Yanna yannatenni illete leellinore loonsanni ha’ra hasiissanno. Konnira borreessamme jawaata hasiissannose; tuqu xaadooshshuwa jawaattinore ikka noonsa. Afuunna wogate lopho mitteenni qaaffanno gede assate Sidaamu ogimma, budenna egenno xawisate afuu lophinoha ikka noosi.
Hee’noommo yannanni duuchare la’nanni hee’noommo. Lawishshaho mannu loosino huwanyote /AI/ dandoo la’nummoro onte ikkitanno afuubba konne deerra iillitino. Sidaamu afoono teknoloojete ledo xaadinse ilamate haaro coye leellishatenna afuuno konne deerra iillanno gede dandiisate safote looso loosa hasiissanno. Safote looso loonsikkinni jawa deerra iilla dandiinannikkihura qoqqowunniri hajo la’annonsa baali teknoloojete aana irkisante afoo lossate aana loosa hasiissannonsa yitanno hedo uyino.
Konni gobbaanni afuu aana loossanno ogeeyyeno afuu aana addi addi xiinxallo assitanni kaajjisha hasiissanno yiinohu k/piro; qoqqowuno qole afuu ogeeyye jirote gede assi’re tuqu xaadooshshira, borreessammetenni, rosunni konne afoo hiitto assine lossa hasiissanno yaannohu aana kaajjado hasaawa assa hasiissanno; togo assate jawu miinji hasiisanno yaanni xawisanno. Konnira qoqqowu mootimmano angase halashshite konne afoonna woga lossate jawaata hasiissanno yaanni kaa’laanchu pirofeeserenna rosiisaanchu Maatiwoos Woldegiyorgisihu sokkasi sayisino.
Ninke uurrinsha yaano Itophiyu pireeste uurrinsha fakkanimma kaima assite Bocaasa 10/2013 MD Sidaamu afoo attamotenni haadhe shiqa hanaffunkunni techo shoole diro guuta mommoddo nookkiha lamala lamalatenni hamuse ayirrado nabbawanora shiqishshanninna dhagge maareekkitanni kuneeti ontikki diro mite yite addi attamonni hanaffino. Hawalle shoolki dirira keerunni iillishinke iillishi’ne yinanni afuu lophoranna gaazeexu hardara deerru deerrunni qeechansa fultu bissa wodaninni galanteemmo.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Bocaasa 12, 2017 M.D
